Ruokavalio imetysaikana
Ulkoilusta ja retkeilystä innostuva herkuttelija, jonka parhaat hetket vietetään yhdessä pöydässä.
Imetysajan ruokavalioon ei kuulu vastaavia ruokarajoitteita kuin raskaudenaikaiseen ruokavalioon, mutta myös imetysaikana ruokavalion koostamisessa on hyvä ottaa huomioon tiettyjä asioita.
Monipuolinen, terveellinen ja säännöllinen ruokailu on tärkeä muistaa, vaikka muuttunut arki voikin tuntua kiireiseltä. Imetysajan ruokavalio vaikuttaa äidinmaidon ravintoainekoostumukseen, joten monipuolisesti syömällä voi huolehtia, että äidinmaito tarjoaa syntyneelle lapselle parasta mahdollista ravintoa. Lisäksi monipuolinen ja riittävä syöminen auttavat edistämään synnytyksestä̈ toipumista sekä maidonmuodostusta.
Riittävästä kalsiumin ja D-vitamiinin saannista huolimatta luusto voi imetysaikana haurastua. Se palautuu kuitenkin imetyksen loputtua pikkuhiljaa ennalleen. Alkoholia ja tupakointia tulee välttää. Alkoholi poistuu rintamaidosta samaa tahtia kuin äidin verestä, joten alkoholin nauttimisen jälkeen ei tule imettää.
Energiantarve imetysaikana
Imetys kasvattaa energiantarvetta noin 500–600 kcal/vrk. Tämän energiamäärän saa esimerkiksi parista voileivästä, parista hedelmästä ja kahdesta lasillisesta maitoa. Mitä enemmän varastorasvaa on kertynyt raskauden aikana, sitä vähemmän lisäenergiaa tarvitaan imetykseen.
Imetysaikana ei kannata kuitenkaan tietoisesti laihduttaa – usein paino putoaa imetykseen kuluvan lisäenergian ja mahdollisesti lisääntyneen fyysisen aktiivisuuden myötä. Äidin painoon imetyksen loputtua vaikuttaa raskaudenaikainen painonnousu sekä imetyksen kesto. Jos esimerkiksi äiti ei imetä suositusten mukaan (täysimetys 4-6 kk ikään ja osittaisimetys 12 kk ikään saakka), paino ei välttämättä laske raskautta edeltävälle tasolle vielä imetyksen aikana.
Nesteentarve imetysaikana
Imetys lisää nesteen tarvetta, joten myös riittävästä nesteensaannista tulee huolehtia. Sopivia juomia ovat esimerkiksi vesi, rasvaton maito ja piimä sekä tee. Kahvia kannattaa juoda kohtuudella, koska kofeiini kulkeutuu osittain rintamaitoon ja se voi tehdä lapsesta levottoman. Aterioiden välillä vesi on paras janojuoma, sillä se ei vaikuta haitallisesti hampaisiin.
Vitamiinien ja kivennäisaineiden tarve imetysaikana
Riittävästi ja monipuolisesti syövä imettävä äiti saa ravintoaineita riittävästi, vaikka vitamiinien ja kivennäisaineiden tarve imetysaikana on jonkin verran tavanomaista suurempi. D-vitamiinilisän päivittäistä käyttöä suositellaan imetyksen aikana ympäri vuoden. Imetys ei yleensä lisää raudan tarvetta. Mikäli äidillä on raskauden aikana tai synnytyksen jälkeen ollut matala hemoglobiinitaso, saattaa rautavalmiste olla tarpeen.
D-vitamiinin tarve imetysaikana
D-vitamiinilisän (10 µg) päivittäistä käyttöä suositellaan imetyksen aikana ympäri vuoden, sillä D-vitamiinilisä täydentää ravinnosta saatavan D-vitamiinin määrää. Ravinnosta D-vitamiinia saa eniten kalasta sekä D-vitaminoiduista maitovalmisteista (kuten esimerkiksi maidosta, piimästä, jogurtista ja viilistä) sekä levitteistä.
Imettävän äidin proteiinin päivittäinen lisätarve
Ensimmäisen puolen vuoden ajan 19 g: 60 kg painava nainen tarvitsee proteiinia 60 g sekä 19 g eli yhteensä 79 g päivässä.
Puolen vuoden jälkeen, imetyksen hiljalleen vähentyessä, proteiinin lisätarve on 13 g päivässä perustarpeen lisäksi.
