Lasi kotimaista maitoa, pala juustoa, melkein kuin ekoteko?

Professori Perttu Virkajärvi Luonnonvarakeskuksesta on sanonut näin: ”Kotimaisen jauhelihan syönti on ekoteko.” Liha ja maito saadaan samasta lehmästä, joten myös kotimaisen maitotuotteen vaikutus ympäristöön ja ilmastoon on vähäisempi kuin useissa muissa maissa.

Lehmät ja nurmet tekevätkin hyvää Suomen luonnolle?

Laiduntavat lehmät lisäävät luonnon monimuotoisuutta ja rehu- ja laidunnurmi sitovat tehokkaasti hiiltä.

Maidontuotanto ja -jalostus tarvitsevat paljon vettä, jota Suomessa riittää yli oman tarpeen. Puhdas makea vesi ei ole Suomessa niukka luonnonvara, eikä sitä Suomen olosuhteissa tarvitse käyttää peltojen keinokasteluun.

Lehmä
Metaani
Vesi
Lanta
Nurmi

Lehmä syö kotimaista lähiruokaa

Valiolaisen lehmän rehu ei sisällä geenimuunneltuja organismeja (GMO) tai pääasiallisen valkuaisen lähteenä soijaa. Valion maitotuote on GMO-vapaa.

Valiolaiset lehmät saavat proteiininsa lähiruokana: nurmesta, rehuviljasta sekä rypsi- tai rapsirouheesta. Monissa maailman maissa soija on lehmien pääasiallinen rehu. Valion maitotuote ei siis aiheuta sademetsien tuhoamista soijapeltojen alta. Sademetsät ovat maailman suuria hiilinieluja.

Metsät ja nurmi hiilinieluina Suomessa

Suomalaisten tilojen metsät ja laidunnurmet tarvitsevat kasvuunsa hiiltä, auringonvaloa, vettä ja ravinteita. Lehmä syö nurmea laitumella tai säilörehuna ja muuttaa sen ihmiselle arvokkaaksi ravinnoksi.

Märehtiessään lehmältä pääsee paukku tai röyhtäys aika usein. Tiedämme niiden sisältävän metaania, ja metaani on kasvihuonekaasu. Lypsylehmien tuottaman metaanin osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä CO2-ekvivalenteiksi (CO2 = hiilidioksidi) muutettuna on kuitenkin vain noin 2%. Lehmien metaanipäästöt ovat puolittuneet Suomessa viimeisen 50 vuoden aikana.

Lähteet:
http://tilastokeskus.fi/til/khki/2014/khki_2014_2015-05-22_kat_001_fi.html
http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0022030213000945

Maidontuotanto ja –jalostus eivät uhkaa Suomen vesihuoltoa

Vesijalanjäljellä tarkoitetaan sitä, kuinka paljon valtio, yhteisö tai yritys kuluttaa maailman vesivaroja kuluttamiensa hyödykkeiden myötä. Mukaan lasketaan myös vesi, joka on tarvittu esimerkiksi viljelyyn, teollisuuden prosesseihin tai tuotteiden valmistukseen.

Suomessa riittää puhdasta vettä sekä lehmien juotavaksi että laidunnurmen kasvamiseen ilman keinokastelua. Vettä riittää sekä teollisuuden että kansalaisten yksityisiin tarpeisiin. Vesi ei ole Suomessa niukka luonnonvara.

Lanta nimensä mukaisesti lannoittaa

Lehmä tuottaa paljon lantaa. Lantakin on kierrätystuote, joka nimensä mukaisesti lannoittaa rehunurmia, joista lehmä saa ravintonsa. Ravinteet palaavat takaisin kiertoon.

Lannasta voi liueta fosforia, joka vesistöön päästessään rehevöittää niitä. Valio on kehittänyt menetelmän, jolla lannasta erotetaan neste ja arvokkaat ravinteet (typpi ja fosfori), jotka saadaan täsmäkäyttöön ilman haittavaikutuksia. Menetelmä on pilottivaiheessa.

Maidontuotannosta vesistöihin pääsevän fosforin määrää on vähennetty rakentamalla navettaratkaisuja, joista fosfori ei pääse valumaan.

Lehmä on loistava ”bioreaktori”

Me ihmiset emme voi hyödyntää nurmea ravinnoksi. Jos voisimme, pelloilla olisi meillekin paljon ravintoa. Mutta lehmä sen sijaan nauttii nurmesta laitumella tai säilörehuna. Lehmä muuttaa nurmen ihmisille sopivaksi ravinnoksi.

Nurmilaidunten muuttaminen toisenlaiseen viljelyyn, jolla saataisiin suomalaiset ravituksi, tuskin onnistuisi. Nurmi kasvaa pohjoisinta Suomen myöden. Nurmen vaihtaminen toisen kasvin viljelyyn ei vähentäisi myöskään hiilijalanjälkeä, vaan saattaisi käydä jopa päinvastoin.


Vastaa kyselyyn!

Auta meitä kehittämään Valio.fi-verkkopalvelua vastaamalla lyhyeen kyselyyn.

Osallistu Ei kiitos

Energiatarpeesi