Eläinten hyvinvointi on kunnia-asia
Hyvinvoivat eläimet ovat Valion toiminnan perusta ja jokaisen maitotilallisen kunnia-asia. Eläimistä huolehtiminen on tiloilla paljon muutakin kuin työ, se on elämäntapa ja motiivi olla maitotilayrittäjä.
Hyvinvoiva ja terve lehmä, joka saa sopivaa laadukasta ravintoa ja hoitoa, lypsää myös puhdasta, laadukasta maitoa. Mikäli eläinten hyvinvoinnissa havaitaan puutteita, niihin puututaan aina.
Huolehdimme eläinten hyvinvoinnista monin tavoin:
- Arki rakentuu hyvistä toimintatavoista.
- Terveydenhuoltoeläinlääkäri käy tilalla säännöllisesti.
- Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto edistää lehmien terveyttä ja vähentää antibioottien käyttötarvetta.
- Kaikki tilat ovat sitoutuneet Valion alkutuotannon vastuullisuusohjelmaan.
- Vastuullisuuslisä palkitsee hyvinvointia edistävistä toimenpiteistä.
Vastuullisuusohjelma sitouttaa toimintatapoihin
Valio on noin 3 000 suomalaisen maitotilan osuuskuntien kautta omistama yritys, jonka kaikki maitotilat ovat sitoutuneet alkutuotannon vastuullisuusohjelmaan. Sen ehtojen mukaisesti kaikkien valiolaisten maitotilayritysten on kuuluttava nautojen terveydenhuollon Naseva-järjestelmään. Tila sitoutuu myös siihen, että eläinlääkäri tekee tilalla terveydenhuoltokäynnin vähintään kerran vuodessa.
Jos tila ei täytä vastuullisuusohjelman ehtoja, osuuskunta keskeyttää tai lopettaa maidon keräilyn tilalta.
Vastuullisuuslisä kannustaa kehitystyöhön
Valio on sitoutunut edistämään eläinten ja ympäristön hyvinvointia yhdessä maidontuottajien kanssa. Tämä näkyy konkreettisesti alkutuotannon vastuullisuusohjelmassamme. Ohjelman myötä maitotiloille maksetaan vastuullisuuslisää, jonka tavoitteena on motivoida tuottajia jatkuvaan eläinten hyvinvoinnin ja vastuullisten toimintatapojen kehittämiseen.
Maitoa ilman antibioottijäämiä
Suomessa antibiootteja ei käytetä ennaltaehkäisevästi rehun seassa kuten monessa muussa maassa. Jos eläin sairastuu, se pitää tietysti hoitaa, mutta lehmät saavat antibioottihoitoa ainoastaan eläinlääkärin määräämään tarpeeseen. Ensisijaisesti sairaudet pyritään ennaltaehkäisemään hyvällä hoidolla ja terveydenhuollolla. Vastuullinen antibioottien käyttö vähentää vastustuskykyisten bakteerikantojen syntymistä.
Kun lehmä on lääkekuurilla, sen maitoa ei toimiteta meijeriin ennen kuin varoaika on ollut riittävän pitkä, ja maito on testattu antibioottijäämättömäksi. Maidon puhtaus varmistetaan aina kattavalla antibioottijäämien testauksella. Maito testataan kolmeen kertaan: ensin tilalla, sitten kaikista maitokuormista meijerissä ennen maidon purkua ja lopuksi ennen maidon siirtämistä valmistukseen.
Lehmän hyvinvointi on monien asioiden summa
Lehmän lempiasioita ovat syöminen, märehtiminen ja lepo. Lehmä on märehtijä, joka tarvitsee rauhallisen elämänrytmin, hyvät elinolosuhteet, laadukasta syötävää, raikasta vettä ja lajitoverien seuraa.
Lehmän vuorokaudesta jopa 15–16 tuntia kuluu syömiseen ja märehtimiseen. Lehmien ruokavalio Suomessa perustuu nurmirehuun, jossa on esimerkiksi timoteita, nurminataa ja apiloita. Koska kesä on lyhyt, nurmirehua säilötään siiloihin talven varalle. Nurmen lisäksi ruokavalioon kuuluvat erilaiset palkokasvit, viljat ja elintarviketeollisuuden sivutuotteet. Valiolaisilla tiloilla ei käytetä lainkaan soijaa.
Puhdas vesi on yhtä tärkeää kuin ravinto: talvella yksi lehmä juo noin 100 litraa vettä päivässä, mutta kuumana kesäpäivänä lehmä saattaa juoda jopa 150 litraa vettä.
Hyvinvoiva lehmä lypsää laadukasta maitoa. Lehmät ovat yksilöitä ja tuottavat maitoa keskimäärin 40 kiloa päivässä. Lypsy tapahtuu yleensä kahdesti tai kolmesti päivässä, mutta lypsyrobotilla varustetuissa pihatoissa lehmä voi käydä lypsyllä silloin, kun se itse haluaa.
Elinympäristö ja ulkoilu
Lehmät voivat hyvin puhtaissa ja valoisissa tiloissa, joissa on riittävästi tilaa liikkua ja hyvä ilmanvaihto. Jo yli 80% valion tilojen lehmistä asuu pihattonavetoissa, joissa ne saavat kulkea vapaasti makuu- ja rehualueiden välillä. Suunta on selvä, sillä kaikkien uusien navetoiden on oltava pihattoja. Myös parsinavetoissa huomioidaan makuualustan pehmeys ja lehmän luonnolliset liikkeet.
Laitumella olo ja ulkoilu ovat tärkeitä eläinten hyvinvoinnille. Eläinten hyvinvointilaki velvoittaa, että parsinavetoiden lehmien on päästävä ulos vähintään 90 päiväksi vuodessa toukokuun ja syyskuun välisenä aikana. Etelä-Suomessa valiolaisten lehmien laidunkausi kestääkin jopa viisi kuukautta, pohjoisessa kolmesta neljään. Lisäksi lehmien talviaikainen jaloittelu ulkona yleistyy vuosi vuodelta.
Kannustamme maitotilayrittäjiämme lehmien ympärivuotiseen ulkoiluun sekä laiduntamiseen kesäisin. Tämä koskee niin pihatto- kuin parsinavetoissa eläviä lehmiä.
Kaikki valiolaisten luomumaitotilojen lehmät elävät pihattonavetassa ja laiduntavat.
Vasikan ensimmäiset elinviikot
Lehmän maidontuotanto käynnistyy, kun se saa vasikan. Perinteisessä maidontuotannossa vasikka vieroitetaan emästään pian syntymän jälkeen, jotta lehmää voidaan alkaa lypsää ja pikkuvasikalle taata turvallinen ympäristö. Pikkuvasikka saa ravintonsa imemällä, joten imemisen tarve tulee saada tyydytettyä. Vasikoita pidetään usein aluksi yksilökarsinassa, jotta ne oppivat juomaan tuttiämpäristä riittävän hyvin. Myös tällöin vasikan on voitava olla kosketuksissa muiden vasikoiden kanssa.
Viimeistään yli kahdeksanviikkoiset vasikat siirretään ryhmäkarsinaan, missä niitä pidetään vähintään puolen vuoden ikään asti. Ryhmässä vasikat saavat toteuttaa lajityypillisiä käyttäytymispiirteitään, kuten sosiaalista käyttäytymistä ja leikkiä. Ne harjoittelevat aikuisena eläimenä tarvittavia käyttäytymistaitoja ja sosiaalista kanssakäymistä.
Luonnonoloissa lehmä imettää vasikkaa useiden kuukausien ajan ja vieroittaa vasikan vähitellen. Joillakin tiloilla lehmä hoitaa oman vasikkansa koko sen juottokauden ajan, tai on käytössä imettäjälehmäkäytäntö. Tällöin yksi rauhallinen maitoa tuottava lehmä imettää muutamia vasikoita ryhmäkarsinassa ja laitumella. Näin vasikat saavat imeä maidon mahdollisimman luonnonmukaisesti.
Vasikoiden pidennetty vierihoito on edelleen melko harvinaista, mutta yleistyy sitä mukaa kuin tieto vaihtoehtoisista vieroitusmalleista lisääntyy. Valio osallistuu aktiivisesti vierihoitoon liittyviin tutkimushankkeisiin ja kannustaa maitotiloja kokeilemaan vaihtoehtoisia vierotustapoja.