Osuuskunta ItäMaito ja Valio järjestivät torstaina Farmari-maatalousnäyttelyn yhteydessä valiolaisille maidontuottajille ja kutsuvieraille Maitojuhlan, jossa mm. Valion toimitusjohtaja Annikka Hurme ja Keskon pääjohtaja Mikko Helander keskustelivat maitoketjun näkymistä ja merkityksestä Suomessa.
Maitojuhlan avasi Osuuskunta ItäMaidon hallituksen puheenjohtaja ja Valion hallintoneuvoston jäsen, maanviljelijä Jarno Kämäräinen, joka korosti puheessaan kolmea asiaa valiolaisen maitoketjun pärjäämisessä:
Ensinnä valtiovallan pitäisi ottaa huomioon se, että vahva tuottajaomisteinen Valio pitää maaseudun elinvoimaisena ja asuttuna, ja toiseksi tämän säilyttämiseksi tarvitaan vahva ja yhtenäinen tuottajakenttä. Kolmanneksi maidontuotannon tukipolitiikka on pidettävä kunnossa, koska maitotilayrittäjien elannosta kolmasosa tulee tuista.
Valtiovallan tervehdyksen maidontuottajille toi maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.
”Suomessa on palautettava usko työn tekoon ja lopetettava velaksi eläminen. Maitotilat ovat maaseudun vetureita, jotka ovat avainasemassa mm. tavoitteessamme, että ruoan kauppatase saadaan oikaistua noin 500 miljoonalla eurolla, mikä on valtava haaste. Tuonti- ja vientiruoan suhdetta on oikaistava myös julkisissa hankinnoissa.”
Ministeri Kimmo Tiilikainen toi maitotilayrittäjille mieluisan viestin lannan levityksen nitraattiasetuksen tulkinnasta: ”Ei tarvita asfalttikenttiä. Riittää, että maaperään ajetaan mursketta, jonka raskaat koneet tiivistävät. Maan on oltava vain riittävän tiivis.”
Suomalaisesta ruoasta kannattaa olla ylpeä
Maitojuhlan paneelikeskustelu käytiin Valion toimitusjohtajan Annikka Hurmeen ja Keskon pääjohtajan Mikko Helanderin kesken. Keskustelun juonsi Osuuskunta ItäMaidon toimitusjohtaja Ilpo Lukkarinen.
Annikka Hurmeen ja Mikko Helanderin tärkeimmäksi yhteiseksi viestiksi nousi se, että suomalaisella ruoalla on sekä laadussa että yhteiskunnallisissa vaikutuksissa niin paljon lisäarvoa, että suomalaisten kannattaisi olla ruoastaan yhtä ylpeitä kuin eteläeurooppalaiset osaavat olla omastaan. Ruokaketju työllistää satojatuhansia ihmisiä, ja pelkästään valiolainen maitoketju lähes 400 pk-yritystä ja kymmeniätuhansia ihmisiä. Vahva ruokaketju takaa myös ruoan huoltovarmuuden Suomessa.
”Puhdas luonto, vähäinen eläinlääkkeiden ja torjunta-aineiden käyttö, GMO-vapaus ja lähes soijaton tuotanto erottavat valiolaiset maitotuotteet kilpailijoista. Nämä ovat tekijöitä, joiden merkityksestä pitäisi keskustella. Keskustelua voisi avata jopa siitä, lisäisikö ruoan arvostusta, jos meitä ei opetettaisi sen ilmaisuuteen – esimerkiksi perimällä pienen maksun loistavasti järjestetystä kouluruokailusta”, Hurme mietti.
Mikko Helander korosti yhteisen edun merkitystä.
”Vahva kotimainen maatalous, teollisuus ja kauppa tukevat toisiaan ja mahdollistavat toistensa olemassaolon. Vastakkaisasetteluun ei ole mitään syytä. Valikoima ja laatu, joista jokainen voi valita sopivimman, ovat kuluttajien palvelua parhaimmillaan. Ruoka ei ole Suomessa kallista elintasoomme suhteutettuna, ja vain 20 % kuluttajista pitää hintaa määräävänä tekijänä.”
Hurme totesi, että Valion innovatiivisuus on paras kilpailutekijä kansainvälisten suuryritysten puserruksessa. Helander muistutti, että Keskon valikoimassa 80 % tuotteista on kotimaisia.
Ilpo Lukkarinen kysyi toimitusjohtajilta heidän lempiruokiaan kesällä: ”Kuopiosta kotoisin olevalle se on ahvenkukko”, sanoi Mikko Helander. ”Mansikat ja kermavaahto”, vakuutti puolestaan Annikka Hurme.
Paneelikeskustelun jälkeen Ilpo Lukkarinen kyseli Valio Akatemia® kummin taitoluistelija Kiira Korven kuulumisia. Kiira Korpi kertoi, että vaikeuksien jälkeen tuntuu taas hyvältä ja tähtäin on Helsingin 2017 MM-kisoissa. Kiira Korpi kiitti Valiota siitä, että 8-vuotinen sponsorointi on antanut mahdollisuuden keskittyä luisteluun ja Valio Akatemia® luonut mahdollisuuden tehdä konkreettista työtä lasten ja nuorten kanssa.