Valio Markkinointi
Anna uskoo, että parastakin soppaa kannattaa hiukan hämmentää.
Joel Pohjanpalo kannustaa nuoria urheilijoita uskomaan itseensä ja uskoo, että ratkaisevat erot ja suurimmat oivallukset tehdään omalla ajalla.
Jalkapalloilija Joel Pohjanpalo on tehnyt Valion kanssa yhteistyötä jo vuodesta 2013 ja toiminut Valio Akatemia® kummina ohjelman alusta asti. Valio Akatemia® kummit ovat nousevia tai jo menestyneitä urheilijoita, jotka osallistuvat Akatemian toimintaan monin eri tavoin.
– Kun aloitimme yhteistyötä Valion kanssa, pelasin viimeistä vuotta Suomessa. Olin silloin 18-vuotias, siis aika samaa ikäluokkaa kuin monet nuoret, jotka nyt lähettävät hakemuksia Valio Akatemiaan. Silloin oli jalka paketissa ja ovet juuri avautumassa maailmalle, Joel naurahtaa.
Kuluvalla kaudella 2021–2022 Pohjanpalo pelaa Turkin liigan Çaykur Rizesporissa lainasopimuksella Saksan Bundesligan Bayer Leverkusenista. Haastattelua varten tavoitimmekin ”Jollen” joukkueen treenikeskuksesta Turkin Rizestä.
– Viikko on alkanut muuten ihan normaalisti, mitä nyt Suomi–Kazakstan-maaottelussa saatu ruhje vielä hieman koristaa kasvoja. Kasvot eivät sinänsä olleet missään vaiheessa se suurin ongelma, vaan selkä, joka sai ikävän tällin, kun tulin törmäyksessä kovaa alas. Onneksi vain yksi oman joukkueen matsi jäi välistä tämän takia, Joel kertoo.
Jalkapalloilija löytää Saksan ja Turkin liigojen pelityylistä ja kulttuurista eroja:
– Kyllä ne aika erilaiset ovat, pakko sanoa. Turkissa taktiikalla ja organisoitumisella ei ole samanlaista merkitystä kuin mihin olen Saksassa tottunut. Yksilöiden merkitys nousee täällä enemmän.
Turkkiin Pohjanpalo lähti, kun tilaisuus tarjoutui.
– Olen nyt 27-vuotias ja urani siinä vaiheessa, että en ole enää aivan nuori pelaaja mutta en vielä vanhakaan. Olen nyt pelannut kahdeksan vuotta Saksassa ja halusin kokeilla jotakin uutta. Katsotaan, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Minulla on toivottavasti kuitenkin vielä monta hyvää pelivuotta edessä.
Valio Akatemia® ohjelma tukee lasten ja nuorten liikuntaharrastuksia ja hyvinvointia jakamalla vuosittain raha-, tuote- ja ravitsemusstipendejä sekä järjestämällä leiritoimintaa. Stipendin saaneiden joukossa on sekä kilpaurheilijoita että liikuntaharrastuksen vastikään aloittaneita lapsia ja nuoria.
Raha- ja tuotestipendejä haetaan muun muassa harrastusmaksuihin, tilavuokriin, valmentajien palkkioihin, kausimaksuihin, kisamatkoihin ja varustehankintoihin. Ravitsemusstipendeillä taas tuetaan urheilijoiden kokonaisvaltaista hyvinvointia välipala- ja kokkauskurssien sekä ravitsemusvalmennusten muodossa.
– Liikunnalla ja urheilulla on lasten ja nuorten elämässä iso merkitys. Haluamme tukea liikuntaharrastuksia monipuolisesti: stipendien saajat edustavat kaikkia Suomen alueita, he ovat eri ikäisiä ja lajikirjo on valtava: yksilölajeista joukkuelajeihin, yksittäisiä hakijoita, joukkueita ja kouluryhmiäkin,” kertoo markkinointipäällikkö Nina Wahlström Valiolta.
Joel ”Jolle” Pohjanpalo on pelannut yli 50 ottelua Suomen maajoukkueessa, ja matkan varrelle mahtuu monia ikimuistoisia hetkiä. Syksyllä 2019 sukupolvien unelmasta tuli totta, kun Suomen jalkapallomaajoukkue varmisti paikkansa jalkapallon EM-lopputurnauksessa. Korona lykkäsi kisoja, mutta kesällä 2021 pitkä odotus palkittiin.
– EM-kisoista painui mieleen Suomen joukkueen ja kannattajien yhteishenki sekä tietysti Tanskaa vastaan tekemäni maali, joka on oman urani ehdottomia huippuhetkiä.
Lähelle jäänyt jatkopaikka kirveli koko joukkuetta, vaikka Suomi pärjäsikin ensimmäisissä arvokisoissaan hyvin. Jotakin jäi myös hampaan koloon.
– Toinen maali Venäjää vastaan jäi harmittavan lähelle, kun olin nenän verran paitsiossa. Onneksi videolta tarkistamisen pelisääntöjä on EM-kisojen jälkeen muutettu hieman inhimillisempään suuntaan. Enää ei pitäisi viheltää paitsiota, jos varpaat tai nenä on paitsioviivalla. Aina kun urheilussa tulee uusia sääntöjä tai välineitä, niin rajan löytyminen ottaa aikansa. Tämä pätee lajissa kuin lajissa. Tietysti hieman huonoa tuuria, että se sattui tällä kertaa omalle kohdalle, Joel harmittelee.
Nyt Jollen ja Suomen maajoukkueen keskittyminen on meneillään olevissa MM-karsinnoissa. Koko joukkue odottaa innolla marraskuun otteluita Bosnia-Hertsegovinaa vastaan vieraissa sekä Ranskaa vastaan kotiyleisön edessä.
– Seuraavaksi mennään MM-kisoihin. Sinne mennään ja voittoja haetaan, ja aivan varmasti kaikkemme annetaan matkan varrella.
Nuoria futareita kiinnostaa usein kysymys, milloin Joel tiesi, että hänestä tulee ammattilainen.
– Varmasti jo kymmenenvuotiaana kuulutin kaikille, että minusta tulee ammattilaisjalkapalloilija. Lapsena jalkapallo oli minulle kaikki kaikessa. Pelasin kaikki loma-ajat ja jopa välitunnitkin. Jalkapallo kulki mukanani koulussa vielä yläasteellakin. Kun nousin HJK:n edustusjoukkueeseen, huomasin, että minulla on ihan oikeasti mahdollisuus tehdä tätä työkseni. Toisessa Veikkausliigan ottelussani 17-vuotiaana tein IFK Mariehamnia vastaan kolme maalia kolmessa minuutissa, ja silloin aukeisivat ovet myös maailmalle. Siitä se sitten lähti.
Mitä vinkkejä huippujalkapalloilija antaisi junioreille?
– Ratkaisevat erot tehdään omalla ajalla. Treeneissä tehdään ohjatusti tiettyjä juttuja, mutta vaatii toistoja ja omaa hoksaamista, että oikeasti ymmärtää miten asiat tehdään. Se oma työ vie pelaamista eteenpäin. Perusasiat kuten syöttäminen, ensimmäinen kosketus, pelin lukeminen – nämä ovat kaikki asioita, joissa isoimmat erot tehdään.
Juniorina Joel pelasi Ruoholahden PK-35:ssä 11-vuotiaaksi. Sen jälkeen hän vaihtoi HJK:n riveihin. Klubin ”nollanelosesta” on monia pelaajia myös Suomen maajoukkueessa.
– Se ikäluokka oli tottakai hyvä, mutta valmentaja Abdou ”Dalla” Talatilla oli iso rooli siinä, miten minun, Robin Lodin, Daniel O'Shaughnessyn ja Nikolai Alhon urat lähtivät kehittymään. Dalla osasi yhdistellä vanhempia ja nuorempia pelaajia oikealla tavalla yhteen.
Joel halusi jo nuorena olla pelikentällä ratkaisija.
– Halusin olla maalintekijä ja se oli ihan oma valintani. Nuorena se näkyi niinkin, että minulle oli aika sama, miten muuten pelasin, kunhan tein maaleja. Tämä asia on tietysti matkan varrella hieman muuttunut. En kuitenkaan ottanut silloin enkä ota edelleenkään paineita osumisesta. Suomessa aika herkästi onnistumisista nostetaan kansakunnan kaapin päälle, mutta yhtä kovaa on myös kritiikki, kun osumia ei tule. Se pitää vain kestää. Joskus osuu ja joskus ei, se kuuluu peliin.
Ratkaisevat erot tehdään omalla ajalla.
Joel Pohjanpalon uran varrelle on mahtunut myös loukkaantumisia. Vuonna 2018 todettu nilkan telaluuvamma piti Joelin pitkään sivussa pelikentiltä. Kuntoutusprosessi ei ollut helpoimmasta päästä.
– Oli kova paikka tajuta, että tässä on koko tulevaisuus auki. Parin kuukauden kuluessa onneksi selvisi, että nilkka saadaan kuntoon, mutta aikatauluarviot vaihtelivat puolesta vuodesta kahteen vuoteen. Lopulta kuntoutuminen kesti puolitoista vuotta. Se vaati paljon työtä ja kärsivällisyyttä. Haluan kiittää Leverkusenin ja Mehiläisen työntekijöitä siitä, että kuntoutumiseeni löydettiin oikeat keinot. Nyt arvostan entistäkin enemmän sitä, että saan pelata ammatikseni ja olen oppinut myös kuuntelemaan kroppaani paremmin.
Nuorelle urheilijalle loukkaantuminen voi olla kova shokki. Huippujalkapalloilija suosittelee ottamaan riittävästi aikaa kuntoutumiseen ja käsittelemään myös asian henkistä puolta.
– Ensinnäkin pitää muistaa, että loukkaantuminen ei ole kenenkään vika. Siinä on aina huonoa tuuria matkassa. Lopputuloksen kannalta on aivan sama, saako vamman yksin treenatessaan vai pelitilanteessa. Vaikka tuntuisi pahalta jättää matsi välistä, ei mikään kilpailu 14–15-vuotiaana ole kuitenkaan niin tärkeä, ettei kannattaisi ottaa aikaa kuntoutumiseen, jos kroppa sitä vaatii.
Valio Akatemia® kummina Joel Pohjanpalo on ollut mukana Valio Akatemia® leireillä ja valitsemassa jalkapallostipendiaatteja.
– Leireillä nuorten urheilijoiden tapaamiset ovat jääneet hyvin mieleen. Siinä tulee fiilis, että voi oikeasti kannustamalla ja omaa osaamista jakamalla vaikuttaa heidän urheilu-uraansa. Esikuvien merkitys on ollut itsellenikin iso. Yhteistyömme alussa olin mukana Valion mainoksessa, jossa oli mukana kolme suomalaista urheilulegendaa, Teemu Selänne, Kiira Korpi ja Sami Hyypiä. Tunsin olevani aika kovassa porukassa.
Pohjanpalo uskoo, että Valio Akatemia® stipendillä voi olla nuoren urheilijan polulla iso merkitys.
– Resurssit suomalaisessa urheilussa ovat erittäin pienet, ja on todella hienoa, että isona yrityksenä Valio auttaa nuoria urheilijoita saavuttamaan unelmiaan. Taloudellisen puolen lisäksi yllättävän iso merkitys voi olla silläkin, että nuori urheilija kokee, että hänet on noteerattu. Se tuo paljon itseluottamusta tekemiseen.
– Koska pelaan ulkomailla, en tietysti aivan samalla tavalla voi olla nuorten urheilijoiden elämässä läsnä. Instagramissa jaan omia hyviä ja huonoja hetkiäni urheilijana. Urheilun hienoushan on siinä, että se herättää monenlaisia tunteita. Sitä kautta on tullut välillä vaihdettua muutamia viestejä nuorten futareiden kanssa.
Muistoja Valio Akatemia® leiriltä 2015
Katso Joelin lyhyet vastaukset kiperiin kysymyksiin!
Mukana menossa Valio Play® välipalat ja Valio Akatemia® stipendiaatit 2016
Joelin vinkki vuodelta 2015
Jalkapalloammattilaisen pelipäivän ruokailut on yleensä valmiiksi mietitty. Isosta buffetista jokainen poimii omalle lautaselleen sopivimmat eväät.
– Syön yleensä noin 3,5 tuntia ennen peliä valkoista pastaa, parmesaania, oliivöljyä, suolaa ja pippuria. Jotain semmoista simppeliä ja turvallista, mistä kroppa saa riittävästi energiaa peliin. Pelipäivää tärkeämpää on se, miten syö pari-kolme päivää ennen kisoja, että kehon energiavarastot ovat täynnä.
Myös palautumiseen on joukkueen treenikeskuksessa monenlaisia mahdollisuuksia.
– Tykkään mennä pelin jälkeen kylmäaltaaseen. Nukkuminen on etenkin iltapelien jälkeen usein aika vaikeaa. Seuraavana päivänä otetaan sitten vaikka päiväunet. Silloin menen myös yleensä salille. Kentällä juostaan paljon, joten pyrin tekemään palauttavana treeninä jotakin muuta. Pyöräilemällä saa hyvin aktivoitua lihaksia niin, että palautuminen voi alkaa.
– Olemme menossa Catharinan kanssa naimisiin ensi kesänä, ja tällä hetkellä on paljon häiden järjestelyihin liittyvää suunnittelua. Olen myös aika aktiivinen asuntosijoittaja ja mukana muutamassa start up -firmassa, nekin vaativat oman aikansa. Mutta vapaa-aikaa jalkapalloilijalla on kyllä suhteellisen paljon. Täällä Rizessä on tullut vietettyä aikaa bilispöydän ääressä. Minulla on nyt 20 matsin voittoputki päällä, kilpailuhenkinen urheilija naurahtaa.
Muuten urheilijan päivät täyttyvät ihan tavallisista asioista.
– Etenkin kotona Saksassa tulee nähtyä kavereita ja syötyä yhdessä. Teen paljon ruokaa ja voin sanoa olevani siinä jopa aika hyvä. Lukas Hradecký käy meillä usein syömässä, häneltä voi vaikka tarkistaa asian!
Keittiössä Joel ottaa vaikutteita resepteistä, mutta kokkaa enimmäkseen fiilispohjalta. Bravuureita ovat muun muassa pitkään haudutettu bolognesekastike ja tryffeleillä maustettu perunamuusi.
– Kun kokkaan bolognesea, pöydän ääreen ahtautuu usein yli kymmenenkin henkeä. Eli ehkäpä se sitten on aika hyvää! Kuullottelen aluksi pannulla sipulia ja valkosipulia, ja lisään perään jauhelihan ruskistumaan. Sitten pannulle lisätään tomaattipyreetä, neljään osaan pilkottuja kirsikkatomaatteja, punaviiniä, laakerinlehteä, timjamia, rosmariinia, suolaa ja pippuria. Kun kastike on hautunut vähintään 1,5 tuntia, lisään vielä tuoretta basilikaa ja paksua, italialaista balsamicoa. Pöydässä on tarjolla parmesaania ja pecorinoa, joista jokainen voi valita suosikkinsa. Toinen suosikkini on tryffeli-perunamuusi, joka sopii monenlaisen ruoan seuraan. Siihen pitää laittaa riittävästi voita!
Entäpä mitkä ovat jalkapalloilijan suosikkeja Valion tuotteista?
– Niitä on aika montakin! Minulla on tapana hakea Suomeen tullessa lentokentän kaupasta aina samat eväät. Kauppakassistani löytyy Oivariinia, Oltermannia, Aamupala-juustoviipaleita sekä vihreitä omena-päärynä Viiliksiä. Näiden lisäksi kassista löytyy karjalanpiirakoita, ruisleipää ja kurkkua. Niitä syön sitten vähän joka välissä Suomessa ollessani.
