Valmiit keitot tuovat vapautta arkeen

Erilaiset kuumat keitot kuuluvat luontaisesti meidän suomalaisten talvisiin ruokapöytiin. Kuuma keitto lämmittää ja täyttää vatsan, mutta voi silti olla varsin kevyt ateriavaihtoehto.

Neljä herkullista makua

Valmiit Valio keitot ovat nopea ja helppo tapa loihtia pöytään lämmin ateria keskellä arjen kiirettä tai osaksi viikonlopun ateriakokonaisuutta; vain lämmitys – ja keittoateria on valmis nautittavaksi. Kaikki valmiit keitot ovat hyvän makuisia, kevyitä ja laktoosittomia: ne syntyvät puhtaista ja aidoista raaka-aineista.

Valikoimassa on neljä herkullista makua: kasvissosekeitto, kantarellikeitto, kolme juustoa -keitto ja tomaatti-vuohenjuustokeitto.

Hyvääkin makua voi piristää persoonallisesti ja kevyestä keitosta saat helposti myös täyttävän pääruoan. Sama keitto, joka sellaisenaan on juuri sopiva lounas työpaikalla, muuntuu käden käänteessä ruokaisammaksi erilaisilla maukkailla lisukkeilla.

Valio kasvissosekeitossa on 50 % kasviksia. Sitä voit makusi mukaan täydentää vaikkapa lihasuikaleilla, katkaravuilla tai leipäkuutioilla. Yrtit ja mausteet houkuttelevat keitosta esiin uudenlaisia makuvivahteita.

Valio kantarellikeitto on pehmennetty samettiseksi kermalla ja sulatejuustolla. Ruokaisuutta lisäämään voit kokeilla vaikkapa rapeaksi paistettua pekonia. Leipäkuutiot sopivat hyvin myös tähän keittoon.

Valio tomaatti-vuohenjuustokeitto on aromikas, vuohenjuustolla maustettu tomaattikeitto. Tätä keittoa on helppo muunnella monin eri tavoin. Voit lisätä siihen tuoreita yrttejä, kuten basilikaa tai rucolaa ja sattumiksi esimerkiksi pikkulihapullia tai katkarapuja.

Valio kolme juustoa keittossa on onnistuttu luomaan herkullinen aromien harmonia, jossa juustoista makua on pehmennetty kermalla. Ruokaisaksi lisukkeeksi siihen sopivat esimerkiksi Valio juustoleipä, pienet porolihapullat tai poromakkara.

Keitto on aina hyvä ruokaidea

Keittoateria on ateriaratkaisu, joka yleensä maistuu kaikenikäisille. Lapsikin osaa lämmittää valmiin keiton ja lisätä siihen halutessaan oman makunsa mukaisia lisukkeita.

Lisukkeita vaihtelemalla keittoon ei kovin herkästi kyllästy, joten esimerkiksi monien harrastusten lapsiperheessä kannattaa aina pitää Valio keittoja varalla sellaisia päiviä varten, jolloin yhteiset ateriat joudutaan jättämään väliin aikatauluongelmien vuoksi.
Ja jotta ehtisitte useammin syödä yhdessä, suosittelemme, että tarjoat välillä perheellesi valmista Valio keittoa ja käytät ruoanlaitosta säästyvän ajan yhdessäoloon. Hyvää ruokahalua!

Hieman keittojen historiasta

Keitot lienevät ihmiskunnan vanhimpia ruokia. Ohrakeitto esiintyi ensimmäisessä, tunnetussa keittokirjassa,  joka on peräisin 1500-luvulta. Muinaiset roomalaiset arvostivat keittoja ja söivät mm. kaura- ja ohraliemiä, lihalientä, maitokeittoa ja minestrone-keittoa.

Kun lusikan käyttö ruokailussa vakiintui aurinkokuningas Ludvig XIV:n hallintokaudella, myös ranskalainen keittokulttuuri eli kukoistuskauttaan. 1800-luvulla kemistit Proust ja Parmentier kehittivät liemiuutteen laivojen ja armeijan tarpeisiin. Yllättäen se nousi myös aivan tavallisten kotitalouksien suosikiksi.

Suomalaisten keittoperinne

Keskiajalta 1800-luvulle Suomi jakautui selkeästi läntiseen ja itäiseen ruokakulttuuriin. Erot johtuivat mm. erilaisista tulisijoista. Lännessä tyypillisiä ruokia olivat keitot ja idässä uuniruoat, kukot ja piiraat.

Keitot olivat talonpoikien arkiruokaa 1700-luvulta 1800-luvun puolelle. Kala- ja lihasopat oli tapana suurustaa jauhoilla tai suurimoilla. Kun ensimmäinen työpaikkaruokala perustettiin 1859 Tampereella, sen tärkein tarjottava oli keitto.

Työläisperheissä tavallisimpia lämpimiä ruokia vielä 1900-luvun taitteessa olivat keitot, kuten tuoreesta naudanlihasta tehty lihakeitto. Vuonna 1948 kouluruokailu muuttui maksuttomaksi ja oppilaiden tuli saada lämmin ateria koulussa. Niinpä kouluissa alettiin tarjota keittoja, puuroja ja vellejä.


Vastaa kyselyyn!

Auta meitä kehittämään Valio.fi-verkkopalvelua vastaamalla lyhyeen kyselyyn.

Osallistu Ei kiitos

Energiatarpeesi