Pakkausten ympäristö­ystävällisyydessä on tehty huikeita harppauksia – ”Palautuspullo voi tulla juustotiskillä vastaan”

Pakkausvalinnalla voi parantaa maailmaa. Valio valmistaa vuosittain kotimaan markkinalle 250 miljoonaa harjakattoista tölkkiä, joten niissä käytetty kasvipohjainen materiaali säästää tuntuvasti ympäristöä.

”MIETIPÄ ensi kerralla kun menet kauppaan, että pullonpalautukseen laittamasi muovipullo tulee sinua juustotiskillä vastaan”, kertoo Valion pakkauskehityksestä vastaava Juhana Pilkama tyytyväisenä.

”Valion juustoviipalepakkaus valmistetaan käytännössä panttipulloista.”

Juhana Pilkama on viihtynyt Valiolla jo yli 20 vuotta.

Juhana Pilkama on viihtynyt Valiolla jo yli 20 vuotta.

Kierrätysmuovin ja kasvipohjaisten materiaalien käyttäminen pakkauksissa on yksi Valion keinoista päästä tavoitteeseensa, hiilineutraalisti tuotettuun maitoon vuoteen 2035 mennessä. Paljon tehtävää on tietysti myös siinä, että itse tuotteen hiilijalanjälki pienenee. Juhana Pilkama itse suhtautuu intohimoisesti kierrättämiseen ja luonnonmukaisiin ratkaisuihin sekä töissä että vapaalla.

”On ehdottoman siistiä päästä vaikuttamaan töissä siihen, että maapallo ei huku jätteeseen”, Juhana Pilkama toteaa.

Hän on viihtynyt Valiolla ensin tuote- ja myöhemmin pakkauskehityksessä jo yli 20 vuotta.

PAKKAUSTEN kehittäminen on pitkäjänteistä työtä. Pakkauksen tärkein tehtävä on suojata elintarviketta. Kaikkein suurinta tuhlausta on, jos ruoka ehtii pilaantua ja heitetään pois.

”Jos juusto pakataan paperikääreeseen, se säilyy muutaman viikon. Kun pakkaamme sen muoviin, säilyvyys voi olla jopa puoli vuotta tai pidempääkin. Aika iso ero”, Juhana Pilkama havainnollistaa.

Valio valmistaa vuosittain Suomen markkinalle noin 250 miljoonaa harjakattoista 100-prosenttisesti kasvipohjaista tölkkiä.

Maitotölkitkin on pakko vuorata muovilla sisältä, jotta tölkki pitää nestettä. Nykyään muovi on bioetanoli- eli kasvipohjaista. Tällä hetkellä Valion kotimaassa käyttämästä kertakäyttöisestä pakkausmateriaalista 70 prosenttia on kasvipohjaista ja muovistakin reilusti yli viidennes kasvipohjaisista materiaaleista valmistettua.

ÄKKISELTÄÄN ajattelisi, että maitotölkin sisäpinnan muovikalvon raaka-aineella tuskin palloa pelastetaan. Mutta kun lasketaan Valion tuottamien pakkausten määrä, vaikutus konkretisoituu.

Valio valmistaa vuosittain Suomen markkinalle noin 250 miljoonaa harjakattoista tölkkiä. Kasvipohjaisen pakkausmateriaalin päästöt ovat vuosittain 3 140 tonnia pienemmät kuin perinteisen fossiilipohjaisen tölkin. Tällä hiilidioksidipäästöjen määrällä ajelisi 10 000 kertaa autolla Helsingistä Kittilään ja takaisin.

100-prosenttisesti kasvipohjaisten tölkkien lanseerauksessa Valio oli ensimmäinen maailmassa.

”Kasvipohjaisen tölkkimme lanseerauksessa olimme ensimmäisiä maailmassa, samoin olimme ensimmäisten joukossa kierrätysmuovien käyttöönotossa elintarvikepakkauksissa”, Pilkama kertoo.

Valion innovatiivinen kulttuuri juontaa juurensa jo Valion laboratorioiden pitkäaikaisen johtajan A.I. Virtasen aikoihin. Virtanen kehitti AIV-rehun, jonka ansiosta hänet palkittiin Nobelin-kemianpalkinnolla vuonna 1945. Pilkaman mukaan Valion tuote- ja pakkauskehityksessä etsitään kuumeisesti entistä parempia ratkaisuja, sillä “Virtasen henki pyörii käytävillä edelleen”.

Valio PROfeel -tuotteiden lusikkakannet poistettiin muovin vähentämiseksi.

Monet ympäristöystävälliset innovaatiot syntyvät asiakaspalautteen innoittamina. Kun rahkojen lusikkakannet poistettiin muovin vähentämiseksi, tuli paljon yhteydenottoja. Toiset kiittelivät, toiset taas valittivat, ettei tuotetta voi enää ostaa, kun lusikka puuttuu.

”Mutta kyllä jokaisen meistä pitää jaksaa kantaa oma lusikka mukana”, Pilkama miettii.

”Kokemukseni mukaan Suomessa on fiksuja kuluttajia, ja kokonaisuutena ollaan menossa tiedostavampaan suuntaan.”

Suomessa on fiksuja kuluttajia, ja kokonaisuutena ollaan menossa tiedostavampaan suuntaan.

JUHANA PILKAMA rakastaa luontoa. Pää tyhjenee työasioista, kun puskee veneen mökkirannasta vesille ja sinkoaa virvelin siiman järveen. Mökki sijaitsee saaressa, ja sielläkin roskat lajitellaan ja kuljetetaan markettiin asianmukaisiin kierrätysastioihin.

”On tärkeä muistaa, että pakkaus on hyvä asia, sillä se pitää ruoan pidempään syömäkelpoisena ja vähentää näin aidosti ruokahävikkiä. Huonoksi se muuttuu vasta, jos sitä ei kierrätä. Pakkaus kuuluu kiertoon, ei luontoon.”

Pitkän aikavälin tavoitteet Valion pakkauskehityksessä ovat Pilkaman mukaan “huisin korkealla”. Tavoitteena on, että pakkausten pitäisi olla täysin fossiilivapaita, 100-prosenttisesti kierrätettäviä sekä valmistettu kierrätetystä materiaalista.

”Pakkausten hiilijalanjälki on tarkoitus nollata sekä mennä kohti aitoa kiertotaloutta, jossa säästetään neitseellisten luonnonvarojen käyttöä.”

Askelia kohti hiilineutraaleja pakkauksia otetaan jo tänä vuonna, kun pikareiden valmistuksessa siirrytään pikkuhiljaa muovista kartonkipikareihin.

Vastuullisuus on tekoja

  1. Valiolle vastuullisuus on työtä ympäristön, yhteiskunnan, ihmisten ja eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi. Tavoite on nollata maidon hiilijalanjälki vuoteen 2035 mennessä. Pakkaukset ovat osa tätä kokonaisuutta.
  2. Tavoitteena vuoteen 2025 on vähentää muovia 20 prosenttia, lisätä entisestään kasvipohjaisia pakkausmateriaaleja sekä tehdä kierrättämisestä entistä helpompaa esimerkiksi pakkausmerkintöjen avulla.
  3. Esimerkkejä pakkausteoista: Valio lanseerasi vuonna 2015 täysin uusiutuvista luonnonvaroista valmistetun kasvipohjaisen maitotölkin. Valio on maailman ensimmäisiä elintarvikeyrityksiä, jotka hyödyntävät kierrätysmuovia.
  4. Pakkausuudistusten lisäksi toimenpiteitä ovat muun muassa hiiliviljelijäkoulutukset, lehmien soijaton ruokinta ja lannan parempi hyväksikäyttö. Lue lisää