Eläinten hyvinvointi

Maitotiloilla eläinten hyvinvoinnista huolehtiminen on osa päivittäistä työtä. Valio on vuoden 2018 alusta alkaen maksanut vastuullisuuslisää niille tiloille, jotka sitoutuvat eläinten hyvinvointia parantaviin vapaaehtoisiin tekoihin.

Suomessa eläimet ovat tilastojen mukaan maailman terveimpiä ja maito maailman puhtainta. Suunnitelmallinen ja ennaltaehkäisevä terveydenhuolto on eläinten hyvinvoinnin perusta. Noin 93 prosenttia kaikesta Valion vastaanottamasta maidosta tulee maitotiloilta, jotka ovat sitoutuneet Valion vastuullisuuslisän vaatimuksiin. Maksamme näille tiloille vastuullisuuslisää 2 senttiä per maitolitra.

Vastuullisuuslisän vaatimukset:

  1. Tilat kuuluvat nautojen terveydenhuoltorekisteriin Nasevaan* ja eläinlääkärin tekee vähintään kerran vuodessa karjan terveydenhuoltokäynnin
  2. Sorkkaterveyden seuranta ja sorkkien säännöllinen hoito
  3. Puudutus, kivunlievitys ja rauhoitus nupoutuksessa eli vasikan sarvenaiheiden poistossa
  4. Uuden navetan oltava pihatto, jossa lehmät liikkuvat vapaasti
  5. Rehun soija- ja GMO-vapaus

Antibiootteja vain tarpeeseen

Maidontuottajat huolehtivat lehmien hyvinvoinnista ja terveydestä päivittäin. Esimerkiksi lypsyhygienia ja utareterveys ovat meillä maailman kärkeä. Siksi myös antibiootteja tarvitaan harvemmin. Suomessa antibiootteja ei käytetä ennaltaehkäisevästi rehun seassa kuten monessa muussa maassa.

Jos eläin sairastuu, se pitää tietysti hoitaa. Eläinlääkäri määrää antibiootteja ainoastaan tarpeeseen. Kun lehmä on lääkekuurilla, sen maitoa ei toimiteta meijeriin ennen kuin varoaika on ollut riittävän pitkä, ja maito on testattu antibioottijäämättömäksi. Antibioottien vastuullinen käyttö tarkoittaa, että estämme samalla antibiooteille vastustuskykyisten bakteerikantojen syntymistä.

Maidon puhtaus varmistetaan aina kattavalla antibioottijäämien testauksella. Maito testataan kolmeen kertaan: ensin tilalla, sitten kaikista maitokuormista meijerissä ennen maidon purkua ja lopuksi ennen maidon siirtämistä valmistukseen.

Pihattonavetassa lehmä liikkuu vapaasti

Pihattonavetassa lehmät voivat liikkua vapaasti ja viettää aikaa laumassa joka päivä. Navetan läpi kulkee ruokintapöytä, jonka ääreen lehmät tulevat omaan tahtiinsa. Pihatossa lehmä valitsee itse myös oman makuupaikkansa. Lypsy tapahtuu lypsyasemalla tai automaattisella lypsyrobotilla.

Navetoista lähes puolet on pihattoja. Koska pihattonavetat ovat tyypillisesti suurempia kuin parsinavetat, yli kaksi kolmasosaa kaikista lehmistä asuu pihatoissa ja sama osuus kaikesta maidosta tulee pihatoista. Pihattonavettojen määrä kasvaa koko ajan, sillä Valion vaatimuksena on, että uusien navettojen on oltava pihattoja.

Noin 60 prosenttia Valion pihattotiloista  on järjestänyt lehmille laiduntamis- tai muun ulkoilumahdollisuuden, esimerkiksi ulkoilutarhan. Ohjeistamme tiloja ottamaan huomioon laidunnusmahdollisuuden jo navetan suunnitteluvaiheessa.

Parsinavettojen määrä vähenee

Parsinavetassa jokaisella lehmällä on oma paikka, jossa se syö ja lepää, ja jossa lehmä lypsetään. Rehu tuodaan lehmän eteen ja juomakuppi on sen vieressä. Parsinavetat häviävät pikkuhiljaa, sillä suurin osa lopettavista maitotiloista – erityisesti pienemmät tilat – on parsinavettoja. Vähenemistä edistää myös Valion vaatimus: uusien navettojen on oltava pihattoja.

Noin puolet Valion tiloista on parsinavettoja. Lehmistä parsinavetoissa asuu kuitenkin tätä pienempi osuus, noin kolmasosa kaikista lehmistä. Se johtuu siitä, että perinteiset parsinavetat ovat tyypillisesti pienempiä kuin uudet pihattonavetat.

Myös parsinavetassa päästään oikeanlaisella hoidolla hyvään eläinten hyvinvointiin. Varsinkin lehmien ulkoilu on tärkeää. Kesäisin parsinavetan lehmien on päästävä lakisääteisesti laiduntamaan tai jaloittelemaan ulkona vähintään 60 päiväksi. Monet tilat päästävät lehmät ulos myös talvella. Kannustamme maidontuottajia lehmien ja nuorkarjan ympärivuotiseen ulkoiluun.

Etsimme uusia vasikan vieroitusmalleja

Vasikka vieroitetaan emästään, jotta lehmää voidaan alkaa lypsää ja pikkuvasikalle taata turvallinen ympäristö. Nykyaikaisia pihattonavetoita ei ole suunniteltu niin, että vasikoiden turvallisuus lehmien joukossa voitaisiin varmistaa riittävällä tavalla. Pikkuvasikoiden ja aikuisten eläimien yhdessäolo samassa tilassa voi aiheuttaa tautiriskin vasikoille, joiden vastustuskyky on alussa heikko.

Vasikoita pidetään usein aluksi yksilökarsinassa, jotta ne oppivat juomaan tuttiämpäristä riittävän hyvin. Myös tällöin vasikan on voitava olla kosketuksissa muiden vasikoiden kanssa. Tämän jälkeen vasikat siirretään ryhmäkarsinaan. Joillakin tiloilla on jo nyt käytössä imettäjälehmäkäytäntö. Tällöin yksi rauhallinen maitoa tuottava lehmä imettää muutamia vasikoita ryhmäkarsinassa. Näin vasikat saavat imeä maidon mahdollisimman luonnonmukaisesti.

Käynnistimme vuonna 2017 tutkimuksen, jossa etsitään eläimiä mahdollisimman vähän kuormittavaa tapaa vierottaa vasikka emästään. Vuonna 2019 aloitimme yhdessä maitotilojen kanssa työn, jossa  selvitämme, millaisia vaihtoehtoisia vierotustapoja valiolaisilla maitotiloilla käytetään ja kuinka yleisiä nämä ovat. Samalla kannustamme maitotiloja kokeilemaan uusia tapoja.

Tiesitkö nämä? Lehmäsanastoa

nauta: eläinlajin yleisnimi

lehmä: naaraspuolinen aikuinen nauta

sonni: urospuolinen aikuinen nauta

vasikka: lehmän poikanen

hieho: naaraspuolinen nuori nauta

mulli(kka): urospuolinen nuori nauta

Nupoutuksessa käytössä kivunlievitys

Vasikat nupoutetaan turvallisuussyistä: eläinten hoitajien ja muiden eläinten turvallisuus pihattonavetoissa paranee, kun naudoilla ei ole sarvia.

Valion vastuullisuuslisän ehtona on, että jos vasikka nupoutetaan eli siltä poistetaan sarvenaiheet, se rauhoitetaan, puudutetaan ja kipulääkitään toimenpiteen ajaksi. Myös riittävän pitkästä kipulääkityksestä toimenpiteen jälkeen on huolehdittava.

Nupoutuskipua osataan jo hoitaa varsin hyvin. Lääkityksen myöntää eläinlääkäri, joka hyvin usein tekee toimenpiteen. Nupoutus vasikkana on helpompi ja eläimelle vähemmän haitallinen operaatio kuin sarvien poisto aikuiselta eläimeltä.

Tilojen tukeminen ja valvonta

Maidontuottajien päivittäisen työn tukena on Valion oma eläinlääkäri ja noin 20 neuvojaa osuuskunnissa sekä laboratoriopalvelu, joka tuottaa tietoa muun muassa rehujen ravintopitoisuuksista ja maidon puhtaudesta. Valio ja osuuskunnat järjestävät myös monipuolista koulutusta maitotilallisille. Lisäksi Valio on aktiivisesti mukana tutkimus- ja kehitystyössä, joka tähtää lehmien parempaan terveyteen ja hyvinvointiin.

Joskus eläinten hyvä hoito vaarantuu esimerkiksi maitotilayrittäjän sairauden vuoksi. Olemme kouluttaneet maitoautojen kuljettajia huomaamaan mahdolliset ongelmat tilalla ja kertomaan avuntarpeesta paikalliselle osuuskunnalle. Osuuskunnan asiantuntija vierailee tilalla myös silloin, jos maidon laatu heikkenee tai tuotannossa ilmenee häiriöitä.

Voimalehmä − lehmien hyvinvoinnilla on linkki ilmastonmuutokseen

Haluamme nollata maidon hiilijalanjäljen vuoteen 2035 mennessä. Voimalehmä-hankkeen tavoitteena on erityisesti vasikoiden ja lehmien terveyden ja hyvinvoinnin parantaminen. Tässä työssä yhdistyvät eläinten hyvinvoinnin edistäminen ja maidontuotannon ympäristövaikutusten vähentäminen: mitä paremmin lehmät voivat, ja mitä pitkäikäisemmiksi ne elävät, sitä vähemmän niiden tuottamaa maitolitraa kohden syntyy metaania.

Maidon laatu testataan moneen otteeseen

Varmistamme maidon laadun moneen kertaan matkalla tilalta meijeriin. Maidontuottaja seuraa lehmäkohtaisesti maidon laatua ja lämpötilaa tilasäiliössä. Keräilyauton kuljettaja tarkastaa tilalla maidon lämpötilan, hajun ja ulkonäön ja ottaa näytteen. Vain vaatimukset täyttävä maito pumpataan autoon. Tilakohtaisista näytteistä analysoidaan muun muassa koostumus ja bakteerimäärä. Kuljettaja tekee mikrobilääkejäämätestin maidosta ennen kuin maito puretaan autosta tuotantolaitoksen siiloon.

Tämä verkkopalvelu käyttää evästeitä käyttökokemuksen parantamiseen, tilastoimiseen sekä mainosten näyttämiseen. Lisätietoja ›