1/22/2019

Lehmien sote ja Voimalehmä parantavat eläinten hyvinvointia: Valiolaisesta maidosta 96 prosenttia tulee suunnitelmallisen terveydenhuollon piirissä olevilta tiloilta

Tasan vuosi sitten Valio alkoi maksaa vastuullisuuslisää niille maitotilayrittäjille, jotka sitoutuvat muun muassa eläinten suunnitelmalliseen terveydenhuoltoon. Tavoitteena on, että kaikki Valion maitotilat ovat vastuullisuuslisän ja lehmien suunnitelmallisen terveydenhuollon piirissä vuoteen 2020 mennessä. Tällä hetkellä jo 96 % maidosta tulee suunnitelmallisen terveydenhuollon piirissä olevilta tiloilta. Suunnitelmallinen ja ennaltaehkäisevä terveydenhuolto on lehmien hyvinvoinnin ja siten myös Valion liiketoiminnan perusta.

 

Valion historian mittavin laatu- ja tuotantotapauudistus täytti tammikuun alussa vuoden. Lehmien soteksikin kutsutun uudistuksen tärkein tavoite on edistää lehmien parempaa ja terveenpää elämää. Suunnitelmallinen terveydenhuolto vaikuttaa paitsi eläinten hyvinvointiin myös tilan talouteen: mitä terveempinä lehmät pysyvät, sen paremmin ne tuottavat maitoa.

- Lehmien sote on edennyt huomattavasti vauhdikkaammin kuin ihmisten sote, toteaa Valion alkutuotannosta vastaava Juha Nousiainen tyytyväisenä. –

Valio on maksanut vuoden 2018 alusta alkaen yhden sentin lisähinnan maitolitrasta niille yrittäjille, jotka sitoutuvat vastuulliseen maidontuotantoon. Esimerkiksi 60 lehmän tilalle se tarkoittaa vuodessa noin 6 000 euron lisätienestiä. Vastuullisuuslisän saaminen edellyttää ennakoivan terveydenhuollon lisäksi säännöllistä sorkkaterveyden seurantaa ja kivunlievitystä nupoutuksessa eli vasikan sarvenaiheiden poistossa. Useimmilla tiloilla näin on toimittu jo pitkään. Tuotantotapaohjeiden mukaan uuden navetan tulee lisäksi olla pihatto, joissa lehmät liikkuvat, käyvät lypsyllä ja syövät omassa tahdissaan. Suomalaisen maidontuotannon erikoisuus on, että lehmät eivät syö soijaa vaan pääosin tilalla kasvatettua nurmirehua.

Valio on 5 300 suomalaisen maitotilan omistama yritys, ja tiloista 82 % saa tällä hetkellä vastuullisuuslisää. Vuosi sitten vastaava luku oli 76%.

Suomalaiset lehmät ovat terveimpien joukossa EU:n alueella

Suomessa lehmät ovat terveimpien joukossa EU:ssa, ja antibiootteja käytetään vain sairaan eläimen hoitoon eläinlääkärin määräyksestä, ei koskaan ennaltaehkäisevästi. Lehmien terveys ja hyvinvointi ovat suorassa yhteydessä myös ihmisten hyvinvointiin: mitä vähemmän tuotantoeläimiä lääkitään, sen paremmin hillitsemme hyvinvointiamme maailmanlaajuisesti uhkaavaa antibioottiresistenssiä eli antibiooteille vastustuskykyisten bakteerikantojen muodostumista. Suomessa antibiootteja käytetään lehmille selvästi vähemmän kuin EU-maissa yleensä.

Maidontuottajien päivittäisen työn tukena ovat kaksi Valion omaa eläinlääkäriä ja noin 20 neuvojaa osuuskunnissa sekä laboratoriopalvelu, joka tuottaa analysoitua tietoa muun muassa rehujen ravintopitoisuuksista ja maidon puhtaudesta. Valio ja osuuskunnat järjestävät myös monipuolista koulutusta maitotilallisille. Lisäksi Valio on aktiivisesti mukana tutkimus- ja kehitysyhteistyössä, joka tähtää lehmien parempaan terveyteen ja hyvinvointiin. 

Lehmien hyvinvoinnilla linkki ilmastonmuutokseen

Valiolla pyritään vastaamaan myös ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin. Siksi Valio kertoi lokakuussa 2018 tähtäävänsä hiilineutraaliin maitoketjuun.

- Tiedostamme maidontuotannon ympäristövaikutukset, ja teemme aktiivisesti työtä niiden vähentämiseksi. Tähtäämme siihen, että maidon hiilijalanjälki olisi tulevaisuudessa nolla, kertoo Juha Nousiainen.

Osa hiilineutraalin maitoketjun kokonaisuutta on Voimalehmä-hanke, jonka tavoitteena on erityisesti vasikoiden ja lehmien terveyden ja hyvinvoinnin parantaminen. Tässä työssä yhdistyvät eläinten hyvinvoinnin edistäminen ja maidontuotannon ympäristövaikutusten vähentäminen: mitä paremmin lehmät voivat, ja mitä pitkäikäisemmiksi ne elävät, sitä vähemmän niiden tuottamaa maitolitraa kohden syntyy metaania.

Ilmastotyöhön kuuluvat myös niin sanotut hiiliviljelijäkoulutukset. Valio alkaa keväällä 2019 kouluttaa maitotiloista hiiliviljelijöitä yhdessä ympäristösäätiö Baltic Sea Action Groupin kanssa. Ensimmäisessä vaiheessa mukaan lähtee 200 maitotilaa.

- Pellot ja maanviljelijät voivat olla osa ilmastonmuutoksen ratkaisua. Terve maaperä kykenee sitomaan ja varastoimaan hiiltä ilmakehästä. Se pidättää ravinteita tehokkaasti, jolloin esimerkiksi typpi ja fosfori eivät valu vesistöihin. Yhdistettynä oikeanlaiseen peltoviljelyyn ja kiertotalouteen myös karjataloudella on edellytykset toimia ilmaston kannalta kestävästi. Monella tilalla on jo nyt käytössä niin sanotun hiiliviljelyn periaatteita, Juha Nousiainen summaa.

Tämä verkkopalvelu käyttää evästeitä käyttökokemuksen parantamiseen, tilastoimiseen sekä mainosten näyttämiseen. Lisätietoja ›