Toimintaympäristön analyysi

Suomi ja Viro

Valio on markkinajohtaja ja vahva paikallinen toimija Suomessa ja Virossa. Suomessa Valiolla on tuotantolaitoksia 12 paikkakunnalla ja Virossa 2 tehdasta. Suomessa Valio on osuustoiminnallinen yritys, joka on sitoutunut ottamaan vastaan ja jalostamaan kaiken omistajayrittäjiensä tuottaman maidon ja maksamaan koko tuoton tilityshinnassa maitotilayrittäjille. Virossa Valio on suurin virolaisen maidon ostaja normaalein liiketoimintaperiaattein.

Suomessa Valio kilpailee kuluttajatuotemarkkinoilla kotimaisten meijeriyritysten lisäksi monikansallisten suuryritysten kanssa: kaikissa tuotesegmenteissä kilpailijana on Arla, jogurteissa lisäksi Danone, levitteissä Unilever ja välipaloissa ja lastenruoissa Nestlé.  Virossa suurin kilpailija on paikallinen Tere.

Suomessa kasvumahdollisuudet ovat olleet viime vuosina rajalliset, ja Valio on menettänyt etenkin perusmaitojen markkinaosuutta. Valio täys-, kevyt- ja rasvattoman maidon markkinaosuus on painunut alle 20 %:n. Valion vahvuuksia ovat olleet omat merkkituotteet, kuten Valio Oivariini® ja Valio Oltermanni® sekä edistykselliset uutuustuotteet ja erikoistuotteet. Valion erikoismaidot kuten Valio Eila®, Valio Plus™ ja Valio Arki® maitojuoma ovat menestyneet kohtuullisesti.

Tuontikilpailun lisäksi kauppojen omat merkit (PL) ovat kasvattaneet markkinaosuuksiaan Suomessa. Varsinkin perusmaidoissa PL-tuotteet ovat ottaneet ylivoimaisen markkinajohtajuuden.

Valion menestys perustuu suomalaiseen, EU:n laadukkaimpaan maitoraaka-aineeseen, tehokkaaseen tuotantorakenteeseen, omiin innovatiivisiin brändituotteisiin, omaan jakeluun ja vastuulliseen yritystoimintaan.

Muut markkinat

Venäjällä Valiolla on yksi sulatejuustotehdas. Paikallista meijeriosaamista ja maidontuotantoa edistetään tekemällä yhteistyötä yhden tuoretuotemeijerin ja muutaman maitotilan kanssa.

Venäjä oli Valion suurin vientimarkkina ennen Venäjän EU:n tuotteille asettamaa tuontikieltoa. Venäjän sulkeutuminen vuoden 2014 elokuussa leikkasi Valion liikevaihdosta lähes 20 %. Maitomäärät jouduttiin jalostamaan vähemmän kannattaviksi teollisuustuotteiksi. Venäjän markkinoilla on pysytty paikallisen alihankinnan ja oman sulatejuustotuotannon avulla, ja liikevaihtoa on pystytty kasvattamaan, mutta se jäi vuonna 2016 kuitenkin murto-osaan siitä, mitä se oli vuonna 2014. Merkittävät brändit Venäjällä ovat Valio Viola® sulatejuusto, Valio Oltermanni® juusto sekä Clean label tuoretuotteet.

Ruotsi on Valiolle merkittävä vientimarkkina, jonne viedään Suomessa valmistettuja tuotteita. Merkittävimmät tuoteryhmät ovat laktoosittomat Eila® tuotteet ja hedelmäjogurtit. Tanskaan avattiin vienti vuonna 2014. Suurin kilpailija Ruotsin ja Tanskan markkinoilla on Arla kaikissa tuoteryhmissä.

USA:ssa myydään sekä Suomessa valmistettua että paikallisesti hankittua juustoa sekä viedään Suomesta kuluttajavoita. USA:ssa Valio kilpailee sekä eurooppalaisten tuojien että yhdysvaltalaisten toimijoiden kanssa.

Kiinassa Valio on yksi kolmesta maailman suurimmasta demineralisoidun herajauheen myyjästä elintarviketeollisuudelle. Valion DEMI™ jauheita käytetään lastenruokien raaka-aineena. Valion tuotannon puhtaus ja luotettavuus ovat merkittävä kilpailuetu.

Vuoden 2016 aikana avattiin vienti kuluttajamaitojauheelle Kiinaan ja lastenruokajauheelle Venäjälle (lastenruoan tuonti on sallittua Venäjällä.) Vuoden 2017 aikana kuluttajatuotteiden vientiä kasvatetaan edelleen, mm. Englantiin.

Maailmanlaajuisesti Valio vie mm. maitojauhetta ja teollisuusvoita sekä lisensioi innovaatioitaan. Valio vei vuonna 2016 tuotteita lähes 60 maahan ja edusti yksin noin 26 %:a Suomen elintarvikeviennistä. Maitotuotteiden viennistä Valio vastasi lähes 100 %:sti.

Jokaisella markkina-alueella ja kaikissa tuoteryhmissä kilpailu on maailmanlaajuisesti kovaa.

Maidonhankinnan tulevaisuus

Vuoden 2017 alkaessa Valiolle toimitti maitoa noin 6 000 maitotilayrittäjää. Maitotilojen lukumäärä vähentyi vuoden 2016 aikana  noin 8 %. Suomalaisella maitotilalla oli keskimäärin 37 lypsylehmää vuonna 2016. Tilakoko ja lehmien keskituotos ovat kasvaneet, joten Suomen maitomäärä on pysynyt melko tasaisena. Vuonna 2016 Suomi oli 96 %:sti omavarainen maidon suhteen. Valio vastaanotti noin 80 % Suomessa tuotetusta maidosta.

Maitotilayrittäjistä kilpaillaan Suomessa tilityshinnalla ja osuuskuntien palveluilla. Maitotilayritykset voivat kuulua Valiolle maitoa toimittavaan Valion omistajaosuuskuntaan tai toimittaa maitoa kilpailijoille.

Valion tilityskykyä laski vuonna 2014-2016 Venäjän viennin pysähtyminen, ostovoiman lasku Suomessa ja teollisuustuotteiden alhainen hintataso maailmalla, mikä johtui eniten maidontuotannon ylituotannosta Euroopassa sekä Kiinan kysynnän hiipumisesta. Teollisuustuotteiden hintataso lähti kuitenkin nousuun vuoden 2016 loppupuolella.

Valio ei myöskään voi osallistua Suomessa perusmaitokilpailuun markkinalähtöisesti ja joutuu myymään kilpailijoilleen noin 10 % keräämästään maidosta omakustannushintaan.

Valio pystyy hankkimaan riittävästi maitoa sekä kotimaan että vientitarpeisiin Suomesta. Virossa Valio hankkii paikallista maitoa Baltian markkinoille ja vähemmässä määrin vientiin valmistettaviin tuotteisiin. Valio ei tuo Virossa valmistettuja tuotteita Suomeen. Virolaisen maidon saanti on myös hyvällä tasolla.

Toimintaedellytyksiin vaikuttavat trendit

Valioryhmän toimintaedellytyksiin vaikuttavat pitkällä aikavälillä maitotuotteiden kulutuskysyntä, maidontuotannon määrä maailman suurissa maitomaissa Uudessa-Seelannissa, Keski-Euroopassa ja USA:ssa, teollisuustuotteiden hintataso sekä mahdollinen poliittinen sääntely, joka liittyy maidontuotannon määrään ja maidontuotannolle maksettuihin tukiin.

Maailmanpoliittinen epävakaus saattaa vaikuttaa vientiedellytyksiin sekä USA:ssa, Venäjällä että Englannissa. Ison-Britannian ero EU:sta saattaa vaikuttaa maitotuotteiden vientimahdollisuuksiin.

Myös Suomen teollisen toimintaympäristön vakaus, tuotantorakenteen uudistaminen oikeaan suuntaan ja osaavan henkilöstön saaminen ovat ratkaisevia Valion menestyksen kannalta.

Keskipitkällä ja lyhyellä aikavälillä toimintaedellytyksiin vaikuttavat markkinoiden toimivuus Suomessa, Venäjällä, Ruotsissa ja Baltiassa, Valion kyky kehittää kuluttajia kiinnostavia uutuustuotteita, Valion tuotteiden menestyminen suurkeittiö- ja vähittäiskauppamarkkinoilla Suomessa ja lähimarkkinoilla, kuluttajavientituotteiden menestyminen ja Ruotsin kruunun ja Yhdysvaltain dollarin kurssikehitys.

Pitkän aikavälin tavoite on kansainvälinen kannattava kasvu maailmanluokan lisäarvolla.

Maidontuotannon kannattavuuden lasku ja tilojen huomattava väheneminen Suomessa vaikuttaisi moneen asiaan: kotimaisen naudanlihantuotannon romahtamiseen, maitotalouteen liittyvien työpaikkojen katoamiseen ja kotimaisen jalostusteollisuuden toimintaedellytysten huononemiseen. Maidontuotanto on ainoa kannattava maatalouden muoto suurimmassa osassa Suomea, ja maitoketju tuo Suomeen noin 30 000 työpaikkaa. Maito tuo maatalouden yrittäjätulosta Suomessa yli 60 %.

Maidontuotannon haasteena on vaihteleva maidontuotannon määrä maailmassa ja riippuvuus rehukustannusten vaihtelusta. Maidon ylitarjontapiikit näkyvät halpatuontierien nopeana kasvuna Suomessa. Muutama huono nurmisato- ja viljavuosi voi nostaa paljon rehukustannuksia. Maitotilat ovat myös energiariippuvaisia. Valiolaisten tuottajien saama tilityshinta on riippuvainen Valion tuotteiden menestyksestä markkinoilla.

Maidontuotantoon vaikuttavat globaalit trendit

Maidontuotantoon ja -jalostukseen vaikuttanevat pitkällä aikavälillä maailmassa ilmaston muuttuminen, puhtaan veden riittävyys, maitotuotteiden kulutuksen kasvu kehittyvissä maissa sekä mahdollisesti antibiooteille vastustuskykyisten bakteerikantojen voimakas kasvu.

Valion toimintaan vaikuttavat maidontuotannon määräkehitys eri puolilla maailmaa, teollisuus- ja kuluttajatuoteviennissä onnistuminen ja maidontuotannon määrän kehittyminen Suomessa.

Ilmastonmuutoksen ja veden riittävyyden näkökulmista Suomi on maidon ja naudanlihan tuotannon luontainen maa. Suomen maidontuotanto on laidunnurmien ja metsien ansiosta hiilineutraalimpaa kuin suurimmassa osassa maailmaa, ympäristövaikutuksia vähentää lihan ja maidon saaminen samasta eläimestä, lähes soijaton ruokinta ja laiduntaminen. Puhdasta vettä on karjalle riittävästi, kaikkialla kasvaa nurmea rehuksi ja muu kannattava maatalous kansan oman ruoantuotannon turvaamiseksi on suuressa osassa maata mahdotonta. Ilmastonmuutoksen eteneminen saattaa aiheuttaa ongelmia ruoantuotannolle maailmassa, mutta Suomen maidontuotannolle se ei todennäköisesti aiheuttaisi haittaa.

Valio ottaa ilmastonmuutoksen toiminnassaan huomioon kehittämällä alkutuotannon resurssitehokkuutta ja oman teollisuuden energiatehokkuutta. Maidon keräily ja jakelureitit on optimoitu ympäristöä säästäen.

Valio vastaa vaatimuksiin ruoantuotannon ja eläinten kohtelun eettisyydestä mm. kehittämällä lehmien ja vasikoiden hoitoa ja hyvää navettarakentamista, edistämällä laiduntamista, pihattonavettarakentamista ja maitotilayrittäjien hyvinvointia. Valion tuotantoketju on GMO-vapaa.

Suomen maidontuotannossa käytetään antibiootteja eläinten hoitamiseen hyvin vastuullisesti. Lääkkeitä määrää eläinlääkäri vain todettuun tarpeeseen, eikä esimerkiksi antibiootteja lisätä eläinten rehuun ennaltaehkäisevästi.

Riskit ja mahdollisuudet

Suurimmat riskit Valion ja valiolaisten maitotilayrittäjien toiminnalle aiheutuvat maitotuotteiden kysynnän ja maidon maailmanlaajuisen tarjonnan muutoksista. Maidon tarjonnan kasvu laskee nopeasti maailmanmarkkinahintoja vaikuttaen Suomeen tuotavien ylijäämäerien hintoihin ja yleiseen hintatasoon.

Muita riskejä saattavat olla eläinperäisten tuotteiden kysynnän väheneminen, maidontuotannon huomattava väheneminen Suomessa ja hinnan merkityksen ylivoima suhteessa elintarvikkeiden laatuun. Kasvisruoan julkisuudessa saama näkyvyys ei toistaiseksi ole vaikuttanut maitotuotteiden tai lihan kysyntään.

Yksin Valioon kohdistuva riski on se, että kilpailu vääristyy Valiolle tärkeällä Suomen markkinalla siksi, että markkinaa säädellään ymmärtämättä sen muuttumista ylikansalliseksi.

Valion mahdollisuudet liittyvät vastuulliseen maidontuotantotapaan ja maailmanluokan edelläkävijyyteen tuotekehitys- ja maitoteknologiaosaamisessa. Esimerkkejä innovaatioista ovat ValSa®  maitosuola, LGG® maitohappobakteeri, laktoosittoman maitojuoman valmistusteknologia ja proteiiniteknologia.

Valion vastuullisuusstrategiassa määritellään muun muassa tuotantoeläinten pidolle reunaehdot, joihin maitotilayrittäjät sitoutuvat allekirjoittaessaan laatu- ja tuotatotapasopimuksen.

Pitkällä aikavälillä Venäjän markkinat ovat mahdollisuus läheisyytensä ja kokonsa sekä Valion tunnettuuden ja arvostuksen vuoksi.


Vastaa kyselyyn!

Auta meitä kehittämään Valio.fi-verkkopalvelua vastaamalla lyhyeen kyselyyn.

Osallistu Ei kiitos

Energiatarpeesi