Pieni opas villiyrtteihin

Moni on viime vuosina innostunut villiyrteistä, eikä ihme. Villiyrteillä saa uutta makua tuttuihin ruokiin ja niiden kerääminen eli hortoilu on mukavaa ajanvietettä. Innokas villiyrttien käyttäjä ja Vuoden luomukokki Benjamin Frostell antaa vinkit villiyrttien käyttöön.

Lenkkipoluilta huippuravintolan keittiöön

– Kiinnostuin villiyrteistä vuonna 2010 koiran hankkimisen myötä. Yhteisillä metsälenkeillä villiyrttejä tuli koko ajan vastaan ja aloin miettiä, miksi en käytä niitä ruoanlaitossa enemmän, Benjamin Frostell kertoo.

Pian villiyrttejä alkoi näkyä Frostellin tuolloisen työpaikan, ravintola Kolon, salaateissa. Kokonaiseen menuun hän sovelsi niitä vuonna 2013 SicaPellessä. Samoihin aikoihin moni muukin ravintola alkoi lisätä villiyrttien käyttöä. Nykyään nokkosta, katajanmarjaa ja kuusenkerkkää löytyy ravintoloiden ruokalistoilta jopa vuoden ympäri.

– Suosiota selittää varmasti se, että ruoan alkuperä ja luonnollisuus kiinnostavat yhä useampia. Lisäksi villiyrteissä on niiden alkuperän ansiosta ainutlaatuinen maku, aivan kuten luomuraaka-aineissakin, Benjamin Frostell pohtii.

”Parasta aikaa villiyrttien keräämiseen on toukokuu.”

Aloita tutuista toukokuussa

Syötäväksi sopivia kasveja ja kasvinosia löytyy metsistä kymmeniä. Käytön opettelu kannattaa kuitenkin Frostellin mukaan aloittaa taatusti tutuista lajeista, kuten nokkosesta, voikukasta ja ketunleivästä. Uusia kerättäviä voi opiskella kirjoista tai villiyrttikurssille osallistumalla.

– Luonnossa on myös paljon myrkyllisiä kasveja. Harjaantumaton voi sekoittaa esimerkiksi syötäväksi kelpaavan vuohenputken myrkylliseen koiranputkeen, Benjamin varoittaa.

Parasta aikaa villiyrttien keräämiseen on toukokuu. Silloin villiyrttien maku on miedoimmillaan eli parhaimmillaan. Metsästä kannattaa napsia mukaan ainakin kuusen- ja männynkerkkiä sekä koivun- ja pihlajansilmuja. Läpi kesän hyviltä maistuvat ketunleipä, kurtturuusu, isomaksaruoho ja heinät. Aromikas mesiangervo on loppukesän aarre.

Vinkit villiyrttien käyttöön

Miten kerättyjä villiyrttejä kannattaisi sitten käyttää? Lue Benjamin Frostellin vinkit.

Nokkonen sopii käytettäväksi pinaatin tapaan esimerkiksi lettuihin, keittoihin ja piirakkaan. Kokeile esimerkiksi mehevää nokkospiirakkaa Valion ohjeella. Käsittele nokkosia hanskat kädessä ja ryöppää ennen käyttöä.

Voikukan nuoret, pyöreäkärkiset lehdet sopivat salaatteihin tai esimerkiksi pizzan päälle rucolan tapaan. Nupuista voi pikkelöimällä tehdä “kapriksia”. Salaatteihin sopivat hyvin myös ketunleipä ja isomaksaruoho

Suolaheinä sopii salaattien lisäksi esimerkiksi kastikkeisiin ja maustamaan jälkiruokia. Kokeile esimerkiksi suolaheinäkastiketta vaalean kalan kanssa tai ripottele suklaakakun päälle.

Kurtturuusun terälehdet sopivat tuoreena esimerkiksi suklaakakun päälle tai salaattiin. Ruusunlehdistä tehdyllä etikalla voi maustaa kinuskin.

Kuusenkerkkä sopii tuoreena esimerkiksi grillatun valkoisen parsan kanssa tai kastikkeisiin ja säilöttynä esimerkiksi suklaakakun kanssa tai maustamaan juustokastikkeen.

Maistamalla ja kokeilemalla löydät omat suosikkitapasi villiyrttien käyttöön, eli kokeile rohkeasti!

Villiyrttien säilöntä

Koska villiyrttien sesonki on lyhyt, niitä kannattaa säilöä talven varalle. Helpoimpia tapoja ovat kuivaaminen ja pikkelöinti.

Kuivaaminen onnistuu esimerkiksi kuivassa saunassa: levitä yrtit sanomalehtipaperien päällä ja anna kuivua 50–60-asteessa 4–8 tunnin ajan.

Pikkelöinnissä villiyrtit pannaan steriloituun hillopurkkiin ja päälle kaadetaan viinietikkaa tai viinietikasta, sokerista ja vedestä tehtyä lientä. Pikkelöidyt villiyrtit ovat parhaimmillaan kolmen kuukauden päästä.

Villiyrttireseptejä:


Vastaa kyselyyn!

Auta meitä kehittämään Valio.fi-verkkopalvelua vastaamalla lyhyeen kyselyyn.

Osallistu Ei kiitos

Energiatarpeesi