
Likolahden tilalla testataan päästövähennystoimia käytännössä: ”Tavoitteena on taloudellisesti kannattavampi bisnes”
Likolahden tilan isäntä, Valion hallintoneuvoston puheenjohtaja Mikko Heikkinen saapuu haastatteluun suoraan navetasta. Navetassa on yhteensä noin 200 lypsylehmää.
”Ostimme tilan veljeni kanssa vuonna 2005. Aloitimme 19 lehmällä ja 22 peltohehtaarilla”, Heikkinen muistelee.
Nyt peltoa on noin 260 hehtaaria. Parissa kymmenessä vuodessa veljekset ovat yli 10-kertaistaneet tilan koon. Tila on myös mukana Valion ja St1 Biokraftin yhteisesti käynnistämässä biokaasuhankkeessa ollen yksi Suomen Lantakaasu Oy:n sopimustiloista.
Nyt Likolahden tila on taas uuden edessä. Se on yksi neljästä viisivuotiseen Hiilineutraali maitotila -pilottiin osallistuvasta tilasta. Pilotissa testataan käytännössä, miten erilaisia ympäristötoimia voi toteuttaa maatilan arjessa, miten ne vaikuttavat päästöjen vähentämiseen sekä mitkä ovat niiden kustannusvaikutukset ja -hyödyt. Tavoitteena on saada nollattua maidontuotannon hiilipäästöt.
”Suhtaudun pilottiin suurella mielenkiinnolla ja sillä ajatuksella, että meidän tilallamme on mahdollisuus toimia esimerkkinä sekä valiolaisille että eri tutkimusorganisaatioille siitä, miten eri viljelymenetelmät ja -tekniikat toimivat käytännössä. Tutkimusta ja tietoa on paljon, nyt tarvitaan kokemusta ja näyttöjä siitä, miten se kaikki toimii tiloilla.”
”Tässä hommassa ei ole pikavoittoja.”
Oikealla tiellä jo pitkään
Likolahden tilalla on tehty erilaisia päästövähennyksiin ja ilmastotoimiin liittyviä toimenpiteitä jo pitkään. Pilotissa mukana oleminen on vahvistanut Heikkisen käsitystä siitä, että tehdyt toimenpiteet ovat olleet oikeita. Hän kuitenkin korostaa, että nyt ollaan vasta starttivaiheessa. Tarkempien johtopäätösten aika on myöhemmin.


”Hankkeen aikana kerätään dataa eri toimenpiteistä. Tällä hetkellä teemme jo paljon: viljelykiertoa, viljelemme monilajisia nurmiseoksia ja testaamme erilaisia maanmuokkausmenetelmiä ja niiden vaikutuksia satotasoon.”
Lisäksi Kangaslahdella sijaitsevalle peltolohkolle on perustettu monivuotinen nurmi, jossa on erityinen hiiltä sitova siemenseos. Ilmatieteenlaitos asensi pellolle kiinteän seurantalaitteen, joka mittaa nurmipellon hiilensidontakykyä viiden vuoden ajan.
”On tosi mielenkiintoista olla mukana projektissa, jota tehdään nimenomaan tilatasolla. Koen, että olemme etuoikeutetussa asemassa. Saamme olla sanoittamassa sitä, miten asiat tapahtuvat käytännössä. Se on minulle iso motivaattori.”
Win-win
Toinen motivaattori on raha. Heikkinen uskoo, että pyrkimällä kohti hiilineutraaliutta tilojen on mahdollista säästää kustannuksissa ja kasvattaa tuottoja.
”Pilotin myötä haluan olla löytämässä balanssia, jolla päästään taloudellisesti parempaan lopputulokseen. Se on koko homman perusedellytys. Maidontuotannon pitää olla taloudellisesti kestävällä pohjalla, muuten se ei ole yrittäjille kannattavaa. Jos tämä saadaan toimimaan, se on win-win: luonto ja yrittäjä voittavat.”
Uusiutuvan energian lisääminen, karjan ruokinta metaanipäästöjä vähentäen ja hyvään viljelykiertoon perustuva viljely. Siinä kolme pointtia, jotka Heikkisen mielestä ovat keskeisimmät matkalla kohti hiilineutraalia maidontuotantoa.
”Tässä hommassa ei ole pikavoittoja. Seurantaa pitää tehdä riittävän pitkällä perspektiivillä. Hiilijalanjälkeen vaikuttaa aivan kaikki, ja osa on vaikutuksiltaan tosi pitkässä putkessa”, Heikkinen muistuttaa.
Heikkinen uskoo vahvasti suomalaisten maidontuottajien tulevaisuuteen. Suomessa on suotuisat olosuhteet maidontuotannolle, halu omaksua uusia viljelytapoja ja hyvät mahdollisuudet kestävään ja kannattavaan ruuantuotantoon.
”Ala on turbulentti, se ei varmaan häviä mihinkään. Katson silti tulevaisuuteen luottavaisesti. Me omistamme maitoketjun. Koko homma on meidän omissa käsissä.”