YK:n ilmastokokouksen jälkeen ilmassa on konkreettisten toimien odotusta

Jotta voisimme rajata maapallon keskilämpötilan nousun maksimissaan 1,5 asteeseen, on valtioiden sitouduttava merkittäviin päästövähennyksiin. Tärkeintä on, että pystytään toimimaan sitoumusten mukaisesti. Presidentti Niinistön sanoin, kaikkien on nyt lunastettava lupauksensa. On ymmärrettävää, että ilmastokokoukselta on odotettu paljon, kun päättäjät, virkamiehet ja järjestöjen edustajat ympäri maailmaa ovat kokoontuneet kahden viikon ajaksi keskustelemaan. Ilmastokokoukselta voi sen luonteen puolesta odottaa linjauksia, kansainvälisiä sopimuksia ja sitoumuksia. Konkreettisia toimia on odotettavissa, kun tarkastellaan, miten näihin sitoumuksiin reagoidaan valtiotasolla ja yrityksissä.

Mitä Glasgow’ssa on sovittu?

Ilmastokokouksessa on päästy sopimukseen muun muassa metsistä; yli 100 maan johtajat ovat luvanneet puuttua metsäkatoon. Metaanin osalta sovittiin, että 100 maata aikoo leikata metaanipäästöjä 30 % 2030 mennessä. Suurimmat metaanin päästäjät, Kiina, Venäjä ja Intia, eivät kuitenkaan ole tässä sopimuksessa mukana. Lisäksi yli 40 maata on sitoutunut vähentämään kivihiilen käyttöä, joka on suurin yksittäinen ilmastonmuutoksen aiheuttaja, ja sovittiin myös tukea puhtaan, uusiutuvan teknologian kehitystä. Nämä kaikki ovat laajoja sitoumuksia, joista odotamme nyt konkreettisia toimia.

Vaikka ruuantuotanto on yksi merkittävistä kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajista, se ei ole ollut ilmastokokouksen puheenaiheena. Aihe on kyllä puhututtanut paljon varsinkin kotimaassa. Ruuan alkutuotannon, maatalouden, päästöjen vähenemisen hitaus on herättänyt keskustelua, ja Suomen hallitus on pohtinut maatalouden päästövähennystavoitteiden asettamista. Kattotason tilastoissa ei näy se, että maitoala on Suomessa tehnyt jo merkittävää ilmastotyötä metaanipäästöjen vähentämiseksi. Tuoreen selvityksemme mukaan metaanin tuotanto on vähentynyt 56 prosenttia vuosina 1960–2020, koska lehmien määrä on vähentynyt ja lehmien tuottavuus on parantunut noin kolminkertaiseksi 60 vuoden aikana. Valion ilmasto-ohjelmassa painopiste ei kuitenkaan ole tuotostason jatkuva nostaminen, vaan teemme metaanin vähennystyötä muun muassa ruokintainnovaatioiden avulla ja lehmien entistä paremmasta terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimalla.

On hyvä muistaa, että tärkeä päästöjen vähentämisen keino löytyy kulutuksen kohtuullistamisesta ja fossiilisen hiilen käytön radikaali vähentäminen, minkä tulisi myös olla ilmastopolitiikan keskiössä. Keskustelusta unohtuu myös helposti se, että pelloilla syntyy päästöjen lisäksi myös ruokaa, jota tarvitsemme jatkossakin. Keskeistä on, että teemme sen vastuullisesti, ilmastoa ja luontoa säästäen.

Esimerkiksi uusiseelantilainen meijerijätti Fonterra on juuri ilmoittanut panostavansa 1 000 miljardia dollaria vastuullisen tuotannon kehittämiseen vuoteen 2050 mennessä.

EU:n ilmastolaki tuo muutoksia kaikille teollisuudenaloille EU on näyttänyt esimerkkiä ja ottanut kärkiasemaa ilmastonmuutoksen globaalissa torjunnassa hyväksymällä edistynyttä ympäristölainsäädäntöä ja saavuttamalla aiemmat päästövähennystavoitteensa. Tänä vuonna EU on sitoutunut vähentämään päästöjä vähintään 55 % vuoteen 2030 mennessä ja tekemällä tavoitteesta oikeudellisen velvoitteen eurooppalaisella ilmastolailla.

Tullessaan voimaan vuonna 2021 ilmastolainsäädäntö ohjaa kaiken teollisuuden kohti fossiilitonta tulevaisuutta. Maataloudessa ratkaisevaa on maankäyttö eli miten hyvin pystymme pienentämään turvemaiden päästöjä ja sitomaan hiiltä maaperään. Muutos on mahdollinen, mutta tarvitsemme edelleen lisää tietoa maan hiilensidontakyvystä sekä uutta teknologiaa koko arvoketjun päästöjen vähentämiseksi.

Tärkeä kysymys on myös, miten rahoitamme muutoksen, sillä on selvää, että päästöjen karsiminen tuo myös kustannuksia. Vastuuta kustannuksista ei voi jättää yksin maatalousyrittäjien tai ruokateollisuuden harteille. Ilmastokestävän yritystoiminnan on oltava myös taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää ja kannattavaa. Tarvitaan paitsi markkinaehtoisia toimia, myös oikeanlaista poliittista ohjausta ja lainsäädäntöä. Tätä jäämme nyt odottamaan.