| Maidon hiilijalanjälki, CO2ekv / 1 l | |
|---|---|
| Valio | Globaali keskiarvo |
| 0,7 - 1,4 | 2,5 |
Vastuullisuus on monen asian summa
Fiksuilla valinnoilla ruokavalion ravitsemuksellisuus paranee ja hiilijalanjälki pienenee lähes huomaamatta.
Mikä hiilijalanjälki?
Hiilijalanjälki tarkoittaa jonkin tuotteen tai toiminnan aiheuttamaa ilmastokuormaa eli sitä, kuinka paljon kasvihuonekaasuja tuotteen tai toiminnan elinkaaren aikana syntyy. Hiilijalanjälkilaskennassa metaani (CH4), typpioksiduuli (N2O) ja muut kasvihuonekaasut muutetaan hiilidioksidiekvivalenteiksi eli yhteismitalliseen muotoon. Eri ruokien hiilijalanjäljen luotettava vertailu on toistaiseksi hankalaa, koska laskentakäytännöt ovat kirjavat.
Valion maitotilojen tuottaman maidon hiilijalanjälki on selkeästi pienempi kuin globaali keskiarvo. Eri ruokien hiilijalanjäljen vertailu voi helposti johtaa harhaan, sillä päästöt esitetään kiloa kohti. Harvoin kuitenkaan syödään esimerkiksi kilo juustoa tai perunaa kerralla, vaan ennemminkin muutama juustoviipaleen ja perunan päivässä. Luvut eivät myöskään toistaiseksi kerro tuotteen ravitsemuksellisesta sisällöstä.
Maidon hiilijalanjäljestä suurin osa syntyy alkutuotannossa, 40-50 % lehmien pötsikäymisessä ja lantavarastossa 35-45 % rehuntuotannossa.
Kohti hiilineutraalia maitoa
Valion tavoitteena on, että maidon hiilijalanjälki olisi nolla vuonna 2035. Hiilineutraalia maitoa saadaan, kun kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään ja ilmasta sidotaan vähintään sama määrä hiilidioksidia kuin sitä syntyy maitotilalla, kuljetuksissa, tehtaalla ja pakkausten valmistamisessa sekä muualla maidon matkan varrella.
Maidontuotannon metaanipäästöt ovat pienentyneet 60 vuodessa noin 55 % ja litrakohtaisesti noin 35 %
Monta näkökulmaa vastuullisuuteen
Ruokaketjun vastuullisuutta voi katsoa eri näkökulmista. Ekologista vastuullista on tunnistaa ympäristövaikutukset ja pyrkiä vähentämään haitallisia. Sosiaalisesti vastuullinen toiminta huomioi esimerkiksi vaikeasti työllistyvät ja kuuntelee henkilöstöä. Tehokkuus ja järkevyys on usein taloudellisesti vastuullista. Kulttuurinen vastuullisuus on esimerkiksi ruokakulttuurin säilyttämistä ja ruoan maun huomioimista.
Neljä näkökulmaa ruokaketjun vastuullisuuteen
- Sosiaalinen
- Taloudellinen
- Ekologinen
- Kulttuurinen
Mitä huomenna syödään?
Ilmastoruokaohjelman tavoite on, että jatkossa lautasellamme on enemmän kalaa ja kasvikunnan tuotteita sesonkipainotteisesti ja että käytämme lihaa ja maitotuotteita kohtuudella. Hyödynnämme tuotannon sivuvirrat tehokkaasti ja tuotamme vähemmän ruokahävikkiä. Ohjelma tukee Suomen hallituksen tavoitetta olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.
Tulevaisuudessa lautasella
- Enemmän kalaa ja kasvikunnan tuotteita
- Vähemmän ruokahävikkiä
- Sesonkipainotteista ruokaa
- Sivuvirrat tehokkaasti hyödyksi
- Kohtuudella lihaa ja maitotuotteita
Lautaselle vastuullisesti
Vastuulliset ruokapalvelut -kehitysohjelmassa mietitään, miten julkisia ruokapalveluita tuottavien ammattikeitti iden vastuullisuushaasteita voisi ratkaista. Keinoja on paljon!
