Maito osana ilmastokestävää ruokavaliota

Keskustelu maidon ympärillä käy vilkkaana. Me tunnemme oman toimintamme ympäristövaikutukset ja haluamme olla osa ratkaisua. Kerron miten aiomme nollata maidon hiilijalanjäljen vuoteen 2035 mennessä. Tavoite on erittäin kunnianhimoinen, mutta mahdollinen saavuttaa yhteistyöllä.

Soijaton maidontuotanto on ainutlaatuista

Ruokakeskustelussa unohtuu välillä se, että Suomessa maitoa tuotetaan aika eri tavalla kuin monessa muussa maassa. Meillä lehmien ravinto koostuu pääosin nurmesta ja sitä täydennetään kotimaisilla viljoilla sekä esimerkiksi rypsi- ja rapsiöljyn tuotannossa ylijäävillä kasvin osilla. Soijaton ruokinta on maailman mittakaavassa ainutlaatuista ja hidastaa ilmastonmuutosta, sillä soijan viljelyn alta hakataan maailman hiilivarastona toimivia sademetsiä.

Kesällä iso osa lehmistä saa rehun suoraan laitumelta: esimerkiksi niin sanotussa rotaatiolaidunnuksessa lehmät syövät pellon yhtä nurkkausta päivän tai pari ja siirtyvät sitten vihreän perässä uudelle alueelle: nurmen kasvu ei tyrehdy, vaan jatkuu. Samalla nurmi sitoo hiiltä maaperään ilmasta. Vajaalla 80 prosentilla Valion maitotiloista lehmät laiduntavat. Ohjeistamme tiloja ottamaan huomioon laidunnusmahdollisuuden jo silloin, kun uutta navettaa vasta suunnitellaan. Talvella lehmät syövät kesällä säilöttyä nurmirehua.

Hiiliviljely ja luonnon monimuotoisuus

Monivuotiset nurmet sitovat yksivuotisia viljelykasveja tehokkaammin hiiltä muun muassa siksi, ettei peltoja tarvitse kyntää ja kylvää joka vuosi. Tällöin myöskään maan muokkauksesta ei synny päästöjä. Nurmia tarvitaan myös vuoroviljelyssä, jotta vaikkapa viljapellon maa pysyy muhevana.

Koulutamme kaikista maitotiloista hiiliviljelijöitä. Järjestimme keväällä ensimmäisen koulutuksen yhdessä Baltic Sea Action Groupin kanssa ja siihen osallistui yli 70 tilaa. Tässä terveiset Sukoisten tilalta Mynämäeltä. Teemme töitä myös soista raivattujen peltojen päästöjen vähentämiseksi, esimerkiksi pari viikkoa sitten kehityspäällikkömme Tuuli Hakala ja hiilineutraalin maidon tiimi järjestivät turvepeltoseminaarin, jossa luonnonvara-alan asiantuntijat kokoontuivat etsimään uusia ratkaisuja.

Lehmät voivat olla apuna myös luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä. Esimerkiksi lehmien ruoaksi kasvatettavat apilat houkuttelevat pölyttäjiä, joita muut kasvit tarvitsevat tuottaakseen satoa. Tässä jutussa asiantuntijamme Heidi Huttunen kertoo lisää.

Lehmän lannasta biokaasua

Yhä useamman lehmän lannasta voidaan tulevaisuudessa tehdä biokaasua korvaamaan liikenteen fossiilisia polttoaineita. Tällöin syntyy todellisia päästövähennyksiä. Lisäksi lannasta saatavia kevyitä typpi- ja fosforilannoitteita voidaan kuljettaa esimerkiksi luomuviljatiloille. Eläin- ja kasvitilat hyötyvät toinen toisistaan − ihan niin kuin vuoroviljelyssä.

Kestävää ja ravitsevaa

Kun puhutaan ruoasta, ilmastovaikutusten rinnalla pitää tarkastella aina myös ravitsemusta − sitä kuinka paljon eri ravintoaineita mistäkin elintarvikkeesta saa. Luonnonvarakeskuksen Ruokaminimi-hankkeen mukaan maito sopii moneen eri tyyppiseen ilmastoystävälliseen ruokavalioon.

Maidossa on tärkeitä ravintoaineita yhdessä paketissa. Maitoproteiini on erityisen hyödyllistä silloin, kun elimistössä tapahtuu isoja muutoksia: esimerkiksi lapsena, kun luusto rakentuu ja toisaalta vanhana, jotta lihasmassa ei hupenisi. Valion valikoimista löytyy myös erilaisia kasvipohjaisia vaihtoehtoja.

Riittääkö ruoka?

Maailman väestö kasvaa 10 miljardiin ja iso kysymys on, riittääkö ruoka. Maapallon pelloista noin 30−40 prosenttia on luonnonolosuhteiltaan karuja nurmialueita, joita voidaan käyttää ihmiselle sopivan ruoan tuotantoon pääasiassa vain märehtijöiden avulla (Lähde: YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAO).

Siksi tarvitsemme nurmia ja lehmiä myös tulevaisuudessa. Suomessa esimerkiksi viljasadot alkavat heiketä pohjoista kohti mentäessä. Nurmi onneksi kasvaa Lappia myöten.

Lähde: Grasslands of the world. Plant Production and Protection Series No. 34. Toim. Suttie, Reynolds and C. Batello. Food and Agriculture Organization of the United Nations, 2005. Are grasslands under threat? Brief analysis of FAO statistical data on pasture and fodder crops, Food and Agriculture Organization of the United Nations.

Kohti hiilineutraalia maitoa 2035

Tunnemme maidontuotannon ympäristövaikutukset ja vastuunamme on vähentää niitä aktiivisesti. Maidontuottajat maatalous ovat osa ilmastonmuutoksen ratkaisua.

Lue lisää
Tämä verkkopalvelu käyttää evästeitä käyttökokemuksen parantamiseen, tilastoimiseen sekä mainosten näyttämiseen. Lisätietoja ›