Siirry sisältöön

20.2.2020

Valio ottaa käyttöön maitotiloille räätälöidyn ympäristölaskurin – tavoitteena pienentää päästöjä 30 %:lla 5 vuodessa

Valio Carbo 920x500 FIN

Valion tavoitteena on nollata maidon hiilijalanjälki vuoteen 2035 mennessä. Työn vauhdittamiseksi maitotilat saavat käyttöönsä Valio Carbo® ympäristölaskurin, jonka avulla ne voivat selvittää oman hiilijalanjälkensä ja tehokkaimmat keinot sen pienentämiseksi. Ilmaston lisäksi myös tilan talous hyötyy, sillä päästöjä pienentävät toimet tuovat usein säästöä. Tämä kaikki tähtää siihen, että kuluttajat voisivat tulevaisuudessa nauttia maitotuotteista, joiden hiilijalanjälki on nykyistä pienempi. Laskentamalli on ilmastoasioihin erikoistuneen Carbon Trust -organisaation sertifioima.

Maidontuotannon päästöjä voidaan pienentää monella tavalla. Yksi tärkeimmistä keinoista on hiiliviljely eli viljelytoimenpiteet, joilla maksimoidaan peltojen hiilensidonta. Hiilijalanjälki pienenee myös silloin, kun hehtaarilta saadaan aiempaa isompi nurmisato lehmien ravinnoksi. Myös lehmien hyvinvoinnilla on iso ilmastovaikutus: kun lehmä elää pidempään ja tuottaa hyvin maitoa, päästöt per maitolitra pienenevät. Lannan oikeanlainen käsittely pienentää sekin päästöjä: kun lanta laitetaan peltoon multaamalla ruiskuttamisen sijaan, ravinnevalumat vähenevät, ja tarvitaan vähemmän teollisia lannoitteita. Joillakin maitotiloilla on jo käytössä omia biokaasulaitoksia. Lannasta tuotettu energia voidaan käyttää tilan lämmitykseen ja esimerkiksi lypsylaitteiden sähköön.   

Suomalaisilla maitotiloilla on tehty vuosikymmenten saatossa paljon työtä, joilla on pienennetty hiilijalanjälkeä. Maidon hiilijalanjäljen globaali keskiarvo on nykyisin noin 2,5 kiloa hiilidioksidiekvivalenttia per litra (Lähde: FAO). Suomessa luku vaihtelee yhden kilon molemmin puolin. Laskurin avulla päästöjen vähenemistä voidaan mitata ja todentaa tilatasolla.

– Suomalaisten lehmien metaanipäästöt maitolitraa kohden ovat puolittuneet 50 vuodessa eläinten paremman tuottavuuden, terveyden ja ravitsemuksen myötä. Lehmät tuottavat nykyään enemmän maitoa samalla ravintomäärällä. Kehitys on ollut hyvää, mutta vaikutuksemme ilmastoon on edelleen merkittävä. Otamme haasteen nöyrästi vastaan ja etsimme keinoja pienentää lukuja entisestään. Tämä on ensimmäinen erityisesti suomalaisia maitotiloja varten laadittu hiilijalanjälkilaskuri, sanoo Aleksi Astaptsev, Valiolla laskentamallia kehittänyt tutkija.

Ilmastoviisas maidontuotanto tuo maanviljelijälle säästöjä

Maanviljelijöillä on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hidastamisessa, sillä ruoan hiilijalanjäljestä merkittävä osa syntyy alkutuotannosta. Valio on 4 700 suomalaisen maidontuottajan omistama yritys, ja se maksaa maitotiloille toimintansa kaikki tuotot.

Sieviläinen Rami Rauhala pyörittää yhdessä vaimonsa Johannan kanssa 65 lypsylehmän maitotilaa Pohjanmaalla. Hilliahon tilan hiilijalanjälki laskettiin osana laskurin kehitystyötä.

– Ilmastoviisas maidontuotanto on myös resurssitehokasta eli taloudellisesti järkevää toimintaa. Meidän tilamme pelloista suurin osa on säilörehunurmia tai laidunta. Olemme tehneet täydennyskylvöjä, jotta nurmipelto olisi mahdollisimman tiheää. Saamme enemmän satoa, ja samalla voimme sitoa lisää hiiltä peltoon. Olemme tehneet myös tilusjärjestelyjä muiden maanviljelijöiden kanssa. Ajan kuluessa eri tilojen omistukseen pirstoutuneet pellot on jaettu uudelleen järkeviksi lohkoiksi. Kun pellot ovat lähempänä tilakeskusta, kuluu viljely- ja sadonkorjuutöissä vähemmän polttoainetta. On ollut hienoa huomata, että me maidontuottajat olemme osa ilmastonmuutoksen ratkaisua. Uskon, että kasvava osa kuluttajista arvostaa työtämme ympäristön kannalta kestävän ruoan tuottajina, Rauhala kertoo.  

Valion tavoitteena on, että kaikki tilat ottavat uuden työkalun käyttöön viiden vuoden aikana. Tähän mennessä tietoa on kerätty 100 tilalta.

– Järjestämme maitotiloille koulutuskiertueen ja tarjoamme tukea myös verkossa. Laskurin käyttäminen on helppoa, ja tiloilla on suurin osa datasta jo olemassa. Arvioisin, että keskivertotila voi laskea päästöjään 30 prosentilla vuoteen 2025 mennessä. Samaan aikaan teemme töitä päästöjen pienentämiseksi tietysti myös Valion tehtailla, kuljetuksissa ja pakkauksissa, Astaptsev kertoo.

Sertifioitu laskentamalli laskurin takana

Valion hiilijalanjäljen laskentamalli perustuu Hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPPC:n ohjeisiin ja Valion omaan tutkimukseen, joka alkoi eläinten ravitsemustutkimuksena jo 10 vuotta sitten. Laskentamalli on kansainvälisen ilmastoon ja kestävään kehitykseen erikoistuneen Carbon Trust -organisaation sertifioima. Laskurin tekninen alusta on suomalaisen Biocoden tekemä.

– On hienoa, että Valio on kehittänyt laskurin, jolla se auttaa maanviljelijöitä pienentämään kasvihuonekaasupäästöjä. Se kertoo siitä, että Valio on tosissaan päästöjen pienentämisen kanssa, sanoo johtaja John Newton Carbon Trustilta.

Valio jatkaa hiilijalanjäljen laskennan kehittämistä edelleen. Ruoan hiilijalanjäljen laskennan elinkaarimalleihin ei toistaiseksi sisälly maaperän hiilitasapainoa. Elintarvikkeiden hiilijalanjäljet eivät siis sisällä maaperän päästöjä tai hiilensidontaa. Tämä koskee niin maitoa kuin muitakin elintarvikkeita.

– Nurmipeltojen hiilensidonnasta ja turvemaan viljelystä aiheutuvat päästöt tulisi sisällyttää laskelmiin, jotta ruoan hiilijalanjäljestä saataisiin tarkempaa tietoa. Toinen kehityskohde on eri elintarvikkeiden ravitsemusarvojen yhdistäminen hiilijalanjälkeen, lopettaa Astaptsev.

Taustatietoa

Hiilijalanjälki

Hiilijalanjälki on yksi luku tai lukuhaarukka tuotteen tai toiminnan kasvihuonepäästöistä. Kasvihuonekaasut, kuten metaani, typpioksidi ja hiilidioksidi, joita tuotteen tai toiminnan seurauksena vapautuu, muunnetaan yhtenäiseen muotoon, hiilidioksidiekvivalentiksi. Hiilijalanjälki on aina arvio, ja vaihtelee eri maatilojen välillä. Lue lisää>

Maidon hiilijalanjälki

Lehmät muuntavat nurmen ravinteet ja energian maidoksi. Tätä kutsutaan märehtimiseksi, ja sen hintana lehmän pötsissä syntyy metaania. Valtaosa maidontuotannon päästöistä (40-50 %) syntyy lehmän pötsissä sekä lantavarastoissa. Toiseksi suurin osa (35-45 %) hiilijalanjäljestä syntyy rehuntuotannossa, joka vapauttaa typpioksiduulia. Muissa tuotantoketjun osissa, kuten tehtaiden energian tuotannossa ja kuljetuksissa, syntyy hiilidioksidia, joka on myös merkittävä osa (10-15 %) hiilijalanjäljestä.

Ohjeet hiilijalanjäljen laskentaan

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC on laatinut elintarvikkeiden hiilijalanjäljen laskentaan ohjeet, joilla on kolme eri tarkkuustasoa. Valio käyttää näistä tarkinta, eli kolmatta tasoa, joka ottaa huomioon Suomen olosuhteet. Useimmat hiilijalanjäljen laskentamenetelmät käyttävät ulkoisista tietokannoista saatavia yleisluontoisia arvioita.

Taso 1: IPCC:n päästökertoimet
Taso 2: Päästökertoimet lasketaan IPCC:n kaavoilla ja parametreillä
Taso 3: Laskennassa käytetään parhaita kansallisia laskentatapoja, kertoimia ja parametrejä

Päästövähennykset vs. hyvitykset/kompensaatiot

Hiilijalanjälkikompensaatiot eli päästöjen hyvittäminen ulkoisilla toimilla, kuten metsityshankkeilla kehittyvissä maissa, ovat myös mahdollisia. Tämä ei laske tai muuta tuotteen todellista hiilijalanjälkeä.

Me Valiolla keskitymme oman tuotantoketjumme päästöjen vähentämiseen, jotta voimme saada aikaan pysyviä päästövähennyksiä. Asetamme vuoden 2020 aikana Pariisin ilmastosopimuksen mukaiset tavoitteet: ilmaston lämpeneminen pitää pysäyttää 1,5 asteeseen.

Kuvia laskurista sekä Rami ja Johanna Rauhalasta

Lue viimeisimmät uutiset tai tutustu uutisarkistoon

Search