Aminohapoilla on tärkeitä tehtäviä elimistössä

Elimistön proteiinit koostuvat 20 aminohaposta. Aminohappoja on eniten lihaksissa ja muissa kudoksissa, mutta aminohapot osallistuvat myös lukuisiin elimistön biokemiallisiin reaktioihin. Osa aminohapoista on välttämättömiä eli ne tulee saada ravinnosta, koska elimistö ei pysty muodostamaan niitä itse. Maitoproteiini sisältää kaikkia ihmiselle välttämättömiä aminohappoja hyvin imeytyvässä muodossa.

Välttämättömät ja ei-välttämättömät aminohapot

Ihmiselimistön proteiinien sisältämistä 20 aminohaposta yhdeksän on ns. välttämättömiä aminohappoja, jotka tulee saada ravinnosta, koska elimistö ei pysty muodostamaan niitä itse (Kuva 1). Eri eläinlajeille eri aminohapot ovat välttämättömiä. Ei-välttämättömiä aminohappoja sen sijaan voidaan muodostaa elimistössä muista aminohapoista.

Kuva 1. Ihmiselle välttämättömät ja ei-välttämättömät aminohapot

Maitoproteiini on ns. täydellinen proteiini

Maitoproteiini sisältää kaikki yhdeksän elimistölle välttämätöntä aminohappoa ja on ns. täydellinen proteiini. Proteiinilähteiden ravitsemuksellista laatua arvioidaan ottamalla huomioon aminohappokoostumus ja yksittäisten aminohappojen imeytymistehokkuus ohutsuolessa eli elimistön kyky hyödyntää aminohappoja. FAO:n vuonna 2014 käyttöön ehdottaman ns. DIAAS-arvon mukaan maitoproteiini on luonnon proteiinilähteistä ravitsemuksellisesti paras (Taulukko 1).

Taulukko 1. Ravinnon proteiinilähteiden ravitsemuksellista laatua kuvaavia DIAAS-arvoja

Aminohapot ovat monessa mukana

Aminohappojen tärkein tehtävä elimistössä on toimia lihasten ja muiden kudosten rakenneproteiineissa. Aminohappoja tarvitaan myös ravintoaineiden kuljettamiseen elimistössä ja ne osallistuvat lukuisin biokemiallisiin reaktioihin, jotka säätelevät mm. kasvua, hormonitoimintaa, vastustuskykyä, tulehdusreaktioita, hermoston välittäjäaineiden tuotantoa ja kehon happamuutta. Yksittäisenkin aminohapon puute voi aiheuttaa häiriöitä elimistön toiminnassa.

Haaraketjuiset aminohapot ovat tärkeitä lihaksille

Leusiini, isoleusiini ja valiini muodostavat merkittävän osan lihaskudoksen aminohapoista. Nämä haaraketjuiset aminohapot stimuloivat tehokkaasti lihaksen proteiinisynteesiä, vähentävät proteiinien hajottamista ja edistävät liikuntasuorituksesta palautumista.

Haaraketjuisten aminohappojen vaikutukset lihaksiin on todettu sekä aktiiviurheilijoilla että vähän liikkuvilla henkilöillä. Ennen liikuntasuoritusta nautitut aminohapot estävät lihasten aminohappojen käyttöä energianlähteenä pitkäkestoisissa harjoituksessa ja kudosvaurioiden syntymistä. Liikunnan jälkeen nautittuna haaraketjuiset aminohapot nopeuttavat lihasten palautumista edistämällä kudosvaurioiden korjaantumista ja vähentämällä lihaskipua.

Elimistön kyky hyödyntää ravinnon proteiineja heikkenee jossain määrin ikääntymisen myötä, joten näiden aminohappojen saanti on sitäkin tärkeämpää ikääntyneillä estämässä lihaskatoa. Tasainen aminohappojen saanti kaikilla aterioilla stimuloi tehokkaimmin lihasten proteiinisynteesiä ja auttaa säilyttämään lihasmassaa.

Heraproteiini sisältää eniten haaraketjuisia aminohappoja

Ravinnon proteiinilähteistä heraproteiini sisältää eniten haaraketjuisia aminohappoja (Taulukko 2). Maidon proteiineista noin 80 % on kaseiinia ja noin 20 % heraproteiinia.

Taulukko 2. Haaraketjuisten aminohappojen ja leusiinin osuudet eri proteiinilähteissä 

 


Vastaa kyselyyn!

Auta meitä kehittämään Valio.fi-verkkopalvelua vastaamalla lyhyeen kyselyyn.

Osallistu Ei kiitos

Energiatarpeesi