Keittiössä nyt

Suoritatko arkea?

Hanna Kautiainen

ETM, ravitsemusasiantuntija

Perhe-elämästä ja mökkeilystä innostuva ruokaharrastaja, joka nyhjää vaikka tyhjästä päivällisen pöytään.

6. maaliskuuta 2020

Arki koostuu useista suoritettavista tehtävistä. Toisaalta rutiinit rytmittävät arkea, mutta jos tehtävät tuppaavat täyttämään kaiken vapaa-ajan, niistä voi tulla kuormittavia suoritteita, joita tehdään sen vuoksi, että ”pitää”.

Rutiineiksikin niitä voisi kutsua: herätys, töihin, työpäivän jälkeen ruoanlaittoa ja harrastuksia, toisinaan pyykinpesua ja siivousta. Työelämän tiivis tahti on usealla meistä siirtynyt myös vapaa-aikaan. Jos sekä töissä että vapaa-ajalla on liikaa kuormittavia tekijöitä, näkyy se helposti omassa jaksamisessa. On helppo tunnistaa itsestään väsymyksen, ärtymyksen ja sosiaalista vetäytymisen merkkejä viimeistään kesälomia edeltävinä viikkoina, kun ärsyketulva on muuttunut liian raskaaksi. Pimeän talven jälkeen aurinko antaa intoa uusille ideoille, mutta jaksaako niihin enää tarttua?

Miten helpottaa kiireen tuntua?

On hyvä toisinaan pohtia, miten voi helpottaa omaa arkea, ettei se tunnu liian raskaalta. Itselleen kannattaa olla armollinen, ja toisinaan voi asioissa oikaista – hyvällä omatunnolla. Etenkin haastavissa elämäntilanteissa, kuten pikkulapsiarjessa tai muissa elämän suurissa mullistuksissa, tavoitteita saa ja kannattaa laskea. Usein suurin kynnys riman laskuun löytyy oman pään sisältä.

Tässä muutamia vinkkejä, joilla helpottaa kiirettä ja arjen suorittamista.

Liikunnan voi sisällyttää arkeen ilman niin sanottua viikoittaista harrastusta tai sen suurempia tavoitteita. Liikunnan voi yhdistää vaikka ystävien tapaamiseen tai keksiä erilaisia hyötyliikuntamahdollisuuksia.

Ihannetilanteessa liikunnallinen tekeminen on hauskaa ja pitää peruskuntoa yllä. Rauhallinen metsälenkki voi jonain iltana toimia kokonaisuuden kannalta paremmin kuin hektinen jumppatunti. Rentoutua voi myös ilman ajatusta siitä, että ensin pitää puuhastella asiat valmiiksi.

Usein on ehkä silti niin päin, että lyhyttäkään kävelylenkkiä ei jaksaisi enää työpäivän päätteeksi. Kotityöt kutsuvat ja lapsetkin kaipaavat huomiota. Tällöin jokin pieni kannuste voi toimia: paistetaan yhdessä lettuja iltapalaksi sen jälkeen, kun äiti tai isä on ensin käynyt happihyppelyllä. Kehuminen saa usein lapsetkin innostumaan kotitöistä!

Monipuolinen ja terveellinen ruoka tukee hyvinvointia ja jaksamista

Kiireisen arjen keskellä ei voi tarpeeksi korostaa välipalojen tärkeyttä. Aina ei ole mahdollisuutta syödä kahta lämmintä ateriaa päivässä, ja tällöin kannattaakin kiinnittää huomiota välipaloihin ja niiden laatuun. Hyvin koottu välipala voi toisinaan toimia aterian korvikkeena.

Kokoa hyvä välipala valitsemalla jokaisesta ryhmästä jotakin:

Proteiinin lähteenä esimerkiksi raejuustoa, rahkaa, jogurttia, maitoa tai piimää, kananmuna, juustoa tai leikkeleitä

Hiilihydraattien lähteenä esimerkiksi puuroa, täysjyväleipää, täysjyvämuroja tai mysliä

Kasviksia, hedelmiä ja/tai marjoja, kuten tomaattia, kurkkua, omena, banaani tai mustikoita

Rasvan lähteenä esimerkiksi kasviöljyä sisältävää levitettä leivälle, siemeniä ja pähkinöitä

Konstailematonta kotiruokaa kiireiselle

Useilla meillä on sellainen käsitys, että vain itse tehty ruoka on terveellistä. Hyvän ja maistuvan kotiruoan ei kuitenkaan aina tarvitse tarkoittaa alusta asti omin kätösin valmistettua. Suosi helppoja ja nopeita arkiruokareseptejä tai tuunaa puolivalmisteita. Muutamasta raaka-aineesta loihtii uskomattoman maukkaita aterioita hyödyntämällä esimerkiksi maustettuja ruokakermoja ja valmiita kastikkeita.

Nuku hyvin

Hyvät yöunet lataavat akkuja seuraavaa päivää varten. Unen puute on varmasti yhteydessä jaksamiseen, mutta sillä voi olla myös vaikutusta ruokavalion laatuun. Hyvin nukutun yön jälkeen kiireinenkään päivä ei välttämättä näytä yhtä kaoottiselta kuin väsyneenä, ja asiat asettuvat paremmin kokonsa mukaisiin raameihin.