Pelto-Mattilan maitotilalla vaalitaan luonnon monimuotoisuutta

Luonnon monimuotoisuus heikkenee uhkaavasti, ja sillä voi olla vakavia ja pitkäkantoisia vaikutuksia, joita kaikkia emme vielä edes tiedä. Monimuotoisuudesta ja maidontuotannon tulevaisuudesta keskustellaan hausjärveläisen Pelto-Mattilan tilalla viikottain.

  • Katso video!

    Mitä lintuja, kasveja ja hyönteisiä sekä erilaisia luontotyyppejä Katrin ja Samin maitotilalta löytyy?

Koivunlehdet tarttuvat kesätuulen vireeseen ja aurinko on niin korkealla, ettei se luo varjoja. Lämpimässä ilmassa tuoksuu luonto, kaikki kesän kukoistavat kasvit – ja myös tilan eläimet. Tässä kansallismaisemassa Pelto-Mattilan maitotilallisten Katri Salovaaran ja Sami Suttisen mieli lepää. Vuoden 2019 alussa sukupolvenvaihdoksen kautta tilan omistajiksi siirtynyt pariskunta tiesi aina, että tulevaisuudessa työtä tultaisiin tekemään eläinten kanssa, luonnon ehdoilla.

Pelto-Mattilan tilalle tehtiin luonnon monimuotoisuutta arvioiva kartoitus vuoden 2020 kesäkuussa. Siitä selvisi esimerkiksi se, että tilalla sijaitseva koivikkohaka eli vanha laidunalue, jossa tilan ensimmäiset lehmät ovat laiduntaneet runsaat sata vuotta sitten, sisältää monimuotoisuutta osoittavia tärkeitä kasvilajeja. Laajemmin Pelto-Mattilan tilan laitumien kupeesta löytyy esimerkiksi purtojuurta, mäkitervakkoa ja niittynätkelmiä, joista pölyttäjähyönteiset pitävät.

“Tarkkailemme laitumen nurmea päivittäin ja suunnittelemme lehmien laiduntamista paljonkin, jotta se toimisi lehmien ja nurmen kannalta mahdollisimman hyvin. Laitumet on jaettu ensin lohkoihin ja siitä edelleen pienempiin palstoihin, joilla lehmien annetaan laiduntaa korkeintaan 12 tuntia kerrallaan, ettei nurmea ei nyhdetä liian lyhyeksi. Kun laidun saa levätä, luonto kiittää, ja lehmät puolestaan saavat tuoretta laadukasta ravintoa”, maataloustieteen maisteriopintoja Helsingin yliopistossa viimeistelevä Katri kuvailee.

Siinä missä ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia on tutkittu ahkerasti, emme vielä lainkaan tiedä, mitä luonnon monimuotoisuuden heikentyminen lopulta tarkoittaa. Katria ilahduttaa erityisesti laiduntavien lehmien läheisyydessä esiintyvien kottaraisten pesiminen tilalla, sillä laji taantui Suomessa voimakkaasti 1960-luvulta alkaen elinympäristöjen muutoksen ja talvehtimisalueiden ympäristömyrkkyjen takia. Nyt kannat ovat olleet taas kasvussa ja laiduntava lehmä on kottaraiselle tärkeä kumppani.

“Luonto on siinä mielessä ihmeellinen, että kun tietyt asiat tekee ajallaan ja positiivisen kierteen saa aikaan, ekosysteemi lähtee vahvistamaan itse itseään”, Katri kertoo.

Vapaa-aika vaatii tasapainoilua

Aina maitotilalla työskentely ei ole tuntunut helpoimmalta mahdolliselta valinnalta.

“Tässä työssä vaikuttaa vahvasti luonnon asettama hitausvoima, mikä on nykyisessä syklisessä kvartaalitaloudessa elävälle vaikea ymmärtää. Meidän alalla yksi kvartaali voi kestää kolme vuotta, silloin voimme sanoa maaperästä ja sen muutoksesta jotakin. Muutokset ovat niin valtavan hitaita”, Katri kertoo.

Töitä kuitenkin tehdään, hengästyttävän paljon. Etenkin kesällä tunteja kuluu ajoittain lähes yhtä paljon kuin päivässä on valoisan tunteja: ensimmäinen kesän kolmesta rehunteosta kesti Pelto-Mattilan tilalla 17 tuntia per päivä. Se on 136 työtuntia neljän päivän aikana.

“Suomessa tehdään kovasti töitä, että saadaan tuotettua puhtaita ja laadukkaita tuotteita. Olisi hienoa, että sitä arvostettaisiin esimerkiksi valitsemalla kaupanhyllyltä kotimaista juustoa, jos se vain on mahdollista”, Katri sanoo.

Vastapainona vapaa-aikaa pitää saada viettää hyvällä omallatunnolla. Katri ja Sami tapasivat toisensa tanssin pyörteissä, Hausjärven Kolmilammin lavalla. Korona keskeytti tanssilavalla käynnin, mutta peltotöitä tehdessä kuulokkeissa soi usein kaikenlainen tanssimusiikki aina rautalangasta tangoihin, esimerkiksi Topi Sorsakoski ja Agents, Kyösti Mäkimattila & Varjokuva tai Komiat.

“Tanssissa parasta on kokonaisvaltainen oleminen. Musiikin ja liikkeen yhdistäminen toisen ihmisen kanssa. Siinä hetkessä unohtuu kaikki muu, kun palaset loksahtaa paikoilleen. Maalaisromantikon sieluun vetoaa lava järven rannalla”, Katri myhäilee.

Pelto-Mattilan maitotilan elämää voi seurata Instagramissa @peltomattilantila.

Valion Carbo -monimuotoisuuskartoitus tehdään luontoon, monimuotoisuuteen ja perinnebiotooppeihin kouluttautuneen maisema-asiantuntijan kanssa kirjaamalla ylös elinympäristöstä löytyviä kasvi-, lintu- ja hyönteislajeja. Jokainen tila saa samalla suositukset siitä, miten tilalla voitaisiin lisätä luonnon monimuotoisuutta entisestään. Kesän 2020 jälkeen kartoituksia on tehty yli 50 yhdessä Maa- ja kotitalousnaisten kanssa.

Ilmasto
Kottarainen ja kimalainen bongattu – maitotilat ja lehmät töissä luonnon monimuotoisuuden puolesta
Ilmasto
Luonnon monimuotoisuus maitotiloilla