Lehmät laiduntamassa Lehmät laiduntamassa kesällä

Eläinten hyvinvointi

Edistämme eläinten parempaa elämää historian laajimmalla laatu- ja tuotantotapauudistuksella. Tammikuussa 2018 Valio alkoi maksaa vastuullisuuslisää niille yrittäjille, jotka sitoutuvat muun muassa eläinten suunnitelmalliseen terveydenhuoltoon. Tavoitteemme on, että kaikki maitotilat ovat uuden ohjeistuksen piirissä vuoteen 2020 mennessä. Nyt mukana on 80 prosenttia tiloista. Lehmien ja vasikoiden hyvinvointi on Valion menestyvän liiketoiminnan perusta ja kuluttajien ehdoton vaatimus.

terve lehma tuottaa laadukasta maitoa

Parannamme eläinten hyvinvointia järjestelmällisesti ja ylitämme eläinsuojelulain vaatimukset. Valiolaisilla tiloilla eläinten hyvinvointi on kansainvälisesti vertailtuna hyvällä tasolla, ja tuottamamme maito kuuluu puhtaudessaan maailman kärkeen.

 

Vastuullisuuden kärkihanke: Laatu- ja tuotantotapauudistus

Edistämme eläinten parempaa elämää historian laajimmalla laatu- ja tuotantotapauudistuksella. Tavoitteemme on, että kaikki maitotilat ovat uuden ohjeistuksen piirissä vuoteen 2020 mennessä. Nyt mukana on 80 prosenttia tiloista.

Uudistus sisältää taloudellisen kannustimen: maksamme maitolitrasta sentin vastuullisuuslisää mukana oleville yrittäjille. Ohjeistuksen vaatimuksena on, että maitotila sitoutuu muun muassa eläinten suunnitelmalliseen terveydenhuoltoon, sorkkaterveyden seurantaan ja sorkkien säännölliseen hoitoon sekä puudutuksen, kivunlievityksen ja rauhoituksen käyttöön nupoutuksessa eli vasikan sarvenaiheiden poistossa. Lisäksi uuden navetan tulee olla pihatto, jossa lehmillä on mahdollisuus liikkua vapaasti. Vaadimme myös rehun soija- ja GMO-vapautta.

“Eläinten hyvinvointia parantava laatu- ja tuotantotapauudistus on kuin lehmien sote.”

Vastuullisuuden kärkihanke on Valion historian laajin.

 

Terveydenhuolto on eläinten hyvinvoinnin perusta

Suunnitelmallinen ja ennaltaehkäisevä terveydenhuolto on eläinten hyvinvoinnin perusta. Vastuullisuuslisän piirissä olevat tilat kuuluvat nautojen terveydenhuoltorekisteriin Nasevaan. Tällöin eläinlääkäri käy vähintään kerran vuodessa arvioimassa lehmien hyvinvointiin liittyviä tekijöitä. Tiedot ovat vertailukelpoisia eri tilojen välillä. Esimerkiksi sorkkien terveystarkkailu on kansainvälisesti vertailtuna ainutlaatuista.

 

Antibiootteja ainoastaan sairauden hoitoon

Suomessa lehmät ovat EU:n terveimpiä, ja antibiootteja käytetään vain sairaan eläimen hoitoon eläinlääkärin määräyksestä, ei koskaan ennaltaehkäisevästi. Hillitsemme samalla maailmanlaajuista ongelmaa eli antibiooteille vastustuskykyisten bakteerikantojen muodostumista.

 

Pihattonavetassa lehmä liikkuu vapaasti

Valion uusien laatu- ja tuotantotapaohjeiden mukaan uuden navetan tulee olla pihatto, joka on suunniteltu niin, että lehmillä on mahdollisuus liikkua vapaasti sekä ulkoilla ja laiduntaa. Tämä on myös vastuullisuuslisän maksamisen peruste. Vuoden 2018 alussa noin 55 prosenttia lehmistä asui pihatoissa, ja määrä kasvaa jatkuvasti. Pihatossa jokaisella lehmällä on oma makuupaikka ja navetan läpi kulkee ruokintapöytä, jonka ääreen lehmät tulevat oman tahtinsa mukaan. Pihatossa lypsy tapahtuu lypsyasemalla tai automaattisella lypsyrobotilla.

 

Parsinavettojen määrä vähenee vuosi vuodelta

Parsinavetassa jokaisella lehmällä on oma paikka, jossa se syö ja lepää ja jossa lehmä myös lypsetään. Rehu tuodaan lehmän eteen ja juomakuppi on sen vieressä. Parsinavetat häviävät pikkuhiljaa, sillä suurin osa lopettavista maitotiloista – erityisesti pienemmät tilat – on parsinavettoja. Vähenemistä edistää myös Valion laatu- ja tuotantotapaohjeiden vaatimus, jonka mukaan uusien navettojen on oltava pihattoja.

Myös parsinavetassa päästään oikeanlaisella hoidolla hyvään eläinten hyvinvointiin. Etenkin lehmien ulkoilun edistäminen on tärkeää. Kesäisin parsinavetan lehmien on päästävä lakisääteisesti laiduntamaan tai jaloittelemaan ulkona vähintään 60 päivän ajaksi. Monet tilat päästävät lehmät ulos myös talvella ja sitä Valiokin haluaa edistää. Valio kannustaa maitotilayrittäjiään lehmien ja nuorkarjan ympärivuotiseen ulkoiluun. Parsinavetassa asuvien lehmien tuottama laadukas maito on yksi hyvinvoinnin mittari.

Etsimme uusia vasikan vieroitusmalleja

Vasikka vieroitetaan emästään, jotta lehmää voidaan alkaa lypsää ja pikkuvasikalle taata turvallinen ympäristö. Nykyaikaisia pihattonavetoita ei ole suunniteltu siten, että vasikoiden turvallisuus lehmien eli niiden emien joukossa olisi turvattu. Pikkuvasikoiden ja aikuisten eläimien yhdessäolo samassa tilassa voi aiheuttaa tautiriskin vasikoille, joiden vastustuskyky on alussa huono.

Olemme vuonna 2017 käynnistäneet tutkimuksen, jossa etsitään eläimiä mahdollisimman vähän kuormittavaa tapaa vierottaa vasikka emästään. Tavoitteena on, että vuonna 2025 uudet vieroitusmallit olisivat käytössä kaikilla tiloillamme. Aiempien tutkimusten mukaan vieroitusstressi on sitä suurempi, mitä pidempään vasikka ja emä pidetään yhdessä.

Vasikoita pidetään usein aluksi yksilökarsinassa, jotta ne oppivat juomaan tuttiämpäristä riittävän hyvin. Myös tällöin vasikan on voitava olla kosketuksissa muiden vasikoiden kanssa. Tämän jälkeen vasikat siirretään ryhmäkarsinaan. Joillakin tiloilla on jo nyt käytössä imettäjälehmäkäytäntö. Tällöin yksi rauhallinen maitoa tuottava lehmä imettää muutamia vasikoita ryhmäkarsinassa. Näin vasikat saavat imeä maidon mahdollisimman luonnonmukaisesti.

Nupoutuksessa käytössä kivunlievitys

Niin valmisteilla olevan eläinsuojelulain kuin Valion oman vastuullisuuslisän ehtona on, että vasikat rauhoitetaan, puudutetaan ja kipulääkitään nupoutuksen eli sarvenaiheiden poiston ajaksi. Myös riittävän pitkästä kipulääkityksestä toimenpiteen jälkeen on huolehdittava. Vasikat nupoutetaan turvallisuussyistä: eläinten hoitajien ja lajitoverien turvallisuus paranee, kun naudoilla ei ole sarvia.

Nupoutuskipua osataan jo hoitaa varsin hyvin. Nupoutuksessa käytettävän lääkityksen myöntää eläinlääkäri, joka hyvin usein tekee toimenpiteen. Nupoutus vasikkana on helpompi ja eläimelle vähemmän haitallinen operaatio kuin sarvien poisto aikuiselta eläimeltä.

 

Tilojen tukeminen ja valvonta

Joskus eläinten hyvä hoito vaarantuu esimerkiksi maitotilayrittäjän sairauden vuoksi. Olemme kouluttaneet maidonkeräilyautojen kuljettajia huomaamaan mahdolliset ongelmat tilalla ja kertomaan avuntarpeesta paikalliselle osuuskunnalle. Osuuskunnan asiantuntija vierailee tilalla myös silloin, jos maidon laatu heikkenee tai tuotannossa ilmenee häiriöitä. 80 prosenttia valiolaisista maitotiloista kuuluu nautojen terveydenhuoltorekisteri Nasevaan, mikä tarkoittaa, että eläinlääkäri arvioi vähintään kerran vuodessa lehmien hyvinvointiin liittyviä tekijöitä. Tavoitteenamme on, että vuonna 2020 kaikki tilat kuuluvat Nasevaan.

 

Valion laatu- ja tuotantotapaohjeistukseen kuuluvat myös Valion ja osuuskuntien omat auditoinnit: vähintään 20 prosenttia tiloista arvioidaan vuosittain eli jokainen tila vähintään viiden vuoden välein. Lisäksi tiloille tehdään muita kehitys- ja neuvontakäyntejä. Kehitämme yhteistyötä myös terveydenhuolto- ja valvontaeläinlääkäreiden kanssa.

Vastaa kyselyyn!

Auta meitä kehittämään Valio.fi-verkkopalvelua vastaamalla lyhyeen kyselyyn.

Osallistu Ei kiitos

Energiatarpeesi