Vaikka lihan kulutus on jatkanut kasvuaan Suomessa, sen syöntiä myös kritisoidaan. Yksi kritiikin perusteista on nautakarjan päästöjen vaikutus ilmastoon. Maat eivät kuitenkaan ole samanlaisia, eikä Suomen yhdistetyssä naudanlihan ja maidon tuotannossa synny samanlaisia vaikutuksia kuin globaalisti. (Otsikko tarkennettu 9.3.2017)
Yksi laajalle levinnyt käsitys on, että nautakarja on lähes suurin syyllinen maapallon ilmaston lämpenemiseen. Globaalisti isot karjat saattavat aiheuttaa ongelmia: ylilaidunnus aiheuttaa eroosiota, soijan viljeleminen rehuksi voi tuhota sademetsien hiilinieluja ja vallata viljeltävää maa-alaa ihmisten ruoalta ja vedestä voi olla pulaa. Täyttä yksimielisyyttä globaalien vaikutusten laskentatavoista ei vallitse asiantuntijoidenkaan keskuudessa.
Suomessa asiantuntijoiden kesken vallitsee melko lailla yksimielisyys siitä, että suomalainen yhdistetty naudanlihan ja maidon tuottaminen on pienempi uhka ilmastolle kuin muualla tuotetut liha ja maito. Ennemmin voisi kysyä, mikä olisi tilanne, jos jättäisimme nurmilaitumet hyödyntämättä eläinten rehuksi, murentaisimme huoltovarmuutemme ja olisimme suureksi osaksi tuontiruoan varassa? Nurmiviljelyssä olevia peltoja kun ei pystytä näillä leveysasteilla korvaamaan muiden kasvien viljelyllä siten, että suomalaisten ravinnon saanti turvattaisiin.
Suomalainen yhdistetty naudanlihan ja maidon tuotanto poikkeaa useimmista maailman maista: Suomalaiset naudat eivät syö soijaa valkuaisen lähteenä. Suomessa 85 % naudanlihasta tuotetaan samasta eläimestä kuin maito, jolloin päästöt / tuotekilo pienenevät. Nurmiviljely ylläpitää ja tukee luonnon monimuotoisuutta, väkirehuvetoinen karjatalous tekee päinvastoin. Suomessa riittää puhdasta vettä. Monivuotiset nurmet ja maatilojen metsät toimivat hiilinieluina.
Lehmä on ollut mökin Miinan ruokaturva Suomessa vuosisatoja. Olisikohan nykymaailmassa tilanne kovin toisenlainen?
Lue lisää asiantuntijoiden näkemyksistä (Silent Reportage™ XLIII Ilmastonmuutos ja naudanlihan tuotantosuomessa pdf) ››