Luomulehmän elämää

Valiolaisilla luomumaitotiloilla elää noin 5 000 luomulehmää. Lähtökohtaisesti luomulehmäksi synnytään. Ainoastaan uutta luomulaumaa perustettaessa ja maitotilan siirtyessä luomuun lehmät muuttuvat luomulehmiksi kuuden kuukauden siirtymäajan puitteissa. Luomutiloilla kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että ympäristö vastaa eläinten luontaisiin tarpeisiin ja että eläimet saavat elää mahdollisimman lajinmukaisesti.

Vapaata elintilaa lajille tyypilliseen tapaan

Luomulehmille tarjotaan mahdollisimman paljon vapaata elintilaa lajille tyypilliseen tapaan. Lajinmukaisuus tarkoittaa elämää pihattonavetassa, laiduntamista kesäisin ja mahdollisuutta ulkoiluun myös talvisin. Laiduntaminen vaikuttaa monin tavoin lehmien hyvinvointiin ja tarjoaa mahdollisuuden lajille tyypillisen käyttäytymiseen. Luomulainsäädännön mukaan eläinten tulisi päästä laiduntamaan aina, kun se on mahdollista.

Suomessa on edelleen joitakin luomumaitotiloja, joissa lehmät elävät parsinavetoissa. Nämä tilat ovat pieniä ja saaneet poikkeusluvan pitää lehmät parteen kytkettyinä.

Luomulehmät ja -hiehot laiduntavat kesällä päivittäin. Parsinavetoiden eläinten on päästävä ulos myös talviaikaan, samoin pihatosta, jos laidunkausi on lyhyt. Pikkuvasikat pääsevät laitumelle viimeistään, kun juottaminen tuttiämpäristä loppuu.
 

"Luomulehmät ja -hiehot laiduntavat kesällä päivittäin."

Ravinnoksi oman tilan luomurehua

Luomulehmät syövät luomusääntöjen mukaan tuotettua rehua. Luomulehmien ruokinta perustuu mahdollisimman paljon laiduntamiseen ja hyvälaatuiseen säilörehuun sekä kotimaiseen luomuviljaan, kuten kauraan. Lisäksi rehuna käytetään luomurypsiä tai -rapsia. Maitotilalla usein viljeltyjä kasveja ovat apilat, herne, härkäpapu, sinimailanen ja virnat. Palkokasvien valkuaispitoisuus on usein korkea, ja siksi ne ovat olennainen osa luomutilan lehmien ruokintaa. Luonnonmukaisessa kasvinviljelyssä käytetään siemenseoksia, minkä vuoksi luonnonmukaisesti viljellyt pellot ovat usein kasvilajistoltaan rikkaampia kuin tavanomaisesti viljellyt pellot.

Luomulehmät syövät pääosin oman tilan rehua. Edellytys on, että vähintään 60 % rehusta on omalla tilalla viljeltyä. Me Valiolla suosittelemme, että luomutiloillamme käytettäisiin vain kotimaista rehua.

Luomurehu viljellään luonnonmukaisesti. Sen viljelyssä ei ole käytetty kasvintorjunta-aineita tai keinotekoisia lannoitteita. Keinolannoitteiden sijaan lannoituksessa käytetään karjanlantaa, biologista typensidontaa sekä viherlannoitusta.  Kasvitauteja ja -tuholaisia vastaan käytetään esimerkiksi suunnitelmallista viljelykiertoa, viljelytekniikkaa ja taudinkestäviä kasvilajikkeita.

Vasikalle täysmaitoa vähintään kolmen kuukauden ikäiseksi

Luomutilalla vasikka on emänsä kanssa tavallisesti yhdestä seitsemään vuorokautta tai sen ajan, kun emä lypsää ternimaitoa. Heti vasikan synnyttyä emä nuolee tämän kuivaksi ja vasikka saa imeä emästään ternimaitoa. Suosituksemme on, että jokaisen poikivan lehmän ternimaidon vasta-ainepitoisuus tutkitaan. Näin voidaan varmistua siitä, että vasikka saa riittävästi vasta-aineita. Jos oman emän ternimaidossa ei ole riittävästi vasta-aineita, on järkevää antaa vasikalle toisesta emästä lypsettyä, hyvälaatuista ternimaitoa.

Noin 1–7 vuorokauden jälkeen vasikka vieroitetaan emästään, ja vasikka siirtyy ikäistensä lajitoverien seuraan. Vieroitusajat vaihtelevat tiloittain. Yleensä emon ja vasikan välinen eroahdistus on sitä suurempi, mitä kauemmin ne ovat yhdessä. Siksi nopea vieroitus voi olla eläinten kannalta parempi vaihtoehto.

Vasikoille juotetaan joko omasta emästä tai muista lehmistä lypsettyä täysmaitoa vähintään kolmen kuukauden ikäiseksi. Vieroitetulle vasikalle juotetaan maitoa noin kymmenen litraa vuorokaudessa iästä riippuen. Luomuvasikka juo siis yli 500 litraa aitoa luomumaitoa elämänsä alkutaipaleella. Tämän lisäksi vasikoille tulee tarjota raikasta vettä ja hyvälaatuista heinää päivittäin. Vasikan ruoansulatuselimistö muuttuu yksimahaisesta märehtijäksi vähitellen ja siksi heinän ja mahdollisen väkirehulisän säännöllinen tarjoaminen on tärkeää.

Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto tärkeää

Luomussa, kuten tavallisessakin maidontuotannossa, panostetaan ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon. Tästä huolimatta kaikkia sairastumisia ei pystytä ennalta ehkäisemään, ja niinpä luomueläimiä hoidetaan samoilla lääkkeillä ja menetelmillä kuin tavanomaisilla tiloilla. Antibiootteja voidaan käyttää tarvittaessa, ja tarpeetonta lääkitystä vältetään.

Elintarvikkeiden valmistukseen käytettävässä maidossa ei koskaan ole lääkejäämiä, koska lääkityksen jälkeen noudatetaan varoaikaa, jonka aikana lääke poistuu lehmän elimistöstä. Varoaikana maitoa ei käytetä elintarvikkeiden valmistukseen. Lääkitysten varoajat ovat luomutuotannossa pidemmät kuin tavanomaisessa maidontuotannossa. Valiolainen vaatimus sekä tavanomaisilla että luomutiloilla on, että maitotilayrittäjä testaa jokaisen lääkityn lehmän varoajan päätyttyä. Maidon keräilyn yhteydessä jokaiselta tilata otetaan näyte, joka tutkitaan tarvittaessa antibioottijäämien varalta. Tämän lisäksi jokainen maitoauton kuorma tutkitaan meijerissä ennen maidon siirtämistä siiloihin. Näin varmistutaan, että elintarvikkeissa käytettävä maito on varmasti puhdasta.

 


Vastaa kyselyyn!

Auta meitä kehittämään Valio.fi-verkkopalvelua vastaamalla lyhyeen kyselyyn.

Osallistu Ei kiitos

Energiatarpeesi