Kuinka hera muuttui hylkiöstä halutuksi?

Heraa hyödynnetään Valion tuotteiden valmistuksessa monin tavoin. Ainesosaan liittyy useita innovaatioita, joista viimeisimpiä ovat Valio Kiehu™ maitojuoma ja Valio ValSa® maitosuola, jolla voidaan valmistaa vähäsuolaisempia tuotteita mausta tinkimättä. Vielä 1960-luvulla hera oli kuitenkin hylkiö: juustonvalmistuksen sivutuote, jota pidettiin sikojen rehuna.

Syy heran rehukäytölle löytyy juustoloiden historiasta. Aikoinaan juustoloiden yhteydessä oli lähes poikkeuksetta omat sikalat, joissa proteiinipitoinen hera saatiin kätevästi käyttöön eläinten rehuna. 1970-luvulla juustolat olivat kuitenkin uuden tilanteen edessä. Omien sikaloiden pitäminen muuttui epäkannattavaksi toiminnan kasvaessa ja keskittyessä. Kun lakimuutos vielä lisäsi sikojen pidon kustannuksia merkittävästi, piti heralle keksiä uusia käyttötarkoituksia. 

Valiolle tähän työhön palkattiin vuonna 1975 Teknillisestä korkeakoulusta vastavalmistunut Matti Harju. Hän sai tehtäväkseen kehittää elintarvikekäyttöön sopivan heratuotteen hyödyntämällä muutamaa vuotta aikaisemmin Lapinlahden tehtaalle hankittua suolanpoistolaitteistoa.

Harjun työn ensimmäinen tulos oli Valion edelleen valmistama Valio Demi™ jauhe, joka on demineralisoitua eli lähes suolatonta herajauhetta. Proteiinipitoinen ja vähäsuolainen jauhe otettiin ensimmäisenä käyttöön lastenruoka- ja äidinmaitokorviketeollisuudessa.

Teknologia tuo uusia mahdollisuuksia

Heran erilaiset käyttömahdollisuudet perustuvat sen sisältämien ainesosien erotteluun omiksi jakeikseen: laktoosiksi, heraproteiiniksi ja mineraaleiksi eli maitosuolaksi. Alussa hera käytettiin sikojen rehuksi sellaisenaan, ja 1970-luvulla herasta opittiin poistamaan suola. Teknologian kehityksen myötä erottelu on pystytty tekemään yhä tarkemmin. 

– 1970-luvulla Valio hankki Toholammille laktoosinvalmistuslaitteiston, jolla heran laktoosi voitiin erottaa omaksi jakeekseen. 1980-luvulla ultrasuodatuslaitteisto mahdollisti heraproteiinijauheen valmistamisen, joskin jauheeseen jäi vielä 30 % laktoosia. Muutamaa vuosi myöhemmin käyttöön saatiin kromotografiaprosessi, jolla heran proteiini ja laktoosi voitiin erottaa kokonaan omiksi jakeikseen, Matti Harju summaa teknologian kehitystä.

Heran jaottelun tuloksena syntyneet tuotteet olivat pitkään vain teollisuuden käytössä. 1980-luvulla hera oli edelleen vaiettu aineosa, josta ei haluttu kertoa suoraan kuluttajille. 1990-luvussa tapahtui kuitenkin jotain melko mullistavaa: hera otettiin Valio Gefilus® herajuoman ainesosaksi. Mielikuva herasta alkoi muuttua, ja se kiinnosti myös kuluttajia aivan uudella tavalla: kehonrakentajat olivat löytäneet heraproteiinin harjoittelunsa tueksi. Todellinen heravallankumous oli kuitenkin vasta edessä.

“Heran erilaiset käyttömahdollisuudet perustuvat sen sisältämien ainesosien erotteluun omiksi jakeikseen.”

Heran suosio kasvaa

2000-luvulla heran jatkojalostuksessa on otettu merkittäviä edistysaskeleita. Valion Jyväskylän meijeriin hankittu mikrosuodatuslaitteisto mahdollisti ensimmäistä kertaa heraproteiinin erottamisen tuoreesta maidosta juustoheran sijaan. Näin syntyi maultaan ainutlaatuinen tuore heraproteiini, jonka ympärille rakennettiin proteiinipitoinen Valio PROfeel® tuotesarja. 

Heraosaamisen kehitys on kulkenut myös toiseen suuntaan. Valio Kiehu™ maitojuoma syntyi, kun Valion tuotekehityksessä havaittiin, että lämmölle herkät heraproteiinit poistamalla voitaisiin valmistaa maitoa, jota olisi vaikea polttaa pohjaan. Poistettu heraproteiini hyödynnetään muissa tuotteissa. 

Oli tultu pitkä matka vuodesta 1975, jolloin Matti Harju sai tehtäväkseen kehittää elintarvikekäyttöön sopivan heravalmisteen. Lähes kaikki heran ainesosat olivat löytäneet oman käyttötarkoituksensa – maitosuolaa lukuun ottamatta. 

– Maitosuolan hyödyntämistä oli mietitty jo pitkään. Sen ravitsemukselliset edut tunnettiin hyvin, mutta sopivaa käyttötarkoitusta ei vain tuntunut löytyvän. Lopulta tuotekehitys lähti käyntiin samasta tuotteesta, mistä koko heran matka elintarvikkeisiin alkoi: juustosta, Harju kertoo.

Mahdollisuuksia vaikka mihin

2010-luvun alussa maitosuolajuuston tuotekehitys eteni hyvää vauhtia. Kehitystyön aikana todettiin kuitenkin, että vain juuston suolapitoisuutta vähentämällä kokonaisvaikutus suolansaantiin olisi melko pieni. Näin syntyi ajatus maitosuolajuustosämpylästä, jossa niin juusto, leipä kuin levitekin olisi valmistettu maitosuolaa hyödyntäen. Valiolla tuotteiksi valikoituivat Valio Polar® ja Valio Oivariini®, joista tehtiin vähemmän suolaa sisältävät versiot. Leivän toteuttajaksi tuli Fazer. 

– Tuntuu todella hienolta nähdä, miten aikoinaan parjattu hera on saatu kokonaan käyttöön ja vieläpä kuluttajille lisäarvoa tuovalla tavalla, Harju kehuu. 

Heran matka ei kuitenkaan lopu tähän. Harju paljastaa, että esimerkiksi heraproteiini on itse asiassa vain yleisnimitys useista eri proteiineista koostuvalle proteiinijoukolle. Tällä hetkellä koko joukko käytetään yhtenä ainesosana, mutta tulevaisuudessa oma käyttötarkoitus voi löytyä vaikka jokaiselle proteiinille. 

– Kuten heran historia jo osoittaa, mahdollisuuksia on vaikka mihin. Tärkeintä niiden löytämisessä ja hyödyntämisessä on ennakkoluuloton asenne, Harju sanoo. 

(Klikkaa kuvaa nähdäksesi se suurempana)


Vastaa kyselyyn!

Auta meitä kehittämään Valio.fi-verkkopalvelua vastaamalla lyhyeen kyselyyn.

Osallistu Ei kiitos

Energiatarpeesi