Kuukauden puheenvuoro

Valiolaisten sekä Valion sidosryhmien näkemyksiä ajankohtaisista aiheista

Maito – ylivoimainen ravintoaineiden lähde

Ravinnon monipuolisuus on aina ollut yksi terveellisen ruokavalion mittari. Maito, jos mikä, on monipuolinen elintarvike. Se sisältää seitsemää vitamiinia, seitsemää kivennäisainetta ja runsaasti proteiineja, joiden laatu on paras mahdollinen.

Jos maitoa ei olisi olemassa, se pitäisi keksiä. Vaikka ajatus kuulostaa hassulta ja keinotekoiselta, se on itse asiassa tämän päivän todellisuutta: Yhdysvalloissa tutkijat ovat alkaneet keksiä ”maitoa” niille, jotka eivät halua tai voi käyttää eläinperäisiä tuotteita, mutta haluavat maidon ravitsemukselliset ominaisuudet. Samasta syystä laboratoriossa kehitetään myös erilaisia, mahdollisimman paljon lihaa muistuttavia kasviksista ja mikrobeista peräisin olevia tuotteita.

Useimmiten syyt jättää eläinperäiset tuotteet pois ruokavaliosta liittyvät huoleen ympäristöasioista ja eläinten hyvinvoinnista.  Suomalaisia maitotuotteita voi kuitenkin käyttää ilman huonoa omaatuntoa ilmastovaikutuksesta, ja lehmien hyvinvointia kehitetään valiolaisilla maitotiloilla suunnitelmallisesti.

Lue lisää ”Ilmastonmuutos ja naudanlihan tuotanto Suomessa” –raportista: https://www.newsbrokers.fi/wp-content/uploads/2017/01/2017-01-10-Ilmastonmuutos-ja-naudanlihan-tuotanto-Suomessa-XLIII-1.pdf

 

Maito on elintarvikkeista monipuolisin

 

Yhtä ravintorikasta elintarviketta kuin maito ei ole olemassa. Lähelle yltää kananmuna tai muu linnunmuna, joka on toinen luonnon tuhdeista ravintoainepaketeista. Kehittyvä kananpoika saa munasta kaiken tarvitsemansa ja maito puolestaan riittää ainoana ravintona nisäkkään poikaselle - tai ihmisvauvalle. Mitä monimutkaisempi kehittyvä yksilö on, sitä monipuolisempaa on oltava myös sen ravinnon. Maidon proteiinien aminohappokoostumus on täydellinen. Muistakin ruoka-aineista on mahdollista saada koostettua kaikki tarvittavat aminohapot, mutta maitotuotteista ne saa vaivattomasti.

Vitamiineja ja kivennäisaineita saa toki monesta muustakin elintarvikkeesta kuin maidosta. Kalsiumin lähteenä maitovalmisteet ovat kuitenkin omaa luokkaansa, sillä riittävää määrä kalsiumia on vaikea saada päivittäin yhtä helposti muista lähteistä ja yhtä maistuvalla tavalla.

Lisäksi kalsiumin tai muun mineraalin määrä ei kerro koko totuutta, vaan aineen imeytyminen vaikuttaa sen hyväksikäyttöön elimistössä. Maidosta kalsium imeytyy hyvin ja moniin maitotuotteisiin lisätty D-vitamiini parantaa imeytymistä edelleen. Maitotuotteissa on myös muita luuston tarvitsemia mineraaleja eli magnesiumia ja fosforia sekä proteiineja. Useissa kasvikunnan tuotteissa, niin tärkeitä ja suositeltavia kuin ne ruokavaliossamme ovatkin, on kivennäisaineiden imeytymistä heikentäviä aineita, esimerkiksi fytaatteja ja oksalaatteja.

Aivan kaikkia imeväisiän jälkeen tarvitsemiamme ravintoaineita maitokaan ei sisällä, eikä tarvitsekaan. Saamme joka tapauksessa C- ja E-vitamiinia, rautaa, kuparia ja kuituja muista lähteistä, sillä vaihtelunhalu ruokien valinnassa on meihin sisään rakennettu ja se varmistaa terveellisen monipuolisuuden.

 

”Ei niin paljon hyvää ettei jotain huonoakin”

 

Maidon rasvasta suurin osa on tyydyttynyttä ja sen määrää pyritään ruokavaliossa rajoittamaan. Maitorasvan koostumus on kuitenkin todella monipuolinen eikä maitorasvan täydellinen välttäminen liene terveellisin valinta. Esimerkiksi monien valmistajien äidinmaidonkorvikkeissa on pitkään käytetty pelkästään kasvirasvoja, mutta asiantuntijat ovat alkaneet perätä niihin fysiologisempaa ja monimuotoisempaa maitorasvaa. Tietyllä maitorasvan yhdisteellä (MFGM eli Milk Fat Globule Membrane) on osoitettu hyödyllinen vaikutus vauvojen aivotoimintojen kehittymisessä ja sitä on alettu lisätä joihinkin korvikkeisiin. Valion äidinmaidonkorvikkeissa maitorasva on aina ollut yhtenä raaka-aineena.

Joidenkin mielestä maidossa on jopa enemmän huonoa kuin hyvää. Esimerkiksi vuonna 2014 julkaistu ruotsalaistutkimus herätti paljon huomiota, kun sen tuloksen mukaan runsas maidon käyttö yhdistyi suurempaan kuolleisuuteen miehillä ja naisilla sekä luunmurtumiin naisilla. Tutkijat itse totesivat, että tuloksiin on suhtauduttava varauksella havainnointityyppisissä tutkimuksissa, jollainen heidän tutkimuksensa oli.  Seuraavana vuonna samoja tutkijoita oli julkaisemassa isoa meta-analyysiä eri puolilla maailmaa tehdyistä tutkimuksista, jossa todettiin kuolleisuuden olevan riippumaton maidon käytöstä. Tuoreita, tutkimusnäytön kokonaisuutta arvioivia katsauksia löytyy myös luustoterveyden ja maitotuotteiden käytön yhteydestä; niissä maito ja maitotuotteet ovat olleet yhteydessä vahvempaan luustoon.

Kun paljon tutkitaan, niin välillä nähdään myös yllättäviä yhteyksiä. Parhaimman käsityksen asioista saa katsomalla koosteen kaikista aiheeseen liittyvistä, asiallisilla metodeilla tehdyistä tutkimuksista. Tällaisia koosteita ovat katsaukset ja meta-analyysit, joissa on käytetty systemaattisia arviointikriteerejä.

 

Kaikkia maidon hyötyjä ei vielä tunneta

 

Maito sisältää melkoisen määrän bioaktiivisia aineita, erityisesti peptidejä ja muita proteiiniperäisiä yhdisteitä sekä hiilihydraattijohdannaisia ja oligosakkarideja. Näillä yhdisteillä on todettu edullisia vaikutuksia moneen terveyden alueeseen, muun muassa verenpaineeseen, verihiutaleiden kasautumisen estoon, immuunijärjestelmään, kivennäisaineiden imeytymiseen sekä terveyden kannalta välttämättömään suolistobakteeristoon. Kaikkia maidon bioaktiivisia aineita ei edes tunneta, joten niiden tuottaminen maidon jäljitelmiin olisi mahdotonta.

Ei ihme että moni meistä haluaa pitää maitotuotteet ruokavaliossaan läpi elämän. Kotimaisen, lähellä tuotetun maidon suosiminen on eettisesti kestävä valinta ja se ylläpitää suomalaisten yrittäjien elinkeinoa. Samalla nämä luonnolliset, korkealaatuiset, puhtaat ja luotettavat elintarvikkeet ovat helppo keino huolehtia ruokavalion terveellisyydestä, monipuolisuudesta ja herkullisuudesta. Tätä kaikkea on valiolainen maito.

 

Katso video maidon ravintoaineista: https://youtu.be/PbHw7KHGzcs

 

Vastaa kyselyyn!

Auta meitä kehittämään Valio.fi-verkkopalvelua vastaamalla lyhyeen kyselyyn.

Osallistu Ei kiitos

Energiatarpeesi