Luonnon monimuotoisuus maitotiloilla

Maatilaluontoon kuuluu monia kasveja, hyönteisiä ja lintuja, joilla kaikilla on oma tehtävänsä. Suomessa lehmät syövät pääasiassa nurmikasveja: esimerkiksi apilat houkuttelevat pölyttäjiä, joita muut kasvit tarvitsevat tuottaakseen satoa. Myös muut hyönteiset hyötyvät lehmistä: laitumelle jäävä lanta on tärkeää pörriäisille, jotka ovat lintujen ruokaa. Luonnon monimuotoisuus on huomioitu hyvän valiolaisen maidontuotannon ohjeissa. Tavoitteemme on lisätä maatiloilla luonnon monimuotoisuutta tukevia toimia ja vähentää kielteisiä vaikutuksia.

Maitotilan vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen

Alla olevasta kuvasta näet, millaisia vaikutuksia maitotilalla voi olla luonnon monimuotoisuuteen.

  • Katso video!

    Mitä lintuja, kasveja ja hyönteisiä sekä erilaisia luontotyyppejä Katrin ja Samin maitotilalta Pelto-Mattilasta löytyy?

Monimuotoinen maatila pärjää vaihtelevissa sääolosuhteissa

Valion toiminta perustuu luonnonvarojen hyödyntämiseen: maitotiloilla lehmät syövät pääasiassa nurmirehua ja jalostavat sen maidoksi. Kun tilalla viljellään nurmirehuksi monipuolisesti eri kasvilajeja ja -lajikkeita, maatalousympäristön monimuotoisuus lisääntyy. Samalla lievennetään sään ääri-ilmiöiden aiheuttamia haittoja. Kun lajeja on monta, viljelyvarmuus paranee, maaperän eliöstö rikastuu ja maan rakenne paranee. Valion ja osuuskuntien nurmipienryhmissä viemme osaamista maitotiloille ympäri maan. Helmikuussa 2019 lanseerasimme Valion oman CARBO® nurmisiemenseoksen, jossa on mukana pölyttäjähyönteisiä hyödyttäviä apiloita ja sään vaihtelua kestäviä sekä maan rakennetta parantavia nurmikasveja kuten timoteitä ja nurminataa. Monipuolinen siemenseos tukee myös hiilen sidontaa maaperään.

Laiduntaminen lisää monimuotoisuutta

Laiduntaminen lisää maatalousympäristön monimuotoisuutta, sillä se on jatkuvaa kevyttä niittämistä. Laiduntavat eläimet myös houkuttelevat hyönteisiä, ja hyönteiset taas ovat linnuille tärkeää ruokaa. Parsinavetoissa asuvien lehmien on lain mukaan päästävä laiduntamaan tai ulkoilemaan 60 päivän ajaksi touko-syyskuussa, pihattotiloilla laiduntaminen on vapaaehtoista. Osa ulkoilee myös talvella. Pihattotiloista noin 60 prosenttia on järjestänyt lehmille laiduntamis- tai muun ulkoilumahdollisuuden. Kaikista tiloista noin 70 prosenttia laiduntaa karjaansa.

Laiduntamisen väheneminen vastaavasti heikentää luonnon monimuotoisuutta. Varsinkin perinnebiotoopit ja vanhat luonnonlaitumet ovat uhanalaisia ympäristöjä, jotka hyötyvät laiduntamisesta. Niittykasveille jää enemmän tilaa ja maisema pysyy avoimena. Laitumille jäävä lanta on elintärkeää monille hyönteisille, esimerkiksi lantakuoriaisille. Kannustamme kaikkia maidontuottajia karjan laiduntamiseen.

Luonnon monimuotoisuuden edistäminen maitotiloilla

Valio on Suomen suurin luomumaidon jalostaja. Luonnonmukaisen viljelyn ja eläinten hoidon periaatteet, esimerkiksi laiduntaminen ja monipuolinen viljelykierto, lisäävät luonnon monimuotoisuutta. Yleisesti viljelyn yksipuolistuminen, maan muokkaus ja kasvinsuojeluaineiden käytön lisääntyminen vastaavasti ovat heikentäneet maatalousympäristöjen monimuotoisuutta.

Tutkimme vuonna 2020 yhdessä asiantuntijoiden kanssa maidontuotannon vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen ja selvitimme ekologisen kompensaation mahdollisuuksia. Valion maitotilayrittäjät ovat merkittävä maanomistajaryhmä Suomessa, ja maitotilojen kautta luontoon kohdistuu sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia.

Parhaat keinot turvata luonnon monimuotoisuutta liittyvät hiiliviljelyn menetelmiin, luonnonmukaiseen maidontuotantoon (luomu) ja lypsykarjan laiduntamiseen. Useat Valion ilmasto-ohjelman toimenpiteet, esimerkiksi CARBO® siemenseokset, turvaavat luonnon monimuotoisuutta.

Kesällä 2020 seurasimme maatalousympäristön indikaattorilajeja yhdessä Suomen Lajitietokeskuksen kanssa. Havainnointiin osallistui parikymmentä maitotilaa ympäri Suomen. Lisäksi kartoitimme arvokkaita luontokohteita 30 maitotilalla yhdessä Maa- ja kotitalousnaiset ry:n maisema-asiantuntijoiden kanssa.

Lehmät eivät syö soijaa

Valiolaiset maitotilat eivät käytä ulkomaista soijaa lehmien ruokinnassa, mikä edistää öljy- ja valkuaiskasvien viljelyä kotimaassa. Palkoviljat (herne, härkäpapu) ja nurmipalkokasvit (apilat, mailaset ja virnat) sitovat ilmasta typpeä maaperään, jolloin teollisia lannoitteita ja karjanlantaa tarvitaan rehukasvien lannoitteeksi vähemmän. Pölyttäjät viihtyvät palkokasvien ja rypsin kukissa.

Autamme Suomen alkuperäiskarjaa säilymään

Valiolaisilla maitotiloilla on tyypillisesti montaa lehmärotua, mikä auttaa harvinaisempia ja vähemmän tuottavia rotuja säilymään. Maailman mittakaavassa huolehdimme punaisen lypsykarjarodun säilymisestä. Tuemme esimerkiksi jalostusarvostelumallien rakentamista. Suomen omat harvinaiset nautarodut länsisuomenkarja, itäsuomenkarja ja pohjoissuomenkarja ovat osa kulttuuriperintöämme. Alkuperäiskarjaa lypsetään myös Valioryhmän maitotiloilla. Monipuoliset geenivarat ovat yksi keino varautua ilmastonmuutoksen aiheuttamaan epävarmuuteen ruoantuotannossa.

Kasvi- lintu- ja hyönteishavainnointia maitotiloilla

Kesällä 2019 aloitimme osana CARBO-hanketta kaksi uutta projektia. Seuraamme maatalousympäristöjen indikaattorilajeja yhdessä Luonnontieteellisen keskusmuseon (Luomus) kanssa: maitotilayrittäjät havainnoivat eräitä maatalousympäristöjen kasvi-, lintu- ja hyönteislajeja omalla tilallaan. Lisäksi kartoitamme arvokkaita luontokohteita maitotiloilla yhdessä Maa- ja kotitalousnaiset ry:n kanssa. Valion tavoitteena on auttaa maitotiloja tekemään konkreettisia tekoja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen hidastamiseksi.

Vastuullisuus
Pelto-Mattilan maitotilalla vaalitaan luonnon monimuotoisuutta
Ilmasto
Kottarainen ja kimalainen bongattu – maitotilat ja lehmät töissä luonnon monimuotoisuuden puolesta
Ilmasto
Miten voin edistää luonnon monimuotoisuutta?

Kohti hiilineutraalia maitoa 2035

Tunnemme maidontuotannon ympäristövaikutukset ja vastuunamme on vähentää niitä aktiivisesti. Maidontuottajat maatalous ovat osa ilmastonmuutoksen ratkaisua.

Lue lisää