Nurmipellot ovat pohjoisen maatalouden erikoisuus − laaja suomalaishanke tähtää ilmastonmuutoksen hidastamiseen ja resurssitehokkuuteen

Millaisen roolin suomalainen maatalous voi ottaa ilmastonmuutoksen hidastajana? Laaja, tammikuussa 2019 käynnistyvä hankekokonaisuus tuo yhteen suomalaisia ruoantuotannon toimijoita sekä ilmasto- ja nurmitutkimuksen huippuryhmät.

Valion koolle kutsumassa CARBO-yhteistyöverkostossa ovat mukana Atria Tuottajat, Ilmatieteen laitos, Luonnonvarakeskus Luke, Itä‐Suomen yliopisto ja Yara. Erityisesti nurmen hiilensidontaan pureutuvissa tutkimus- ja kehityshankkeissa tehdään töitä myös monen pienemmän yrityksen ja tutkimusryhmän kanssa.

Tavoitteena on suomalaisen maito- ja lihaketjun ympäristövaikutusten pienentäminen tutkimukseen perustuvan tiedon, uusien innovaatioiden ja tilapilottien avulla. Samalla parannetaan suomalaisen maatalouden kannattavuutta ja vientikilpailukykyä. Hankkeen avulla vastataan myös kuluttajien toiveiden muutoksiin: ruoan alkutuotannon on oltava entistä läpinäkyvämpää ja kestävämpää. Hanke sai Business Finlandilta merkittävän, 3,5 miljoonan euron tuen kolmivuotiseen, yhteensä noin 8 miljoonan euron kokonaisuuteen.

Suomesta vastuullisen ruoantuotannon suunnannäyttäjä

Yhteistyöverkosto sai alkunsa Valion tavoitteesta: suomalaisten maitotilojen omistama ruokatalo tähtää tulevaisuudessa siihen, että maidon hiilijalanjälki olisi nolla. Kunnianhimoinen tavoite on mahdollista saavuttaa, jos nurmipeltojen hiilensidontaa saadaan lisättyä merkittävästi, ja jos lannan sisältämä energia hyödynnetään korvaamaan fossiilisia polttoaineita. Tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan myös uusia teknologioita.

- Haluamme tehdä Suomesta vastuullisen ruoantuotannon mallimaan ja suunnannäyttäjän. On upea juttu, että näin moni toimija näkee pohjoisen luonnon ja maatalouden mahdollisuudet. Esimerkiksi jogurtti näyttää aika samalta ympäri maailman, mutta tuotantotavat vaihtelevat. Meillä lehmät syövät pääasiassa oman tilan nurmirehua, joka kasvaa Suomen karuissa oloissa monia ruokakasveja satoisammin. Maailmalla lehmiä ruokitaan usein soijalla, joka kelpaisi sellaisenaan myös ihmisten ruoaksi. Haluamme rakentaa ketjusta vielä kestävämmän sen sijaan, että ulkoistaisimme ympäristövaikutukset muualle. Vuosina 2019−2020 koulutamme ensimmäiset 200 valiolaista maidontuottajaa hiiliviljelijöiksi yhdessä ympäristösäätiö Baltic Sea Action Groupin kanssa, sanoo Valion tutkimus- ja teknologiajohtaja Anu Kaukovirta-Norja.

- Uusien innovatiivisten ratkaisujen etsiminen hiilen sidontaan on tärkeää. Business Finland näkee erittäin tärkeänä globaalistikin suuntaa näyttävän vastuullisen toiminnan kehittämisen, sanoo Outi Suomi, joka vetää Business Finlandissa Bio and Circular Finland -ohjelmaa.

Hiilensidonta todennetaan tutkimuksella

Kasvillisuuden ja maaperän hiilinielut ovat tehokkain ja halvin tapa poistaa hiiltä ilmakehästä. Jotta hiilinieluja vahventavia toimenpiteitä voidaan hyödyntää, tarvitaan keino, jolla hiilensidonta pystytään todentamaan.

- Kehitämme Ilmatieteen laitoksella järjestelmän, jolla nurmen kasvillisuuden ja maaperän hiilensidontaa kyetään luotettavasti mittaamaan. Mittausjärjestelmän avulla maaperän hiilensidontaa vahvistavia toimenpiteitä voidaan suunnitella ja ottaa käyttöön laajamittaisesti. Tutkimme hankkeessa myös sitä, millä käytännön toimilla hiiltä voidaan elintarviketuotannon yhteydessä parhaiten sitoa maaperään. Koetiloilla selvitetään esimerkiksi, miten nurmikasvilajien määrä, nurmen niittokorkeus ja käytetty lannoitus vaikuttavat nurmen kykyyn sitoa hiiltä, sanoo yksikön päällikkö, tutkimusprofessori Jari Liski Ilmatieteen laitokselta.

Luonnonvarakeskus Luke ja Itä-Suomen yliopisto tekevät työparina hiilitasemittauksia maaninkalaisilla pelloilla Pohjois-Savossa:

- Luken keskeisenä tavoitteena on selvittää, miten viljelyteknisillä keinoilla saadaan yhdistettyä nurmen hiilensidonta ja rehuntuotanto järkevästi. Tämä on tärkeää etenkin nyt, koska maataloustuotannon heikon kannattavuuden vuoksi ympäristöratkaisujen tulee olla toteutettavissa kustannustehokkaasti, Luken johtava tutkija Perttu Virkajärvi kertoo.

- Kasvihuonekaasupäästöjen minimointi maidon tuotannossa on kova tavoite, mutta siihen on mahdollista päästä määrätietoisen tutkimustyön tuloksia hyödyntämällä. Itä-Suomen yliopistossa biogeokemian tutkimusryhmässä olemme jo pitkään tutkineet maatalousmaiden kasvihuonekaasupäästöjä. Puhtaasti tuotettu ruoka on elinehto ihmisille ja ympäristöllemme. Tärkeintä tässä hankkeessa on vahva yhteistyö muiden toimijoiden kanssa, toteaa apulaisprofessori Marja Maljanen Itä-Suomen yliopistosta.

Nurmisatojen tuottoisuus ja eläinten hyvinvointi keskeistä maatilojen ilmastotyössä

Lannoiteratkaisuistaan tunnettu Yara keskittyy hankkeessa parantamaan suomalaistilojen nurmisatoja digitalisaation ja resurssitehokkuuden avulla.

- Haluamme kehittää uudenlaisen, vahvaan tieteelliseen näyttöön perustuvan nurmentuotannon  peltolohkokohtaisen prosessiohjauksen. Kun hyödynnämme digitaalisaatioratkaisuja nurmentuotannon ohjauksessa, voimme kasvattaa nurmipeltojen tuottavuutta. Keskeistä on etenkin ravinteiden optimoitu käyttö ja nurmisadon määrän ja laadun vuosittaisen vaihtelun haltuunotto. Yaran päämääränä on luoda resurssitehokas nurmiketju, joka takaa tehokkaamman, kestävämmän ja läpinäkyvämmän maidon- ja lihantuotannon suomalaisissa olosuhteissa, summaa Yara Euroopan markkinointi- ja liiketoiminnan kehitysjohtaja Jari Pentinmäki.

Suomalaisen naudanlihan tulee osoittaa oikeutuksensa ilmastokestävyyden näkökulmasta, ja Atria kehittääkin hankkeessa ilmastokestäviä naudan kasvatusmenetelmiä. Suomessa naudanliha tuotetaan nurmivaltaisella ruokinnalla, ilman soijaa. Nurmen kyky sitoa hiiltä ja kestävät eläinten kasvatusmenetelmät tarjoavat ratkaisuja hiilineutraalin ruokaketjun rakentamisessa.

- Meille on tärkeää tuottaa yhdessä menestyvien kotieläintilojen kanssa maailman puhtainta lihaa nyt ja tulevaisuudessa. Viime kesänä World Steak Challenge -kilpailussa maailman parhaaksi pihviksi valittiin tanskalaisen yhteistyökumppanimme JN Meat Internationalin valmistama Atrian suomalainen naudanliha. Maailman parhaan naudanihan maun salaisuus piilee suomalaisessa nurmessa - tämä tuo todistetusti lisäarvoa vientimarkkinassa asti, kertoo Atria Nauta hankintajohtaja Sinikka Hassinen.

Suomalaisen maidon- ja lihantuotannon erityispiirre ja mahdollisuus: nurmipelto ruokkii naudat ja sitoo hiiltä

  • Maapallon pelloista noin 40 prosenttia on nurmi- ja laidunalueita, joita voidaan käyttää ihmiselle sopivan ruoan tuotantoon pääasiassa vain märehtijöiden avulla (Lähde: YK:n maatalousjärjestö FAO*). Maailman väestö kasvaa 10 miljardiin, joten nurmialueita ja märehtijöitä tarvitaan ruoantuotantoon myös tulevaisuudessa − samaan aikaan kun kasvisten osuutta globaalissa ruokavaliossa on kasvatettava. Olennaista on, että nurmesta jalostettu maito ja liha tuotettaisiin mahdollisimman resurssiviisaasti sellaisilla alueilla, joilla on esimerkiksi riittävästi vettä − kuten Suomessa.
  • Suomessa naudat syövät ravinnokseen enimmäkseen tiloilla kasvatettua nurmirehua sekä jonkin verran viljoja ja rypsiä/rapsia. Monessa muussa maassa nautoja ruokitaan pääasiassa viljoilla, soijalla ja maissilla, jotka kaikki sopivat sellaisenaan myös ihmisten ruoaksi. Ympäristövaikutuksia vähentää myös se, että suomalaisen lypsylehmän ja sen jälkeläisten liha päätyy lautasellemme. Monessa maassa maidon-ja lihantuotanto on erotettu toisistaan, mikä johtaa resurssien tehottomampaan käyttöön. Siksi suomalainen terve ja hyvätuottoinen nautakarja pärjää hyvin ympäristövaikutusten vertailussa.
  • Terve maaperä sitoo ja varastoi hiiltä ilmakehästä. Se myös pidättää ravinteita tehokkaasti, jolloin typpi ja fosfori eivät valu vesistöihin. Monivuotiset nurmet voivat sitoa hiiltä. Viljelijä voi parantaa maaperän hiilensidontaa esimerkiksi vuoroviljelyllä, lisäämällä nurmen lajikirjoa ja pitämällä pellot kasvipeitteisinä ympäri vuoden.
  • Suomalaisnautojen tuottaman metaanin määrä on puolittunut 50 vuodessa eläinten parantuneen tuotantokyvyn, terveyden ja ruokinnan myötä. Samaan aikaan myös eläinten määrä on vähentynyt. Nyt tarvitsemme uusia keinoja päästöjen vähentämiseksi. Nurmituotannon hiilensidonnan lisäksi ratkaisuja ovat esimerkiksi lannan ravinteiden kierrätys ja lannasta tuotettu biokaasu, jolla korvataan fossiilisia polttoaineita. Maitoketjun osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on pysynyt koko 2000-luvun noin 3-4 prosentissa. (Tilastokeskus 2017).

*Grasslands of the world. Plant Production and Protection Series No. 34. Toim. Suttie, Reynolds and C. Batello. Food and Agriculture Organization of the United Nations, 2005.
 

Are grasslands under threat? Brief analysis of FAO statistical data on pasture and fodder crops, Food and Agriculture Organization of the United Nations.


Energiatarpeesi