Siirry sisältöön

Ilmasto

Kestävä maidontuotanto

Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuskato ja väestönkasvu ovat suuria haasteita ruoan tuotannolle. Tulevaisuudessa ruokaa tuotetaan enemmän nykyistä pienemmällä peltopinta-alalla. Samalla ruoantuotannon ympäristö- ja ilmastovaikutuksia täytyy vähentää merkittävästi. Haluamme olla osa haasteiden ratkaisua: tunnemme ympäristö- ja ilmastovaikutuksemme ja vähennämme niitä aktiivisesti.

Tip icon

Mitä tulevaisuuden hiilineutraali maito tarkoittaa?

Kaikesta ruoantuotannosta syntyy päästöjä:  muun muassa peltojen viljelystä, eläimistä, kuljetuksista, tehtaista ja pakkauksista. Tulevaisuudessa näiden päästöjen on pienennyttävä merkittävästi.

Hiilineutraali maito  vuonna 2035 tarkoittaa, että päästöjä vähennetään ja sidotaan ilmasta vähintään sama määrä kuin niitä syntyy maitotilalla, kuljetuksissa, tehtaalla ja pakkausten valmistamisessa sekä muualla maidon matkan varrella. Hiilijalanjälkilaskennassa kasvihuonekaasut (esim. metaani, typpioksiduuli ja hiilidioksidi) muutetaan yhteismitalliseen muotoon eli hiilidioksidiekvivalenteiksi.

Kohti hiilineutraalia maitoa

Valion kunnianhimoinen ilmasto-ohjelma koostuu konkreettisista teoista, joilla maidon hiilijalanjälki nollataan vuoteen 2035 mennessä. Olemme listanneet toimenpiteet, aikataulut ja tavoitteet, joilla maidontuotannosta syntyy ja sitoutuu saman verran kasvihuonekaasupäästöjä vuonna 2035.

Hiiltä ilmasta peltoon! Koulutamme maitotilat hiiliviljelyyn

Fiksulla viljelyllä voidaan lisätä peltojen hiilensidontaa. Huhtikuussa 2019 järjestimme yhdessä ympäristösäätiö Baltic Sea Action Groupin kanssa ensimmäisen yhteisen hiiliviljelijäkoulutuksen. Nyt jo 1400 innokasta maidontuottajaa on osallistunut koulutuksiin.

Yksi isoista haasteistamme liittyy soista raivattujen peltojen päästöihin. Joulukuun 2019 hackathon-kilpailussa etsimme uusia ideoita päästöjen vähentämiseen. Kisajoukkueissa oli esimerkiksi maanviljelijöitä, startupeja, maatalousalan opiskelijoita ja tutkijoita. Kesällä 2020 pyöräytimme käyntiin pilottiprojekteja maitotiloilla.

Biokaasussa on monia mahdollisuuksia

Lannasta tehty biokaasu raskaan liikenteen käyttöön on kestävä ja uusiutuva energiantuotantomuoto, joka vähentää tieliikenteen päästöjä, edistää ravinteiden kierrätystä ja parantaa suomalaisen ruoantuotannon kannattavuutta.

Poo-power!

Vajaa kolmasosa lehmän syömän nurmen sisältämästä energiasta päätyy lantaan. Siitä voidaan tehdä biokaasua korvaamaan liikenteen fossiilisia polttoaineita. Lannassa on myös kasvien tarvitsemia ravinteita, typpeä ja fosforia, joista saadaan luomulannoitteita. Joillakin valiolaisilla maitotilalla on jo oma biokaasulaitos. Tulevaisuudessa tarvitaan lisäksi isompia, keskitettyjä biokaasulaitoksia.

Kottarainen ja kimalainen bongattu! Lehmät lisäävät luonnon monimuotoisuutta

Ruoantuotanto ei onnistu ilman monimuotoista luontoa. Lajien runsaus on hyvä asia, sillä esimerkiksi eri kasvit kestävät kylmää, kuivaa ja kuumaa keliä eri tavoin. Tiesitkö että lehmien syömä apila houkuttelee pölyttäjiä, ja lanta laitumella hyönteisiä, jotka vuorostaan ovat lintujen ruokaa?

Reittejä ruuan hiilijalanjäljen nollaamiseen on kaksi: nopeampi ja hitaampi. ”Olemme valinneet pidemmän tien, sillä uskomme, että vain haastamalla itsemme ja koko maitoketjun teemme pysyviä muutoksia, ja voimme saavuttaa hiilineutraalin maidon vuoteen 2035 mennessä”, sanoo Juha Nousiainen.

Ilmasto- ja nurmitutkimuksen huippuryhmät yhdessä

Voimme saavuttaa tavoitteen vain yhteistyöllä. CARBO-yhteistyöverkostossa pureudumme erityisesti nurmen hiilensidonnan tutkimukseen. Mukana ovat Ilmatieteen laitos, Luonnonvarakeskus Luke, Itä‐Suomen yliopisto, Yara ja Atria Tuottajat. Teemme töitä myös monen pienemmän yrityksen ja tutkimusryhmän kanssa.

Jogurtin valmistus alkoi Riihimäen Herajoella vuonna 1968. Vireä viisikymppinen tehdas sai vuonna 2017 viereensä uuden välipalatehtaan, joka säästää 30 % energiaa vanhaan verrattuna. Valio Riihimäen työntekijät huolehtivat, että eteläisen Suomen ja koko Ruotsin jääkaapeista löytyy laadukasta, raikkaasta suomalaisesta maidosta valmistettua välipalaa ja ruoanvalmistuksen kulmakiviä. Tämä kaikki tehdään ilman, että syntyy lainkaan kaatopaikkajätettä.

Hiilijalanjälkilaskennan ABC

Lehmät muuttavat nurmen energian maidoksi. Sitä kutsutaan märehtimiseksi ja sen hintana lehmän pötsissä syntyy metaania. Toiseksi suurin osa maidon hiilijalanjäljestä tulee rehuntuotannosta. ”Hiilijalanjälkilaskentaa tarvitaan todentamaan ja ohjaamaan päästövähennyksiä. Yksittäisiä lukuja tärkeämpiä ovat ne teot, joilla ympäristövaikutuksia pienennetään.” Tutkija Aleksi Astaptsev laskee työkseen maidon hiilijalanjälkeä.

Ilmastosanasto

Hiilinielu, hiiliviljely, turvepelto ja biodiversiteetti… Ilmastokeskustelu vilisee uusia sanoja. Tästä löydät pika-avun keskustelussa luovimiseen!

Eläinten, luonnon ja ihmisten hyvinvoinnin puolesta koko elämänsä liputtanut Tuuli Hakala on mieluummin oivaltaja kuin aina oikeassa.

Mihin maitoa oikein tarvitaan?

”On hienoa että niin moni suomalainen miettii oman ruokavalionsa ilmastovaikutuksia. Ruokavalinnoissa kannattaa aina tarkastella myös ravitsemusnäkökulmaa”, ravitsemusasiantuntija ja tutkija Tuula Tuure kertoo.

Energiatehokkuudella säästöjä ja päästövähennyksiä

Valion tehtailla on tehty monenlaisia energiatehokkuutta parantavia toimia osana tavoitettamme nollata hiilijalanjälkemme vuoteen 2035 mennessä. Vuoden 2022 aikana tehtiin merkittäviä energiainvestointeja muun muassa Riihimäen, Seinäjoen ja Lapinlahden tehtailla.

Jatkuvasti parempia pakkauksia

Kehitämme jatkuvasti pakkauksiamme paremmin kiertotalouteen sopiviksi sekä minimoimme niiden ilmastovaikutuksia. Ympäristöviisas pakkaus on parhaimmillaan kiertotalouteen sopiva ja valmistettu uusiutuvista tai kierrätetyistä materiaaleista.

Search