Siirry sisältöön
Ilmiöt ja ihmiset

Pieni opas villiyrtteihin

Pieni opas villiyrtteihin

Moni on viime vuosina innostunut villiyrteistä, eikä ihme. Villiyrteillä saa uutta makua tuttuihin ruokiin ja niiden kerääminen eli hortoilu on mukavaa ajanvietettä. Innokas villiyrttien käyttäjä ja Vuoden luomukokki 2016 Benjamin Frostell antaa vinkit villiyrttien käyttöön.

Lenkkipoluilta huippuravintolan keittiöön

— Kiinnostuin villiyrteistä vuonna 2010 koiran hankkimisen myötä. Yhteisillä metsälenkeillä villiyrttejä tuli koko ajan vastaan ja aloin miettiä, miksi en käytä niitä ruoanlaitossa enemmän, Benjamin Frostell kertoo.

Pian villiyrttejä alkoi näkyä Frostellin tuolloisen työpaikan, ravintola Kolon, salaateissa. Kokonaiseen menuun hän sovelsi niitä vuonna 2013 SicaPellessä. Samoihin aikoihin moni muukin ravintola alkoi lisätä villiyrttien käyttöä. Nykyään nokkosta, katajanmarjaa ja kuusenkerkkää löytyy ravintoloiden ruokalistoilta jopa vuoden ympäri.

— Suosiota selittää varmasti se, että ruoan alkuperä ja luonnollisuus kiinnostavat yhä useampia. Lisäksi villiyrteissä on niiden alkuperän ansiosta ainutlaatuinen maku, aivan kuten luomuraaka-aineissakin, Benjamin Frostell pohtii.

suomalainen luonnontilainen metsä
Vuoden luomukokki 2016 Benjamin Frostell

”Maistamalla ja kokeilemalla löydät omat suosikkitapasi villiyrttien käyttöön, eli kokeile rohkeasti!”

Tip icon

Vinkki! Näin säilöt villiyrtit

Koska villiyrttien sesonki on lyhyt, niitä kannattaa säilöä talven varalle. Helpoimpia tapoja ovat kuivaaminen ja pikkelöinti.

Kuivaaminen onnistuu esimerkiksi kuivassa saunassa: levitä yrtit sanomalehtipaperien päällä ja anna kuivua 50–60-asteessa 4–8 tunnin ajan.

Pikkelöinnissä villiyrtit pannaan steriloituun hillopurkkiin ja päälle kaadetaan viinietikkaa tai viinietikasta, sokerista ja vedestä tehtyä lientä. Pikkelöidyt villiyrtit ovat parhaimmillaan kolmen kuukauden päästä.

Search