Monilajinen nurmi sitoo tehokkaasti hiiltä maaperään ja tukee luonnon monimuotoisuutta

Metsien merkitys hiilinieluina on useimmille suomalaisille jo tuttua, mutta maaperän kyky sitoa hiiltä on aiheena ehkä tuntemattomampi. Hiili sitoutuu maaperään kasvien yhteyttämisen tuloksena, minkä vuoksi peltojen nurmiviljely on paitsi lehmien ravinnon viljelyn kannalta järkevää, myös ympäristöteko. Monipuolinen nurmiseos takaa myös sen, että pölyttäjät viihtyvät ja luonto säilyy monimuotoisena.

Hiiliviljely tarkoittaa peltoviljelyä, jonka tavoitteena on sitoa hiiltä ilmasta maaperään. Fiksuilla viljelytavoilla hiiltä voitaisiin sitoa maaperään nykyistäkin enemmän. Hiiliviljelyyn panostaminen ja sen vaikutusten todentaminen ovat tärkeä osa Valion tavoitetta nollata maidon hiilijalanjälki tulevaisuudessa.

Valion maitotiloilla hiiliviljelyn keinoin vastataan paitsi kunnianhimoisiin ympäristötavoitteisiin, myös tuotetaan lehmille ensiluokkaista ravintoa. Sekä ympäristön että lehmien hyvinvoinnin kannalta on erittäin tärkeää, minkälaista nurmiseosta pelloilla viljellään.

Nurmen koostumuksella on väliä: syväjuuriset kasvit kuten ruokonata sitovat hyvin hiiltä maaperään, apilat puolestaan houkuttelevat pölyttäjähyönteisiä ja sitovat typpeä, minkä lisäksi valkoapila peittää kasvuston aukkopaikat, ja lisää siten kasvuston pitkäikäisyyttä ja estää rikkakasvien kasvua. Timoteit maistuvat lehmille ja kestävät monenlaisia olosuhteita ja ovat satoisia. Nurmella on siis väliä!

Yksinkertaistettuna, mitä enemmän maan pinnalla kasvaa yhteyttävää lehtimassaa ja mitä suurempi sen maanalainen juuristo on, sitä enemmän kasvusto sitoo hiiltä maaperään.

Valio on kehittänyt erityisen Valio CARBO® nurmisiemenseoksen, jossa on huomioitu nurmen hiilensidonta ja hyväsatoisuus. Siemenseokseen on valittu syväjuurisia ja runsaan sadon tuottavia kasvilajeja ja -lajikkeita, jotka sitovat hyvin typpeä ja lisäävät hiilensidontaa. Monilajinen seos myös kestää Suomen vaihtelevia viljelyolosuhteita ja sopii siksi koko maahan.

Kahdeksan faktaa siitä, miksi nurmella on väliä:

  1. Laajakirjoinen nurmiseos suojaa ja sitoo maaperään hiiltä, sekä tarjoaa hyönteisille monimuotoisen elinympäristön.
  2. Kukkivat kasvit, kuten apilat, houkuttelevat hyönteisiä.
  3. Kaiken perustana on yhteyttäminen ja sen lisääminen. Näin hiili saadaan sidottua kasvimassaan ja sitä kautta maaperään.
  4. Hiiliviljely parantaa maan kasvukuntoa ja kasvattavat nurmisatoa. Liian yksipuoliset viljelykäytännöt heikentävät peltojen kuntoa ja samalla niiden kykyä sitoa hiiltä.
  5. Hiiliviljelyssä maaperä on hyvä pitää kasvipeitteisenä vuoden ympäri. Kynnetty paljas maa vapauttaa hiiltä huomattavasti enemmän kasvipeitteiseen verrattuna.
  6. Hiiliviljelyn periaatteiden mukaisesti nurmi jätetään korjatessa keskimäärin 10–12 sentin pituuteen. Riittävän pitkä sänki varmistaa, ettei yhteyttäminen pysähdy ja nurmi toipuu niitosta nopeasti uuteen kasvuun.
  7. Rehuksi viljeltävä nurmi on myös lehmille maistuvaa ja ruokinta-arvoltaan hyvää.
  8. Kasvillisuuden ja maaperän hiilinielut ovat tehokkain ja halvin tapa poistaa hiiltä ilmakehästä. Valiolla hiilensidontaa todennetaan tutkimuksella yhdessä Ilmatieteenlaitoksen, Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Itä-Suomen yliopiston kanssa.
Ilmasto
Lehmille viljeltävä nurmi sitoo hiiltä, parantaa maan kuntoa ja houkuttelee hyönteisiä − tunnetko lehmille maistuvat heinäkasvit?
Ilmasto
Hiiliviljelijä hidastaa ilmastonmuutosta
Ilmasto
Huippumoderni laite mittaa maaperän hiilensidontaa ja -päästöjä
Ilmasto
Hiilensidonta todennetaan tutkimuksella