Kuukauden puheenvuoro

Valiolaisten sekä Valion sidosryhmien näkemyksiä ajankohtaisista aiheista

Kasvisten osuus globaalilla lautasella kasvaa mutta eläimiä tarvitaan ravinnon turvaajana

Kun globaalin ruokajärjestelmän tulevaisuutta tarkastelee parin seuraavan vuosikymmenen osalta, tulee johtopäätökseen, että kasvisten osuus ihmisten ruokavaliossa väistämättä kasvaa. Tämä ei tarkoita sitä, että eläinperäisiä tuotteita ei enää tulevaisuuden järjestelmässä tarvittaisi, eikä edes sitä, että niiden tuotettu määrä pienenisi. Ruokaa nimittäin tarvitaan paljon nykyisin tuotettuja määriä enemmän, myös eläinperäistä.

Maapallon väkiluvun ennustetaan kasvavan nykyisestä 7,5 miljardista yli kymmenen miljardin seuraavan kolmenkymmenen vuoden aikana. Jos kulutamme henkeä kohden ruokaa yhtä paljon kuin nyt, kuluttaa tuleva väestömäärä karkeasti 50% enemmän ruokaa nykyiseen verrattuna.

Ilmaston muuttuessa maapallon keskilämpötila on nousussa, mikä johtaa monilla seuduilla ruoan tuotantomäärien vähenemiseen pahenevan kuivuuden johdosta. Ruoan tuotantoon käytettävä alue siis pienenee samalla kun tarvittavan ruokamäärän tarve kasvaa.

Kun yhtäältä tiedämme ruoan tuotannon olevan yksi ilmastoon vaikuttavista tekijöistä ja toisaalta pyrimme hillitsemään ilmastonmuutosta vähentämällä myös ruoantuotantoon liittyvää hiilijalanjälkeä läpi linjan, on melko helppo ennustaa, että tiettyjen matalan hiilijalanjäljen (kuten esim. kaura ja juurekset) omaavien kasvisten osuus ruokavaliossamme tulee kasvamaan.

Uskon myös, että yhä uusia kasvilajeja tullaan ottamaan elintarvikekäyttöön. Ilmastokulmasta tarkasteltuna kasvisten ja niiden tuotantotapojen välillä on kuitenkin suuria eroja. Esimerkiksi riisin viljely on yksi suurimmista ilmakehässä lisääntyvän metaanin lähteestä (Nature communications 11/2017).

Aika harvan tiedossa on tosiseikka, että maapallon viljellystä pinta-alasta vain karkeasti kaksi kolmasosaa soveltuu ihmisravinnoksi sopivien kasvien viljelyyn. Yksi kolmasosa viljeltävästä pinta-alasta soveltuu lähinnä rehujen viljelyyn. Tällaisia alueita ovat mm. arktiset alueet kuten isot osat Skandinaviaa ja käytännössä lähes koko Suomi.

Koska emme itse voi syödä nurmea, ja koska nurmipelloilla ei oikein järkevästi pysty kasvattamaan kuin nurmea, on loogista syöttää nurmi märehtijöille, joiden maito ja liha sopivat meille ravinnoksi. Näin tulee olemaan myös tulevaisuudessa, jotta ruokaa riittäisi kaikille.

Minimoidaksemme ruoantuotannon ympäristövaikutukset samalla kun pidämme ruokaturvasta huolta, tulisi lautasella olla aika lailla sellainen annos, mitä pohjoismainen ravintosuositus suosittaa ja myös määrältään suosituksen mukainen. Paljon kasviksia sisältävä monipuolinen syöminen on paitsi terveyden, myös ympäristön ja maailmanlaajuisen ruokaturvan kannalta hyvä valinta ja siihen tulisi ruokavaliossa pyrkiä.

Ruokaa ei pitäisi syödä liikaa ja ns. turhat kalorit ja muu vähäravinteinen syöminen pitäisi minimoida. Lisäksi ruokahävikin osuuden pitäisi pienentyä nykyisestä tasosta merkittävästi. Tällä hetkellä noin 20% kaikesta tuotetusta ruoasta päätyy hävikiksi.

Energiatarpeesi