Tiesitkö tämän maidosta?

Tarvitseeko aikuinen maitoa?

Maito on ravintoainerikas luonnontuote, sillä se sisältää runsaasti useita tärkeitä ravintoaineita, mutta vain kohtuullisesti energiaa. Maitotuotteet ovat suomalaisessa ruokavaliossa tärkeimpiä kalsiumin ja jodin lähteitä. Nestemäisten maitotuotteiden D-vitaminointi on parantanut merkittävästi suomalaisten D-vitamiinin saantia. Lisäksi maitotuotteet sisältävät hyvälaatuista proteiinia, B-vitamiineja ja useita kivennäisaineita kuten sinkkiä, fosforia, seleeniä ja kaliumia.

Suomalaisissa ravitsemussuosituksissa maitotuotteet ovat tärkeä osa päivittäistä ruokavaliota. Vähärasvaisia tai rasvattomia nestemäisiä maitotuotteita kuten maitoa, piimää, jogurttia tai viiliä suositellaan 5-6 dl päivittäin ja lisäksi vähärasvaisia juustoja pari viipaletta.

Mitä maidolle tehdään ennen sen pakkaamista tölkkeihin?

Meijerissä maidon rasvapitoisuus vakioidaan ja kaikki maito pastöroidaan sen säilyvyyden ja turvallisuuden parantamiseksi. Useimmat maitolaadut luomumaitoja lukuun ottamatta myös homogenoidaan. Maitoon ei lisätä mitään lisäaineita, väriaineita eikä sitä laimenneta missään vaiheessa.

Miksi maito on valkoista?

Vaikka maito on valkoista, on siitä suurin osa vettä. Maidon läpinäkymättömyys ja valkoisuus johtuu sen sisältämistä aineosista: rasvasta, proteiineista ja kivennäisaineista. Maidon hiukkaset kuten pienenpienet rasvapallot heijastavat maitoon osuvat valonsäteet, mikä saa maidon näyttämään valkoiselta. Kun maidon rasva poistetaan, maito taittaa valoa eri tavalla – maito muuttuu läpinäkyvämmäksi ja saa sinertävän vivahteen.

Rasvatonta tai mitään muutakaan maitoa ei värjätä valkoiseksi. Lisäaineasetuksen mukaan maustamattomiin pastöroituihin tai iskukuumennettuihin maitoihin ei saa lisätä väriaineita eikä mitään muitakaan lisäaineita. 

Miten raakamaito eroaa kaupassa myytävistä perusmaidoista?

Raakamaito on käsittelemätöntä maitoa. Raakamaidossa rasva- ja ravintopitoisuus vaihtelee lehmärodun ja vuodenajan mukaan. Raakamaito sisältää luonnostaan D-vitamiinia alle 0,1 µg/dl eikä sitä D-vitaminoida. Suomalainen raakamaito on erittäin puhdasta, mutta se sisältää silti aina bakteereita, jotka joutuvat maitoon lypsyn ja maidonkäsittelyn yhteydessä erilaisilta pinnoilta ja navettaympäristöstä. Raakamaidossa on myös hyviä bakteereita mm. maitohappobakteereita, joista osa tuhoutuu pastöroinnissa.

Kaupassa myytävät perusmaidot ovat homogenoituja ja pastöroituja ja ne sisältävät D-vitamiinitäydennyksen 1,0 µg/dl. Pastörointi on erittäin lievä lämpökäsittely, joka tuhoaa maidosta terveydelle haitalliset bakteerit. Hapanmaitotuotteet sisältävät hyviä maitohappobakteereita. Joihinkin maitotuotteisiin on erikseen lisätty terveydelle hyödyllisiä maitohappobakteereja, ns. probiootteja.    

Vaikuttavatko pastörointi tai homogenointi maidon ravintoaineisiin?

Homogenointi on mekaaninen käsittely, joka ei muuta maidon kemiallista koostumusta eikä ravintoarvoa; rasvapallosten pinta-ala kasvaa ja samalla enemmän proteiinia on sitoutuneena rasvan pinnalle. Homogenoinnilla ei ole vaikutusta laktoosiin eikä laktoosi-intoleranssin oireisiin.

Pastörointi on lämpökäsittely, jolla ei ole merkittävää vaikutusta maidon ravintoarvoon eikä kemialliseen koostumukseen. Ruoanvalmistuksessa maitoa kuumennetaan pidemmän aikaa ja korkeammissa lämpötiloissa kuin pastöroinnissa.

Muuttaako käsittely maidon terveysvaikutuksia?

Lukuisten tutkimusten mukaan nykymaidon vaikutus sairauksien ehkäisyssä on hyödyllinen tai neutraali.  Maitotuotteiden käyttö voi suojata aikuistyypin diabetekselta, suolistosyöviltä, ylipainolta sekä sydän- ja verisuonisairauksilta. Lisäksi maitotuotteiden kalsium, proteiini ja D-vitamiini ovat tärkeitä osteoporoosin ehkäisyssä. Tutkimuksiin osallistuneet ovat pääasiallisesti käyttäneet kaupasta saatavaa pastöroitua ja homogenoitua maitoa.  Tilamaidon ja kaupassa myytävän maidon eroja sairauksien kehittymisessä on toistaiseksi tutkittu hyvin vähän.

Aiheuttaako maidon käsittely vatsaoireita? Tavallinen pastöroitu ja homogenoitu maito on aiheuttanut tutkimuksissa saman verran oireita kuin luonnonmukaisesti tuotettu käsittelemätön maito. Osa kuluttajista kokee sietävänsä paremmin homogenoimattomia maitovalmisteita. Maitovalikoimista löytyy myös homogenoimattomia luomumaitoja.

Tarvitseeko laktoosi-intolerantti laktoosittomia tuotteita?

Laktoosi-intoleranssin oireet voivat vaihdella paljonkin laktoosi-intoleranttien välillä sekä samalla henkilöllä eri päivinä. Laktoosiannoksen suuruus, mahan tyhjenemisnopeus ja ruoan läpikulkuaika suolistossa määräävät, kuinka hyvin laktaasientsyymi pystyy pilkkomaan ruoassa olevaa laktoosia. Laktoosin imeytymishäiriöiden oireiden kokeminen voi vaihdella myös sen mukaan, kuinka herkästi suolistossa olevaa kaasua ja venytystä aistitaan. Lisäksi laktoosia hajottavien suolistobakteerien toiminta sekä erityisesti paksusuolen kyky käsitellä laktoosin hajoamisessa muodostuneita yhdisteitä vaihtelee.

Vähälaktoosiset tuotteet sopivat niille, jotka sietävät pieniä määriä laktoosia ja herkemmille laktoosi- intoleranteille sopivat täysin laktoosittomat tuotteet. Kypsytetyt juustot kuten Edam, Oltermanni ja Polar eivät sisällä laktoosia lainkaan. Useimmat laktoosi-intolerantit pystyvät jonkin verran syömään tavallisia maitotuotteita. Maidon nauttiminen aterian yhteydessä helpottaa laktoosin sietoa, sillä muut ruoka-aineet hidastavat laktoosin kulkua ruoansulatuskanavassa, jolloin laktoosille jää enemmän aikaa pilkkoutua. Myös hapanmaitotuotteet kuten piimä ja jogurtti ovat helpommin siedettyjä kuin tavallinen maito, koska osa laktoosista pilkkoutuu hapatuksen aikana.

Mikä muu maidossa kuin laktoosi voi aiheuttaa vatsaoireita?

Tutkimushavaintojen mukaan osa kuluttajien kokemista vatsavaivoista ei johdu laktoosista, sillä myös maidon proteiineja epäillään vatsaoireiden aiheuttajaksi. Alustavien tutkimusten mukaan ruoansulatuksessa puutteellisesti pilkkoutuvat proteiinit voivat joillakin aiheuttaa laktoosi-intoleranssin kaltaista vatsaoireilua, kuten löysää vatsaa, turvotusta, ilmavaivoja ja vatsakipuja.


Vastaa kyselyyn!

Auta meitä kehittämään Valio.fi-verkkopalvelua vastaamalla lyhyeen kyselyyn.

Osallistu Ei kiitos

Energiatarpeesi