Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan kuntien poliittiset ja virkamiespäättäjät haluavat muutoksia julkisten elintarvikehankintojen kilpailutuskriteereihin. Päättäjät näkevät hinnan painoarvon olevan liian korkea, enemmän painoa halutaan antaa tuotteiden laadulle ja kotimaisuudelle.
Sekä hankinnoista vastaavat virkamiehet että poliittiset päättäjät näkevät hinnan painoarvon olevan liian korkea. Kuntien elintarvikehankinnoissa hinnan painoarvo on tällä hetkellä jopa 76 %, vaikka virkamiesten mielestä sopiva paino hinnalle olisi 62 % ja poliittisten päättäjien mielestä vielä alhaisempi, 56 %.
Maitotaloustuotehankinnoissa 71 % kuntapoliitikoista haluaisi nostaa laadun ja 64 % kotimaisuuden hinnan rinnalle tärkeimmiksi kilpailutuskriteereiksi.
”Julkisissa kilpailutuksissa painotetaan edelleen eniten hintaa, kun katse tulisi kääntää kokonaistaloudellisiin vaikutuksiin. Kotimaisen tuotannon merkitys niin kansallisesti kuin paikallisesti on suuri, ja esimerkiksi työllistäviä vaikutuksia otetaan vielä valitettavan vähän kilpailutuksissa huomioon”, kommentoi johtaja Rauno Hiltunen Valiosta.
Läpi kyselyn päättäjien vastauksista nousi esiin huoli kotimaisten elintarvikkeiden asemasta julkisissa hankinnoissa. Suurimpana esteenä paikallisten elintarvikkeiden hankinnalle nähdään olevan tällä hetkellä keinojen puute. Vastaajista 58 % näkee, että hankintalaki ei taivu tai sitä ei osata soveltaa siten, että laadukkaat kotimaiset tuotteet tulisivat valituiksi. Muina keskeisinä esteinä nähdään olevan päätöksentekijöiden tahtotilan puute paikallisten tuotteiden hankinnan lisäämiseksi (41 %), paikallisten tuotteiden vähäinen tarjonta (40 %) sekä niiden korkea hinta (38 %).
”Kunnissa halutaan edistää kotimaassa tuotettujen elintarvikkeiden hankintaa, mutta tällä hetkellä keinovalikoima puuttuu. Kunnissa ei aidosti tiedetä, minkälaisia kriteerejä tarjouspyynnöissä pitäisi esittää, jotta hankintojen kotimaisuusastetta ja siihen liittyviä tuotannon puhtauteen, eettisyyteen ja jäljitettävyyteen liittyviä seikkoja saataisiin nostettua. Pelkkä kotimaisuus kun ei kriteerinä ole sallittu. Lisäksi vaikeuksia aiheuttaa tämänhetkinen vaikea tilanne kuntatalouksissa”, sanoo Rauno Hiltunen.
Tällä hetkellä hieman yli puolessa kunnista on jonkinlainen kunnan elintarvikehankintoja ohjaava strategia. Näissä strategioissa painotetaan kuntavirkamiesten mukaan erityisesti elintarvikkeiden puhtautta ja jäljitettävyyttä. Sen sijaan kehitettävää löytyy edelleen antibioottien käytön, ilmastovaikutusten ja GMO-kysymysten huomioimisessa.
”Julkisissa hankinnoissa tulisi painottaa aiempaa voimakkaammin laadullisia kriteereitä. Valion maitotuotteet ovat esimerkiksi puhtaita antibioottijäämistä moninkertaisen testauskäytäntömme ansiosta. Valion tuotteiden osalta ilmastovaikutuksia vähentää se, että lehmien valkuaisrehuna ei ole soija. Suomalaisilta tiloilta vaaditut toimet eläinten hyvinvoinnin lisäämiseksi olisi suotavaa ottaa huomioon myös hankintakriteereissä”, toteaa Valion edunvalvontajohtaja Riitta Brandt.
Päättäjät suhtautuvat positiivisesti myös luomutuotteiden lisäämiseen julkisissa hankinnoissa. Kuntapäättäjistä 61 % suhtautuu myönteisesti siihen, että luomutuotteiden osuus nousisi 20 %:iin julkisista elintarvikehankinnoista vuoteen 2020 mennessä. Tämä tavoite asetettiin jo pääministeri Kataisen hallituksen toimesta. Matkaa tavoitteen saavuttamiseksi on vielä paljon, sillä tällä hetkellä luomun osuus julkisissa hankinnoissa on noin 5 %.
Aula Research Oy toteutti kuntapäättäjien parissa tehdyn kyselytutkimuksen Valion toimeksiannosta. Tutkimuksen otos (n=1049) kerättiin sähköisellä kyselyllä ja puhelinhaastatteluin aikavälillä 8.3.–8.4.2016. Kyselytutkimuksen otos edustaa Manner-Suomen kunnanhallitusten ja -valtuustojen jäseniä (n=820) sekä kuntien elintarvikehankinnoista vastaavia virkamiehiä (n=229).
Lisätietoja:
Pia Kontunen, Viestintäjohtaja, Valio Oy, puh. 010 381 2038
Juha Vekkilä, Tutkija, Aula Research Oy, puh. 050 352 5335