Allergiaruokavaliot

Allergiaruokavaliossa ruokien ja niiden sisältämien raaka-aineiden valintaa rajoitetaan allergeenien eli allergiaa aiheuttavien aineiden suhteen. Vältettävien ruoka-aineiden tilalle etsitään korvaavat vaihtoehdot, joilla varmistetaan ruokavalion riittävyys ja monipuolisuus.

Allergiaruokavalioita ja muita erityisruokavalioita noudatetaan nykyisin entistä enemmän. Jos erityisruokavalio katsotaan tarpeelliseksi, tulee sen monipuolisuus käytännössä varmistaa. Erityisruokavaliota noudattavan lapsen ruokavalion monipuolisuus ja ravitsemuksellinen riittävyys kannattaa arvioida yhdessä lapsen vanhempien kanssa neuvolassa tai lääkärin vastaanotolla. Ruokavaliota ei tulisi koskaan rajoittaa turhaan.

Yleistä ruoka-allergioista

Ruoka-aineallergialla tarkoitetaan elimistön puolustusjärjestelmän ei-toivottua reaktiota jollekin ruoka-aineelle. Allergisessa reaktiossa elimistö alkaa tuottaa vasta-aineita kyseistä ruoka-ainetta kohtaan. Silloin, kun tietty ruoka aiheuttaa toistuvasti oireita, mutta elimistö ei tuota vasta-aineita, puhutaan yliherkkyydestä. Vaikka ruoka-allergiaepäilyjä on runsaasti, ruoka-allergioita esiintyy tutkimuksien mukaan noin 3–9 %:lla lapsista iän mukaan vaihdellen. Tutkimusten mukaan ruoka-allergioiden määrä ei ole lisääntynyt.

Ruoka-allergioiden ehkäisy

Ruoka-allergioiden ennaltaehkäisemiseksi lapsen ruokavaliota ei tule turhaan rajoittaa. Nykytiedon mukaan lapsen tutustuessa lisäruokiin voidaan uusia ruoka-aineita maistella alusta alkaen monipuolisesti. Lihaa, kalaa, kanaa, kananmunaa ja viljoja voi maistattaa lapselle 5 kuukauden iästä alkaen. Minkään ruoka-aineen, edes niin sanotusti yleisesti allergisoivien ruoka-aineiden, kuten kananmunan, maistelun lykkäämisen ei katsota vähentävän allergian ilmaantumista edes riskiryhmään kuuluvilla.

Äidin raskauden tai imetyksen aikaisilla ruokavaliorajoituksilla ei ole osoitettu olevan hyötyä ruoka-allergioiden ehkäisyssä. Vaikka perheessä olisi todettu ruoka-allergiaa, ei muiden perheenjäsenten tule varotoimenpiteenä rajoittaa ruokavaliotaan allergiariskin pelossa.  Jos rintamaito ei riitä imeväisikäiselle, tarjotaan tavanomaisesti lisänä tavallista lehmänmaitopohjaista korviketta. Osittain tai pitkälle pilkottujen korvikkeiden käyttö ei ennaltaehkäise ruoka-allergialta.

Lähde: THL, Terveen lapsen allergian ehkäisy

Oireet

Allergiaoireet alkavat useimmiten muutamien päivien tai viikkojen kuluessa siitä, kun uusi ruoka-aine on lisätty ruokavalioon. Harvoissa tapauksissa oireita voi ilmaantua jo ensimmäisellä syöttökerralla.

Tavallisimpia allergisoivia ruoka-aineita ovat maito, muna sekä vehnä, ohra ja ruis. Maitoallergian esiintyvyys alle kolmivuotiailla lapsilla on noin 2–3 % ja muna-allergian noin 1–2 %. Vilja-allergiaa esiintyy noin 1 %:lla alle 1-vuotiaista.

Lapsilla tavallisia allergiaoireita ovat ihottuma, nuha, yskä, astma, oksentelu ja ripuli. Pieni punoitus ja näppylät suun ympärillä tietyn ruoka-aineen nauttimisen jälkeen viittaavat yleensä yliherkkyyteen, joka usein häviää lapsen kasvaessa. Useimmilla lapsilla myös ruoka-aineisiin liittyvät allergiaoireet vähenevät tai voivat loppua kokonaan iän myötä. Leikki- ja kouluiässä yleisiä allergiaoireita ovat huulien ja suun kutina ja turvotus, vatsakipu sekä ripuli. Vatsakipu ja ripuli vain sellaisinaan eivät yleensä viittaa allergiaan. Mikäli lapsen atooppinen ihottuma pahenee äkillisesti, voi taustalla olla ruoka-allergia. Myös aikuisiässä allergiaoireet esiintyvät usein suu-, nielu- ja vatsaoireina. Sen sijaan atooppinen ihottuma aikuisiällä on harvoin ruoka-allergiasta johtuvaa.

Ruokavaliohoito

Lasten ruoka-allergioita käsittelevä Käypä hoito -suositus korostaa lievien ja vaikeiden allergioiden erottamisen tärkeyttä. Vaikeissa tapauksissa hoitona on ruoka-aineen välttäminen. Lievissä allergioissa ruoka-ainetta voi kuitenkin käyttää oireiden sallimissa määrissä tai tarvittaessa ruoka-ainetta voi välttää määräaikaisesti. Joissakin tapauksissa ruoka-aineen käsitteleminen voi vähentää allergiaoireita. Esimerkiksi omena ja porkkana saattavat aiheuttaa allergiaoireita raakana, mutta kypsennettyinä ne voivatkin sopia ruokavalioon.

Tutkimuksissa on todettu lievien allergioiden menevän nopeammin ohi, kun lasta altistetaan allergeeneille. Yleisesti allergiat väistyvät pikkulapsilla 3-4 vuoden iässä. Jos lapsen allergiaoireet ovat hyvin voimakkaita, voi kuitenkin olla paikallaan määräaikainen allergeenin välttäminen.

Jos ruokavaliota täytyy rajoittaa vaikeiden allergioiden takia, on hyvä pyrkiä löytämään vältettyjen ruokien tilalle korvaavat vaihtoehdot. Lapsen ruoka-allergian hoidossa on erityisen tärkeää huolehtia riittävästä ravinnon saannista. Jos lapsella aloitetaan pitkäkestoinen ja monia ruoka-aineita rajoittava välttämisruokavalio, tulee hänen päästä ravitsemusterapeutin vastaanotolle. Välttämis-altistuskokeella puolen vuoden tai vuoden välein voidaan varmistaa , ettei ruoka-aineita rajoiteta turhan takia. Maito-, vilja- ja kananmuna-allergiat häviävät suurella osalla lapsista ennen kouluikää.

Lasten päivähoitoon on laadittu allergisen lapsen hoito-ohjeet, jotka pohjautuvat Kansalliseen allergiaohjelmaan 2008-2018.

Käypä hoito -suositus: Ruoka-allergia (lapset), 2015

Siitepölyyn liittyvä ristiallergia vaikuttaa ruokavalioon

Siitepölyallergia on yleinen vaiva, joka saattaa hankalimmillaan vaikuttaa myös ruokavalioon. Kun siitepölyallergikko saa oireita myös tietyistä ruoka-aineista, puhutaan ristiallergiasta. Ristiallergia on melko yleinen ilmiö, sillä esimerkiksi noin joka toinen koivuallerginen saa allergisia oireita myös ruoka-aineista. Mitä voimakkaampi siitepölyallergia on, sitä todennäköisemmin ilmenee myös ristiallergiaa.

Noin 20 % suomalaisista kärsii siitepölyallergiasta. Yleisimmät allergian aiheuttajat ovat koivu, heinät ja pujo, mutta myös leppä, pähkinäpensas ja erityisesti syksyllä esiintyvät sieni-itiöt aiheuttavat allergisia oireita. Siitepölyaika on pitkä, sillä herkimmät alkavat aivastella jo huhtikuussa. Tavallisimmat oireet ovat nuha, tukkoisuus, yskä ja silmien kutina.

Mitä on ristiallergia?

Siitepölyallergiaan liittyvää ruoka-aineallergiaa kutsutaan ristiallergiaksi, ja se ilmenee tiettyjä ruoka-aineita nautittaessa tai käsiteltäessä. Elimistö tunnistaa ruoka-aineissa samantyyppisiä proteiineja kuin kasvien siitepölyssä ja reagoi niihin samankaltaisesti. Ristiallergia-nimitys viittaa siihen, että tiettyihin kasveihin yhdistyvät yleensä tietyt ruoka-aineet: koivulle allerginen saa oireita eri ruoka-aineista kuin vaikka pujoallergikko.

Ristiallergian oireet

Ristiallergian tyypillisimmät oireet ovat kutiava suu, nielu ja korvat, ja esimerkiksi raakojen juuresten käsitteleminen saattaa aiheuttaa iho-oireita, kutinaa ja punoitusta. Oireet häviävät yleensä itsestään parin tunnin sisällä, mutta vakavissa tapauksissa on hakeuduttava lääkärin hoitoon.

Ristiallergia aiheuttaa eniten oireita siitepölykaudella. Jos siitepölyallergia on lievä, ristiallergiaa esiintyy yleensä vain siitepölykauden aikana. Mikäli ruoka-aineet eivät aiheuta allergisia oireita siitepölykauden ulkopuolella, ei ruokavaliotakaan tarvitse rajoittaa kuin osan aikaa vuodesta.

Noin 20 % suomalaisista kärsii siitepölyallergiasta.

Ristiallergia ja ruokavalio

Ristiallergisen ruokavaliossa keskeistä on oireita aiheuttavien ruoka-aineiden välttäminen joko siitepölykaudella tai ympäri vuoden allergiaoireiden voimakkuudesta riippuen. On kuitenkin hyvä muistaa, että ruokavalion voimakas rajoittaminen saattaa vaikuttaa ravintoaineiden saantiin. Siksi vältettävät ruoka-aineet on pyrittävä korvaamaan toisilla. Ristiallergiaa mahdollisesti aiheuttavien ruoka-aineiden luettelo on pitkä, mutta vain harva joutuu rajoittamaan ruokavaliotaan näin laajasti.

Ristiallegiaa aiheuttavan ruoka-aineen valmistustavalla voi myös mahdollisesti vaikuttaa allergiaoireisiin. Raaka juures aiheuttaa oireita monille siitepölyallergikoille, mutta keittäminen, pakastaminen tai jopa raastaminen saattavat vähentää oireita. Jos esimerkiksi kypsennetyt juurekset sopivat ruokavalioon, voi raakoja juureksia käsitellä muovikäsineet kädessä. Vakavimpien oireiden aiheuttajia ovat selleri, kiivi, pippurit ja soija, ja niiden allergisoiva vaikutus ei katoa keittämällä tai muullakaan käsittelyllä.

Jos ruoka-aineallergia on aiheuttanut vaarallisia allergisia reaktioita (anafylaktinen sokki), on erikoislääkärin ja ravitsemusterapeutin suunnittelema välttämisruokavalio ainoa vaihtoehto. Mikäli ristiallergian oireet ovat lieviä, voi ruokavaliota koettaa maltillisesti laajentaa ainakin siitepölykauden ulkopuolella.

Siitepölyallergia ja ristiallergiaa aiheuttavat ruoka-aineet

Koivuallergikon yleisimmät ristiallergian aiheuttajat: omena, kirsikka, persikka, luumu, päärynä, nektariini, kiivi, ananas, mango, passiohedelmä, viinirypäle, tomaatti, paprika, selleri, raaka porkkana ja peruna, fenkoli, mausteet, sekä pähkinät, mantelit ja siemenet

Ristiallergia pujon ja ruoka-aineiden välillä on melko harvinainen, mutta pujon siitepölylle allergiset saattavat saada oireita seuraavista ruoka-ainesta: persilja, palsternakka, selleri, valkosipuli, kamomilla, raaka porkkana, fenkoli, hunaja

Ristiallergia heinien ja ruoka-aineiden välillä on harvinainen, mutta heinien siitepölylle allergiset saattavat saada oireita seuraavista ruoka-aineista: vehnä, ruis, ohra, kaura, riisi, maissi, durra, raiheinä, kanarianhelpi, herne, meloni, maapähkinä, soija, valkolupiini, tomaatti

Yleisimmin allergiaoireita aiheuttavat mausteet: pippurit, kaneli, curry-mausteseos, inkivääri, kumina, kurkuma, korianteri, sinappi

Viljaton ruokavalio
Janita Bergström
Kananmunaton ruokavalio
Janita Bergström
Maidoton ruokavalio
Janita Bergström
Erityisruokavaliot juhlatarjoiluissa
Janita Bergström
Tämä verkkopalvelu käyttää evästeitä käyttökokemuksen parantamiseen, tilastoimiseen sekä mainosten näyttämiseen. Lisätietoja ›