Kestävä maidontuotanto ja kiertotalous − kohti hiilineutraalia maitoa 2035

Tunnemme maidontuotannon ympäristövaikutukset ja vastuunamme on vähentää niitä aktiivisesti. Maidontuottajat ja maatalous ovat osa ilmastonmuutoksen ratkaisua.

Haluamme nollata maidon hiilijalanjäljen Suomessa vuoteen 2035 mennessä. Tavoite on erittäin kunnianhimoinen, mutta mahdollinen saavuttaa yhteistyöllä. Mukana isossa työ- ja tutkimuskokonaisuudessamme on Valion lisäksi monia maatalouden, energia- ja ympäristöalan toimijoita sekä tutkimuslaitoksia: esimerkiksi Luonnonvarakeskus Luke, Ilmatieteenlaitos,  Joensuun yliopisto, Yara ja Atria tuottajat sekä ympäristösäätiö Baltic Sea Action Group.

Haluamme nollata maidon hiilijalanjäljen

Lehmä pystyy muuttamaan nurmen sisältämän energian ravintorikkaaksi maidoksi. Märehtimisen hintana pötsissä syntyy metaania.

Maidon tärkeimmät ilmastopäästöt ovat pötsikäymisessä ja lantavarastossa muodostuva metaani (40−50 %), rehuntuotannossa peltomaassa syntyvä typpioksiduuli (35−45 %) ja ketjun eri vaiheissa energiantuotannossa syntyvä hiilidioksidi (10−15 %).  Hiilijalanjälkilaskennassa kasvihuonekaasut muutetaan yhteismitalliseen muotoon eli hiilidioksidiekvivalenteiksi. Voit lukea lisää maidon ilmastopäästöistä ja hiilijalanjäljen laskennasta täältä.

Tulevaisuuden hiilineutraali maito tarkoittaa, että päästöjä vähennetään ja sidotaan ilmasta vähintään sama määrä kuin niitä syntyy maitotilalla, kuljetuksissa, tehtaalla ja pakkausten valmistamisessa sekä muualla maidon matkan varrella. Etenemme vuoden 2035 tavoitteeseen erityisesti kolmea reittiä:

  1. Sidomme nurmipeltoihin ilmasta nykyistä enemmän hiilidioksidia
  2. Teemme lannasta biokaasua, joka korvaa liikenteen fossiilisia polttoaineita
  3. Vähennämme soista raivattujen turvepeltojen päästöjä

Lue lisää kolmesta reitistä

Suomessa lehmät syövät nurmea, eivät soijaa

Valion tilojen lehmät eivät syö soijaa valkuaisen lähteenä. Ravinto koostuu pääosin nurmesta ja sitä täydennetään kotimaisilla viljoilla sekä esimerkiksi rypsi- ja rapsiöljyn tuotannossa ylijäävillä kasvin osilla. Talvella ruokana on säilötty nurmirehu. Soijaton maidontuotanto on maailman mittakaavassa ainutlaatuista. Soijan viljelyn alta hakataan maapallon hiilivarastona toimivia sademetsiä, joten se on myös ilmastovalinta.

Nurmipellot sitovat tehokkaasti hiiltä

Monivuotiset nurmikasvit ovat viljelykasveista parhaita hiilensitojia. Pelto uudistetaan noin joka neljäs vuosi, joten kasvien yhteyttäminen ja hiilen pumppaus maahan alkaa heti, kun lumet ovat sulaneet. Tällöin myöskään maan muokkauksesta ei synny päästöjä. Esimerkiksi peruna- ja viljapelto kynnetään ja kylvetään joka vuosi uudelleen. Nurmia tarvitaan myös vuoroviljelyssä: kun viljapellossa kasvaa välivuosina nurmi, maa pysyy muhevana.

Maito ja liha samasta eläimestä

Suomalaisen maidontuotannon toinen erikoisuus on se, että meillä noin 80 prosenttia naudanlihasta tulee lypsylehmistä tai niiden synnyttämistä sonneista, jotka kasvatetaan lihakarjaksi. Kun samasta eläimestä saadaan sekä maitoa että lihaa, päästöt maito- ja liha-annosta kohti ovat pienemmät. Monessa muussa maassa pihvilihan ja maidon tuotanto on erotettu toisistaan.

Maailman väkiluku kasvaa, maito ruokkii miljoonia

Ilmastonmuutos ja väestönkasvu ovat merkittäviä haasteita maailman ruoantuotannolle. Ruokaa pitää tuottaa enemmän ja samalla ruoantuotannon ympäristövaikutuksia täytyy vähentää merkittävästi.

Ruohokasveilla on tärkeä rooli maailman ruoantuotannossa. Ne muuttavat suunnattoman määrän aurinkoenergiaa eläinten ruoaksi. Lehmät taas muuttavat nurmen sisältämän valkuaisen ja energian proteiiniksi: maidoksi ja lihaksi. Ne siis ovat välittäjiä aurinkoenergian ja ihmisen välillä.

Maapallon pelloista noin 30−40 prosenttia on luonnonolosuhteiltaan karuja nurmialueita, joita voidaan käyttää ihmiselle sopivan ruoan tuotantoon pääasiassa vain märehtijöiden avulla (Lähde: YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAO).

  1. Grasslands of the world. Plant Production and Protection Series No. 34. Toim. Suttie, Reynolds and C. Batello. Food and Agriculture Organization of the United Nations, 2005. Are grasslands under threat? Brief analysis of FAO statistical data on pasture and fodder crops, Food and Agriculture Organization of the United Nations.

Maailman väestö kasvaa 10 miljardiin, joten nurmialueita ja märehtijöitä tarvitaan ruoantuotantoon myös tulevaisuudessa kasvisten rinnalla. Maito ja liha voidaan tuottaa kestävimmin sellaisilla alueilla, joilla lehmiä ruokitaan nurmella ja joilla on riittävästi vettä − esimerkiksi Suomessa. Haluamme rakentaa ketjusta vielä kestävämmän sen sijaan, että ulkoistaisimme ympäristövaikutukset muihin maihin.

Metaanin määrä puolittunut 50 vuodessa

Suomalaiset maidontuottajat ovat tehneet vuosikymmenien ajan hyvää ympäristötyötä ja vähentäneet lehmien metaanipäästöjä sekä fosfori- ja typpilannoitteiden aiheuttamaa rehevöitymistä. Luonnonvarakeskus Luken mukaan nurmipeitteisiltä pelloilta huuhtoutuu fosforia 0,43 kiloa hehtaarilta. Määrä on alle puolet siitä, mitä tähän saakka on uskottu.

Suomalaislehmien tuottaman metaanin määrä maitolitraa kohti on puolittunut 50 vuodessa eläinten parantuneen tuotantokyvyn, terveyden ja ruokinnan myötä. Lehmä pystyy nykyisin tuottamaan samasta rehumäärästä enemmän maitoa. Maidon osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on pysynyt koko 2000-luvun noin 3−4 prosentissa (Tilastokeskus 2017). Nyt tarvitsemme uusia keinoja päästöjen vähentämiseksi.

Materiaali- ja energiatehokkuutta maidon koko matkan varrella

Valion tuotantolaitosten merkittävimmät ympäristövaikutukset ovat energian käyttö sekä veden kulutus ja jätevesikuorma. Hankimme ympäristövaikutuksia vähentävää tekniikkaa, käytämme raaka-aineita ja energiaa tehokkaasti ja suosimme uudelleenkäytettäviä, kierrätettäviä tai energiahyötykäyttöön soveltuvia pakkauksia.

Palkittua energiatehokkuutta

Meijeriprosessit käyttävät energiaa höyryn ja sähkön muodossa. Sähköä tarvitaan pääsääntöisesti prosessilaitteistojen käyttöön ja jäähdytykseen. Lämpöenergiaa tarvitaan erityisesti jauhemaisten tuotteiden kuivauksessa, tuotteiden lämpökäsittelyissä, pesuissa sekä kiinteistöjen lämmityksessä. Energian tuotannosta aiheutuu päästöjä ilmaan. Päästöjen laatu ja määrä riippuvat energian tuotantoon käytettävästä polttoaineesta.

Valio on mukana teollisuuden energiansäätösopimuksessa. Tavoitteemme on tehdä vuodesta 2017 vuoden 2020 loppuun mennessä energiatehokkuustoimenpiteitä, jotka vastaavat 4 prosenttia vuoden 2015 sähkön ja lämmön kulutuksesta. Olemme vuosien 2017 ja 2018 aikana saavuttaneet yhteensä 2,2 prosenttia eli kun jatkamme samalla tahdilla, saavutamme tavoitteemme vuonna 2020.

Valion lämmöntuotannossa käytettyjen uusiutuvien polttoaineiden osuus oli Suomessa vuonna 2018 melkein puolet ja kotimaisuusaste polttoaineissa oli yli neljäviidesosaa. Jatkossa uusiutuvien polttoaineiden osuus lähentelee 60 prosenttia.

Kierrätettävät pakkaukset

Valion Suomessa valmistettavat tuotteet pakataan kertakäyttöisiin, täysin kierrätettäviin kuluttajapakkauksiin. Nestemäisten tuotteiden kuljetuspakkauksina käytetään palautuvia maitolaatikoita, rullakoita ja alusvaunuja. Emme käytä PVC:tä emmekä hormonihäirikkökemikaaleja sisältäviä muoveja.

Valion tuotannon jätehuolto perustuu jätteiden lajitteluun. Olemme vähentäneet kaatopaikkajätteen määrää jätteiden lajittelua tehostamalla ja ohjaamalla yhä enemmän jätettä energiajakeeksi.

Maidon matka tilalta kauppaan on lyhyt

Maito kulkee tilalta meijeriin keskimäärin 77 kilometriä ja meijeriltä kauppaan 88 kilometriä. Maito ehtii tilalta kuluttajalle noin kahdessa vuorokaudessa. Tehokas logistiikka tarkoittaa pienempiä päästöjä ja maitohävikkiä.

Suunnittelemme maidonkeräilyautojen reitit optimaalisiksi ja vältämme ylimääräistä ajoa. Tuotteiden jakelussa ympäristökuormaa vähentävät reittioptimoinnin lisäksi yhteisjakelu muiden yritysten kanssa ja kuormien mahdollisimman hyvä täyttöaste.

Hiilijalanjälki nolla 2035

Me tunnemme oman toimintamme ympäristövaikutukset ja haluamme olla osa ratkaisua. Soijaton lehmien ruokinta, hiiliviljelijäkoulutukset ja biokaasulla kulkeva maitoauto ovat esimerkkejä työstämme tähän asti.

Seuraa etenemistämme
Tämä verkkopalvelu käyttää evästeitä käyttökokemuksen parantamiseen, tilastoimiseen sekä mainosten näyttämiseen. Lisätietoja ›