Turvepeltojen päästöjä voidaan pienentää oikeanlaisella viljelyllä

Turvepeltojen aiheuttamien päästöjen leikkaaminen on paitsi Valion, myös Suomen hallituksen keskeinen tavoite. Yksi keino leikata turvepeltojen päästöjä on pohjavedenpinnan korkeuden säätely turvepelloilla. Kun pelto on kostea, turpeen hajoaminen hidastuu, ja siitä syntyvät kasvihuonekaasupäästöt vähenevät. Myös nurmiviljely vähentää turvepeltojen päästöjä, kun ympärivuotiset nurmikasvit sitovat hiiltä ja vähentävät päästöjä.

Maitoahon turvepelloilla päästöjä pienennetään pohjaveden pintaa säätämällä

Jarno Kämäräisellä on kolmen vuoden kokemus turvemaiden päästöjen vähentämisestä säätösalaojatekniikalla. Hän toimii yrittäjänä Kiuruvedellä sijaitsevassa Maitoahon maitotilayrityksessä, jonka kaikkiaan noin 400 hehtaarin peltoalasta 50–60 hehtaaria on turvemailla. Tällä hetkellä noin 17 hehtaaria turvepelloista on säätösalaojitettu.

"Säätösalaojituksen avulla pohjaveden pinnan korkeutta voidaan säädellä padotuskaivojen avulla. Kun pohjaveden pinta on korkealla ja maan kosteus kasvaa, turpeen hajoamisesta syntyvät kasvihuonekaasupäästöt vähenevät. Samalla lisääntynyt maan kosteus parantaa kasvien veden ja ravinteiden ottoa, mikä kasvattaa satoa ja vähentää huuhtoutuvien ravinteiden määrää maassa. Näin ollen turvepellot ovat hyvin satovarmoja myös kuivina kesinä", Jarno Kämäräinen kuvailee.

Käytännössä säätösalaojitus vaatii toimivan salaojituksen, jonka laskuaukkoihin tehdään säätökaivot pohjaveden pinnan korkeutta säätelemään. Maitoahon pelloilla on 8 kaivoa, joista vesi valuu eteenpäin. Säätökaivon luukun ollessa kiinni pohjaveden pinta nousee, ja auki ollessa pinta laskee.

"Pohjaveden pinta lasketaan 1–3 viikkoa ennen kuin pellolle mennään koneilla, jotta pellon pinta ehtii kuivua ja kestää koneiden painon. Muuna aikana veden pinnan korkeus pidetään 20–30 senttiä korkeammalla, jolloin kasvihuonekaasupäästöt vähenevät. Kun maa jäätyy tai tulee ensilumi, luukut avataan, jotta kaivoihin ei tule routavaurioita. Talviaikaan turvepeltojen ilmastovaikutukset vähenevät lämpötilan laskun myötä, ja myös kasvipeitteisyys hillitsee päästöjä", Kämäräinen kertoo.

Turvepeltojen päästöjä selvitetään tutkimusyhteistyössä

Maitoahon tuottaman maidon hiilijalanjälki vuonna 2020 oli 0,98 kg CO₂e/kg EKM. Tulos on erittäin hyvä, etenkin jos sitä vertaa FAO:n käyttämään keskimääräiseen 2,5 ekvivalenttikiloon maitokiloa kohden. Valion vastaanottaman maidon keskimääräinen hiilijalanjälki on 0,7–1,3 kg CO₂e/kg EKM. Maidon hiilijalanjäljessä ei toistaiseksi ole huomioitu turvepeltojen hiilidioksidipäästöjä, eikä toisaalta myöskään peltojen hiilensidontaa maaperään. Tutkimusta tarvitaan sekä päästöistä, nieluista että päästöjä vähentävien viljelytekniikoiden tehosta.

Maitoahon pelloilla kasvihuonekaasupäästöjä on seurattu nyt vuoden verran kolmivuotisessa OMAIHKA-tutkimushankkeessa. Valio on mukana Luonnonvarakeskuksen vetämässä hankkeessa, jossa kehitetään ratkaisuja nautakarjatilojen orgaanisten peltomaiden päästöjen hillitsemiseksi ja tuotetaan tietoa kansallisen ilmastopolitiikan tueksi. Turvepeltojen kasvihuonekaasumittauksia tehdään neljällä valiolaisella tilalla.

"Ympärivuotisen nurmiviljelyn, pohjaveden pinnan korkeuden säätämisen ja maan muokkauksen vähentämisen avulla on mahdollista vähentää turvepeltojen päästöjä. Tällä hetkellä maatalouden päästölaskennasta puuttuu vielä tietoa siitä, miten paljon näiden toimien avulla voidaan vähentää päästöjä. Siksi on tärkeää, että tutkimme tätä asiaa tarkemmin eri tutkimushankkeissa", sanoo Valion asiantuntija Tuuli Hakala.

Jarno Kämäräisen kokemuksen mukaan säätösalaojitus on toimiva ja järkevä ratkaisu turvepellolla paitsi päästöjen pienentämisen, myös satovarmuuden kasvattamisen näkökulmasta.

"Kuivana kesänä säilörehusato olisi ollut heikko ilman säätösalaojitettuja turvepeltoja. Kun hiesupohjaisella pellolla sato oli heikko, saimme turvepelloilta normaalia paremman sadon kuivasta kesästä huolimatta", Jarno summaa.