Ujo kerma

Valion ruokablogi

Runebergin päivä tortun kera

Runebergin päivää vietetään sunnuntaina 5.2. Ruokablogissa ei kertakaikkisesti voi olla käsittelemättä suuren runoilijan ja kirjailijan nimikkoherkkua Runebergin torttua tai oikeellisemmin kutsuttuna Runebergin leivosta. Ennen kuin tartuin kiinni tähän punssilla maustettuun leivonnaiseen, katselin hieman taustoja kyseisestä kirjallisuuden sankarista. Koulujen oppitunneilta oli kuitenkin kulunut jo sen verran aikaa, että pieni Runeberg-päivitys ei ollut pahitteeksi.

Johan Ludvigin tarkasta syntymäpäivästä ei olla aivan varmoja. Eipä sillä näin parinsadan vuoden jälkeen ole niin väliä, oliko se 5. vai 7. päivä. Tärkeää on, että hänen muistoaan ja antiaan kunnioitetaan. Runouden ja kirjallisuuden ystäville Runeberg nostattaa mieleen ehkäpä runot tai Vänrikki Stoolin tarinoiden vahvat kohtaukset. Meille herkkusuille - tai ainakin itselleni leivoksien rakastajana - herahtaa vesi kielelle sanasta Runeberg. Aivosoluni kantavat välittömästi Runebergin tortun herkullisuuden aistittavan lähelle. Tämän todistaa se, että tietokoneen vieressä ollut kahvikuppi sai kaverikseen piparipaketista löytyneen keksin tyydyttämään leivoshimoani. Eihän se suinkaan ollut Runebergin tortun veroista, mutta auttoihan tuokin.

Mikä sitten on oikean Runebergin leivoksen tarina?

Kuuluisat leivonnaiset ovat saattaneet saada nimensä jonkun kuuluisan henkilön mukaan tai sitten leivos on niittänyt niin paljon mainetta herkullisuudellaan, että siitä on tehty leivonnainen ohjeen kehittäjän mukaan. Nykyään nimikkoleivonnaisia tehdään tilaustyönä konditorioissa tai niitä metsästetään leivoksille erikseen järjestettävillä reseptikilpailuilla. Nimikkoleivonnaisohje on tätä nykyä monella tapahtumalla, rakennuksella tai kaupungilla; on Hullujen päivien leivosta, Meripäiväleivosta ja paljon puhutulla Musiikkitalollakin omansa. Bongasinpa tällaisenkin, että Imatran vuoden Inkerikin on saanut nimikkoleivonnaisensa. Kirjo on valtava, eikä loppua näy. -Hyvä niin, sanoo taas se leivosrakastaja. Nähtäväksi jää, kipuaako näistä jokin koko kansan tietoisuuteen herkullisuutensa ansiosta, kuten tämän jutun päähenkilö - Runebergin torttu.

Kuka sitten on tämän leivonnaisen luoja ja mikä on aito ja oikea ohje? Sen tiedämme, että ohjeen on luonut Johan Ludvigin vaimo Frederika ja hänen miehensä oli kovin mieltynyt siihen. Taisi Frederika sen nimetä silloin Runebergin leivokseksi, ei tortuksi. Toiseen kysymykseen tulee kuitenkin lyhyt vastaus; minulla ei ole sitä oikeaa. Se minkä koemme "oikeana" Runebergin torttuna, on itse asiassa jalostettu muoto alkuperäisestä. Tietojen mukaan meidän tuntemamme leivos on peräisin porvoolaisen sokeripaakari Asteniuksen hyppysistä. Sinulle, joka kaihoat sen aidon ja oikean perään, on tarjolla myös sellainen. Frederika piti yllä reseptivihkoa, joka on ostettavissa Frederika Runebergin keittokirjana. Se ken oikeaa ohjetta hamuaa, se siihen ja sen antamiin uusiin arvoituksiin tutustukoon. Oh-hoh, tässähän alkaa runosuoni kukkimaan… Mutta jos alkuperäisen ohjeen sisältämien jumrun mittojen mystiikka kuitenkin mietityttää, niin tässä kaksi Valio Koekeittiön vaihtoehtoista ohjetta päivän kunniaksi; Runebergin torttu ja Runebergin muffinit.

Hyvää ja herkullista Runebergin päivää!

Avaa/sulje Kommentit ()

Kommentit ()

Kirjoita oma kommenttisi

Kiitos!

Lähetämme sinulle sähköpostilla linkin, jota klikkaamalla kommenttisi julkaistaan.

Sinun kommenttisi

Osoitetta käytetään kommentin vahvistamiseen, sitä ei näytetä palvelussa.

Miltä maistui?

Vastaa kyselyyn!

Auta meitä kehittämään Valio.fi-verkkopalvelua vastaamalla lyhyeen kyselyyn.

Osallistu Ei kiitos

Energiatarpeesi