Tuomas Salusjärvi, PhD
Johtaja, Executive Vice President
Johtaja, Growth Businesses and R&D, Valion johtoryhmän jäsen.
Kasvipohjaiset tuotteet kasvattavat suosiotaan esimerkiksi Yhdysvalloissa nopeammin kuin mikään muu vähittäiskaupan tuoteryhmä. Monet megatrendit, kuten kulutustottumusten muutokset kohti terveellisempää ruokavaliota, kasvava kiinnostus kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, kaupungistuminen sekä kasvava huoli ilmastonmuutoksesta tukevat tätä kasvua.
YK ennustaa maailman väkiluvun kasvavan 9,7 miljardiin vuoteen 2050 mennessä vuoden 2019, väestöennusteen mukaan. Maapallon luonnonvaroilla on pystyttävä ruokkimaan myös tämä määrä ihmisiä. Meidän on löydettävä kestäviä ruoantuotannon ratkaisuja maailman kasvavalle väestölle vähemmällä peltopinta-alalla, ja samalla hidastettava ilmastonmuutosta. Lisäksi on huolehdittava luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä sekä fossiilisten energianlähteiden käytön nopeasta vähentämisestä.
Onkin selvää, ettei nykyinen ruoantuotantotapa ja -malli pelkästään riitä. Kasvipohjaisilla tuotteilla ja uusilla solumaatalouden keinoin tuotetuilla elintarvikkeilla on merkittävä osa tulevaisuuden ruoantuotannon kasvussa.
Kun väkiluku kasvaa, kaikenlaiselle erilaiselle ruoan kuluttamiselle on tilaa. Kasvipohjaisten tuotteiden kehitys on nopeaa, ja siksi mekin olemme siinä mukana. Uskomme, että jo 2040-luvulla merkittävä osa syömästämme proteiinista on kasvipohjaista tai tuotettu solumaatalouden keinoin.
Kasviruokaliiketoiminnan kasvattaminen vaatii yrityksiltä valtavia investointeja kehittyäkseen kannattavaksi liiketoiminnaksi. Tarvitaan uutta asiantuntemusta, osaamista, tuotekehitystä ja laitteistoa. Maailmalla kasviperäisiin proteiineihin on investoitu miljardeja, ja myös moni perinteinen maitotalo kuten Glanbia ja Danone ovat tehneet miljardi-investointeja saadakseen tuoteportfolioonsa kasvipohjaisia tuotteita ja osaamista.
Moni ei tule ajatelleeksi, että toimivien, maistuvien ja helppokäyttöisten tuotteiden kehittäminen uusista raaka-aineista vie paljon tutkimus- ja tuotekehitysresursseja, ennen kuin ne ovat kaupan hyllyllä ja kuluttajien arjessa. Kasviproteiineista esimerkiksi soija on jo vakiinnuttanut paikkansa kuluttajien ruokapöydissä aikaa sitten, sillä esimerkiksi tofun historia alkaa Kiinasta jo ennen ajanlaskumme alkua. Ensimmäinen soijatuotteiden patentti myönnettiin 1910-luvulla ja esimerkiksi soijapohjaisia juomia ja rouheita on ollut kauppojen hyllyillä jo vuosikymmenten ajan. Soijatuotteiden maun, koostumuksen ja käytettävyyden kehittäminen kuluttajien odotusten mukaisiksi on vienyt elintarvikevalmistajilta aikaa vuosikymmeniä. Nyt ovat vuorossa kaura, herneproteiini ja härkäpapu, joista paraikaa pyritään saamaan yhä paremmin kuluttajien toiveita vastaavia, maukkaita ja käyttökelpoisia tuotteita.
Moni elintarvikealan yritys voi alkaa valmistaa uusia tuotteita konvertoimalla olemassa olevaa tehdaskapasiteettiaan. Kun lähdetään valmistamaan kokonaan uuden teknologian tuotteita, kuten vaikkapa nyhtökauraa, ei tällaista mahdollisuutta ole, vaan linjoihin on investoitava sitä mukaa, kun liiketoiminta kasvaa. Pääomatarve on tällöin selvästi suurempi kuin tilanteessa, jossa olemassa olevaa linjastoa voidaan hyödyntää kasvipohjaisten tuotteiden valmistuksessa.
Panostukset uusien kasvipohjaisten tuotteiden kehitykseen ovat investointi uuteen merkitykselliseen ja vastuulliseen tulevaisuuden ruoantuotantoon. Kotimaiseen kauraan, härkäpapuun tai herneeseen pohjautuvat tuotteet olisivat myös huoltovarmuuden näkökulmasta tärkeitä. Suomesta valitettavasti vielä puuttuu teollisen mittakaavan proteiinin tuottajia, jotka toimivat viljelijän ja elintarviketeollisuuden välissä. Teollisen mittakaavan kasviruokatuotanto vaatii suuria määriä jalostettua kasviproteiinia. Tällä hetkellä suuri osa maailman kasviruoista valmistetaan muutaman suuren kansainvälisen proteiinituottajan raaka-aineista. Suomessa on myös tässä vihreän siirtymän liiketoimintamahdollisuuksia.
Myös me Valiolla olemme tehneet entistä suurempia panostuksia kasvipohjaisten tuotteiden kehitykseen. Toimme markkinoille kaurapohjaiset Oddlygood® tuotteet vuonna 2018 ja yhtiöitimme Oddlygood® liiketoiminnan viime vuonna. Näin pystymme kasvattamaan liiketoimintaa joustavasti esimerkiksi kumppanuuksien kautta. Olemme myös laajentaneet Veggie kasvipohjaisten, juuston tavoin käytettävien viipaleiden tuotteistoa sekä hiljattain ostaneet Pauligilta Gold&Green brändin, aineettoman omaisuuden ja T&K-toiminnan, jonka myötä saimme myös uutta huippuosaamista ja voimme laajentaa tuotteistoamme.
Tavoitteenamme on kasvaa johtavaksi toimijaksi kasvipohjaisessa segmentissä ja että kasvipohjaiset tuotteet ovat yksi merkittävä osa liiketoimintaamme maitotuotteiden rinnalla. Kasvun pohjana ovat Valion yli satavuotinen tuotekehitysosaaminen, vahva T&K ja kaupallistamiskyky. Olemme kasvaneet myös kansainvälisesti: Ruotsissa Oddlygood™ on kasvanut 131 % samaan aikaan kuin kaurapohjaisten, maitotuotteiden tapaan käytettävien tuotteiden kategoria kasvoi 12 prosenttia.(1) Oddlygoodilla on Ruotsissa toiseksi suurin markkinaosuus kaurapohjaisissa juomissa. Olemme onnistuneet tuplaamaan vuosittain Oddlygood® tuotteiden myynnin, ja tarkoitus on jatkaa samaan malliin.
Valion yli 100 vuoden kokemus ja osaaminen uudenlaisen tuotteiston kehittämisessä takaa vankan tutkimus- ja tuotekehitys- sekä innovaatio-osaamisen, mitä juuri nyt kasvipohjaisen ruoan lisääntyvän kulutuksen myötä tarvitaan.
Lähde:
(1) NielsenIQ ScanTrack, DVH, Oat Valio/non milk base, Volume % Chg YA/Volume % Share, MAT TY, W.44 2021. Copyright © NielsenIQ.