Omavaraisuus turvaa ruokahuoltomme kriisitilanteessa

Sodan aiheuttaman kriisin seurauksena ruoka on kallistumassa maailmanlaajuisesti. Hintojen nousun nopeus vaihtelee. Kotieläintuotteiden hinnat eivät reagoi yhtä nopeasti kuin viljan hinta, mutta tuotantopanosten hintojen nousu välittyy pienellä viiveellä myös kuluttajahintoihin.

Meillä Suomessa maataloustuottajien työtä on jo pitkään haastanut kannattavuuskriisi ja lisäksi kustannusinflaatio kesän huonon satokauden jälkeen. Maitotilayritysten tuotantokustannukset kuten lannoitteiden ja energian hinnat ja muut välttämättömät kustannukset ovat nousseet radikaalisti.

Suomi on maailman pohjoisin maatalousmaa. Luonnonolosuhteiden vuoksi Suomessa on lyhyt ja viileä kesä ja siksi vain harvat ruokakasvit menestyvät meillä kunnolla. Suomessa tarvitaankin eläintuotantoa, koska ruokavilja ei kasva Suomen pohjoisemmissa osissa. Viljoilla keskisadot jäävät yleensä puolet pienemmiksi kuin Keski-Euroopassa, mutta nurmi kasvaa meillä hyvin aina Lappia myöten. Suomessa maitoa tuotetaan eri tavalla kuin monessa muassa maassa. Meillä lehmät syövät pääasiassa lähellä tuotettua nurmirehua, eivät tuontisoijaa. Lisäksi lanta tuo kasvuvoimaa viljapelloille vähentäen myös keinolannoitteiden tarvetta. Oma maidontuotantomme turvaa meillä ruokahuoltoa myös kriiseissä.

Tuotantokustannusten nousu vaatii toimia

Monen maitotilayrityksen kohdalla tuotantokulut ovat nousseet ennennäkemättömästi. Nyt on huolehdittava siitä, että maatalouden toimintaedellytykset turvataan, sillä epävarmuutta on ilmassa. Jos maitotilayrittäjät lopettavat toimintansa kustannusinflaation ja kannattamattomuuden takia, kotimainen ruoantuotantomme vaarantuu.

Elintarvikealan yritykset eivät yhdessä saa sopia hinnankorotuksista. Jokainen yritys neuvottelee itsenäisesti hinnoistaan asiakkaittensa eli kaupan, kuntien, teollisuuden ja HoReCa-yrittäjien kanssa. Nämä toimijat päättävät puolestaan itsenäisesti vievätkö ne tuotantokustannusten nousuun perustuvat hintojen korotukset omiin hintoihinsa.

Ratkaisumme:

1. Nyt on poliittisten päätösten aika. Julkisen sektorin toimijoilla niin päättäjinä kuin hankintojen tekijöinä on merkittävä rooli kotimaisen ruoantuotannon kannattavuuden ja jatkuvuuden sekä saatavuuteen turvaamisessa.

2. Ruuan tuotantokustannusten nousu vaikuttaa vääjäämättä myös henkilöstöravintoloiden hintoihin. HoReCa-ala painii itsekin kannattavuuden ongelmissa koronakriisin vuoksi. Monien ravintoloiden toimintaa ohjaa vahvasti työpaikkojen lounasruokailun verotusarvon suuruus. Perinteisesti työpaikkaruokailun verotusarvo on noussut hyvin hitaasti ja perustuu pitkälti vahvistettuihin tilastoihin, mutta nyt kun hinnat voivat nousta nopeasti, ei verotusarvo tule kattamaan nousevia hintoja. Nyt tulisikin poikkeuksellisesti nostaa lounasruokailun verotusarvoja kesken vuoden.

3. Myös kuntien ruokapalveluilla on merkittävä rooli suomalaisen maatalouden ja ruokaturvan edistämisessä. Tuotantokustannusten nousu täytyy pystyä huomioimaan myös kuntien ruokapalveluostoissa. Kuntien tulisi nyt viipymättä tarkistaa näihin varattuja määrärahoja ja nostaa niitä, jotta esim. kouluruokailussa pystytään jatkossakin huolehtimaan ruuan terveellisyydestä ja monipuolisiin raaka-aineisiin perustuvasta ruokavaliosta.

4. Suomalaisen ruoantuotannon turvaaminen on meidän kaikkien yhteinen asia. Kuluttaja voi tukea ja turvata suomalaista ruoantuotantoa valitsemalla kotimaisen tuotteen. Valion tuotteen valitsemalla tuotot menevät aina suomalaisille tiloillemme.

Jatkamme mielellämme keskustelua kanssanne kotimaisesta ruoantuotannosta, innovaatioista sekä tavoitteestamme kohti hiilineutraalia maidontuotantoa.