Mitä ruokakaupassa pitäisi huomioida ilmastonäkökulmasta? Onko maito ilmastoystävällinen valinta?

Valion 5.11. järjestämässä Ilmasto, maito ja ravitsemus -seminaarissa keskusteltiin ruoantuotannon ilmastovaikutuksista sekä siitä, miksi ravitsemus on tärkeää huomioida ilmastovaikutusten arvioinnissa. Valio tähtää maidon hiilijalanjäljen nollaamiseen vuoteen 2035 mennessä.

Seminaarissa kuultiin Valion asiantuntijoiden lisäksi Luonnovarakeskuksen (Luke) johtavaa tutkijaa Perttu Virkajärveä ja erikoistutkija Merja Saarista.

Ilmasto, maito ja ravitsemus -seminaari 5.11.2019

Perttu Virkajärvi keskittyi puheenvuorossaan maidontuotannon ympäristövaikutuksiin. Hän muistuttaa, ettei suomalaista maidontuotantoa voi verrata globaaliin tuotantoon.

– On ihan totta, että kansainvälisessä tiedemaailmassa näkemys on yhtenevä: nautakarja ja kotieläintuotanto ovat ympäristölle raskas tapa tuottaa elintarvikkeita erityisesti silloin, jos se sama rehu kelpaisi suoraan ihmisille. Globaali maidontuotanto perustuu järjestelmiin, joissa on huono ravinnekierto, karjan soijapohjaista rehua tuodaan kaukaa ja eläinten tiheys neliötä kohden on suuri sekä lannantuotanto mittavaa. Ei ihme, että tätä kritisoidaan. Toinen tuotantotapa on sellainen, että naudat syövät lähellä tuotettua nurmirehua, jonka tuottamiseen hyödynnetään ruokakasvien viljelyyn soveltumatonta maata, jollaista on 40 prosenttia maailman maatalousmaasta. Suomessa naudat elävät kotimaisella nurmirehulla ympäri vuoden, vesitase on hyvä ja naudat tuottavat maidon lisäksi myös lihaa, ja Suomessa eläinten määrä hehtaarilla on pieni. Vaikka hiilikuormitusta täytyy vähentää joka sektorilla, on tärkeä tietää, mikä on paljon ja vähän, Perttu Virkajärvi toteaa esityksessään.

Mitä suomalaisen pitäisi huomioida ruokakaupassa?

Merja Saarinen puolestaan tarkasteli ilmastoystävällistä ruokavaliota elinkaariajattelun kautta. Hänen mukaansa kuluttajilla ei voi olettaa olevan täydellistä tietämystä ilmastoystävällisestä ruokavaliosta, sillä sitä ei ole tutkijoillakaan.

– Keskustelu ympäristöystävällisestä ruokailusta on tavallisen kuluttajan näkökulmasta hyvin hämmentävää. Selvää on, että lihan kulutusta pitäisi vähentää nykyisestä, mutta ravitsemus on tärkeä lähtökohta – jos sitä ei oteta huomioon, voidaan lakata kokonaan syömästä, sillä sehän olisi ympäristön kannalta parasta, Merja Saarinen toteaa.

– Lähtisin liikkeelle ravitsemuksesta. Kasvikunnan tuotteiden määrää pitäisi lisätä ja täydentää ravintoainetiheällä ruoalla kuten maitotuotteilla ja kalalla. Myös lihalla voi olla paikkansa ilmastoystävällisessä ruokavaliossa, hän täsmentää.

Hiilijalanjälki ei ota huomioon ruoan ravitsevuutta

Useimmiten hiilijalanjälki lasketaan kilogrammaa kohden, mikä jättää huomioimatta elintarvikkeen ravitsevuuden. Valion vastaava tutkija Tuula Tuure ei ylipäänsä pidä eri käyttöön tarkoitettujen elintarvikkeiden ravitsevuuden keskinäistä vertailua mielekkäänä. Vain tuotteita, joilla voisi aidosti korvata toisiaan terveellisessä ruokavaliossa, on mielekästä vertailla keskenään: esimerkiksi saman tuotteen eri tuotantotapoja tai eroa kotimaistenja ulkomaisten tuotteiden välillä.

Ruokavaliota kannattaa tarkastella kokonaisuutena.

– Planetaarisessa ruokavaliossa pyritään samanaikaisesti ottamaan huomioon ruokavalion terveellisyys, kestävyys ja globaalit toteutusmahdollisuudet. Keskimääräisesti se veisi perinteistä suomalaista ruokavaliota ravinteellisempaan suuntaan, mutta sitä noudattaessa pitäisi kiinnittää erityistä huomiota kalsiumin, D-vitamiinin, jodin ja omega-3 rasvahappojen riittävään saantiin. Tutkimuksen valossa maitotuotteet näyttävät hyvin sopivan terveelliseen ja kestävään ruokavalioon, Tuure kertoo.

Voiko hiilijalanjälkilukuja verrata keskenään?

Valion hiilineutraalin maitoketjun parissa työskentelevän tutkija Aleksi Astaptsevin mukaan yhden absoluuttisesti oikean hiilijalanjäljen laskeminen on mahdotonta.

– Hiilijalanjäljen laskeminen on monimutkaista, etenkin kun mukaan tulee lehmä, joka on elävä olento. Yhtä oikeaa hiilijalanjälkilukua maidolle ei ole. Miksi näin? Koska kasvihuonekaasupäästöt voidaan jakaa tuotteille eri menetelmiä käyttäen ja tulokset voidaan esittää monella eri tavalla, ja myös laskentatapoja on erilaisia. Lisäksi tuotanto-olosuhteet vaikuttavat lopputulokseen. Hiilijalanjälki on aina arvio todellisuudesta. Siksi eri tuotteiden hiilijalanjäljet olisikin hyvä esittää vaihteluvälinä, johon vaikuttaa esimerkiksi se, että maatilat ovat keskenään erilaisia.

Jos raakamaidon hiilijalanjälkiluvun laskee kahdella IPCC:n opastamalla tasolla sekä tarkemmalla, Valion kehittämällä mallilla, saadaan sille yli 76 tuhatta biljoonaa erilaista hiilijalanjälkeä. Käsittämättömältä kuulostavan luvun taustalla ovat laskennassa käytetyt monet eri muuttujat sekä suuri määrä erilaisia päästöjen allokointimenetelmiä. Näin ollen on todennäköisempää voittaa neljä miljoonaa kertaa lotossa kuin saada selville yksi kaiken kattava ja muuttumaton hiilijalanjälki raakamaidolle.

Entä tarkoittaako pieni hiilijalanjälkiluku sitä, että tuote on ilmastoystävällinen?

– Ei välttämättä. Se mitä tuotteelle tehdään vaikuttaa suuresti sen hiilijalanjälkeen. Esimerkiksi perunan hiilijalanjälki on pieni, mutta se, miten sitä käsitellään, mitä ruokaa valmistetaan ja päätyykö ruoka roskiin vai vatsaan, voi moninkertaistaa sen, Aleksi muistuttaa.

Hiilijalanjälkilaskentaa tarvitaan todentamaan ja ohjaamaan päästövähennyksiä. Yksittäisiä lukuja tärkeämpiä ovat ne teot, joilla ilmastonmuutosta hidastetaan – siis päästöjen pienenemisen vauhti.

Hiilijalanjälki nolla 2035

Me tunnemme oman toimintamme ympäristövaikutukset ja haluamme olla osa ratkaisua. Soijaton lehmien ruokinta, hiiliviljelijäkoulutukset ja biokaasulla kulkeva maitoauto ovat esimerkkejä työstämme tähän asti.

Sueraa etenemistämme
Tämä verkkopalvelu käyttää evästeitä käyttökokemuksen parantamiseen, tilastoimiseen sekä mainosten näyttämiseen.Lisätietoja ›