Kestävä maidontuotanto ja kiertotalous − kohti hiilineutraalia maitoa 2035

Tunnemme maidontuotannon ympäristövaikutukset ja vastuunamme on vähentää niitä aktiivisesti. Maidontuottajista ja maataloudesta voi tulla osa ilmastonmuutoksen ratkaisua.

Haluamme nollata maidon hiilijalanjäljen Suomessa vuoteen 2035 mennessä. Tavoite on erittäin kunnianhimoinen, mutta mahdollinen saavuttaa yhteistyöllä. Mukana on Valion ja maitotilojen lisäksi esimerkiksi maatalouden ja energia-alan muita yrityksiä sekä tutkimuslaitoksia.

Ilmastonmuutos ja väestönkasvu ovat merkittäviä haasteita maailman ruoantuotannolle. Ruokaa pitää tuottaa enemmän ja samalla ruoantuotannon ympäristövaikutuksia täytyy vähentää merkittävästi. Syksyllä 2018 julkaistu kansainvälisen ilmastopaneelin raportti vahvisti ilmastonmuutoksen kiihtyvän tahdin.

Haluamme nollata maidon hiilijalanjäljen

Lehmä pystyy muuttamaan nurmen sisältämän energian maidoksi. Märehtimisen hintana pötsissä syntyy metaania.

Maidon tärkeimmät ilmastopäästöt ovat pötsikäymisessä ja lantavarastossa muodostuva metaani (40−50 %), rehuntuotannossa peltomaassa syntyvä typpioksiduuli (35−45 %) ja ketjun eri vaiheissa energiantuotannossa syntyvä hiilidioksidi (10−15 %). Kasvihuonekaasupäästöjä raportoidaan useammalla raportointisektorilla. Turvepeltojen eli orgaanisten maiden kasvihuonekaasupäästöt lasketaan osaksi maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous -sektorin (LULUCF) -päästöjä eli ne eivät näy tilastoissa osana maataloussektorin kasvihuonepäästöjä.

Hiilineutraali maito tarkoittaa, että päästöjä vähennetään ja sidotaan ilmasta vähintään sama määrä kuin niitä syntyy maitotilalla, kuljetuksissa, tehtaalla ja pakkausten valmistamisessa sekä muualla maidon matkan varrella. Etenemme tavoitteeseen erityisesti kolmea reittiä:

  1. Sidomme nurmipeltoihin ilmasta nykyistä enemmän hiilidioksidia
  2. Teemme lannasta biokaasua, joka korvaa liikenteen fossiilisia polttoaineita
  3. Vähennämme orgaanisten peltomaiden eli turvepeltojen päästöjä

Tiesitkö, että hiilijalanjälkilaskennassa metaani (CH4), typpioksiduuli (N2O) ja muut kasvihuonekaasut muutetaan hiilidioksidiekvivalenteiksi (CO2)?

Tämän kasvihuonekaasupäästöjen yhteismitan avulla voidaan laskea yhteen eri kasvihuonekaasujen vaikutukset.

Nurmipellot pohjoisen maidontuotannon erikoisuus − lehmille ei soijaa

Valion maidontuotanto Suomessa poikkeaa useimmista maailman maista siinä, että lehmät eivät syö soijaa valkuaisen lähteenä. Ravinto koostuu pääosin nurmesta ja sitä täydennetään kotimaisilla viljoilla sekä rypsin ja rapsin prosessoinnin sivujakeilla. Soijan viljelyn alta hakataan maailman hiilivarastona toimivia sademetsiä, joten soijattomalla ruokinnalla on iso ilmastovaikutus. Soija on myös ihmisten tärkein kasvivalkuaisen lähde. Monivuotiset nurmet taas sitovat yksivuotisia kasveja tehokkaammin hiiltä (Lähde: Luonnonvarakeskus Luke). Soijaton maitoketju on Valiolle ainutlaatuinen kilpailuetu maailman mittakaavassa.

Suomessa ilmastovaikutuksia pienentää myös se, että 85 prosenttia naudanlihasta tuotetaan samasta eläimestä kuin maito. Siksi hiilidioksidipäästöt maito- ja naudanlihakiloa kohti ovat pienemmät verrattuna maihin, joissa lihan- ja maidontuotanto on erotettu toisistaan.

Maailman väkiluku kasvaa, maito ruokkii miljoonia

Ruohokasveilla on tärkeä rooli maailman ruoantuotannossa. Ne muuttavat suunnattoman määrän aurinkoenergiaa eläinten ruoaksi. Lehmät taas muuttavat nurmen sisältämän valkuaisen ja energian proteiiniksi: maidoksi ja lihaksi. Samalla ne toimivat välittäjänä aurinkoenergian ja ihmisen välillä.

Maapallon pelloista noin 30−40 prosenttia on luonnonolosuhteiltaan karuja nurmialueita, joita voidaan käyttää ihmiselle sopivan ruoan tuotantoon pääasiassa vain märehtijöiden avulla (Lähde: YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAO).

  1. Grasslands of the world. Plant Production and Protection Series No. 34. Toim. Suttie, Reynolds and C. Batello. Food and Agriculture Organization of the United Nations, 2005. Are grasslands under threat? Brief analysis of FAO statistical data on pasture and fodder crops, Food and Agriculture Organization of the United Nations.

Maailman väestö kasvaa 10 miljardiin, joten nurmialueita ja märehtijöitä tarvitaan ruoantuotantoon myös tulevaisuudessa kasvisten rinnalla. Olennaista on, että nurmesta jalostettu maito ja liha tuotettaisiin mahdollisimman resurssiviisaasti sellaisilla alueilla, joilla on esimerkiksi riittävästi vettä, niin kuin meillä Suomessa. Haluamme rakentaa ketjusta vielä kestävämmän sen sijaan, että ulkoistaisimme ympäristövaikutukset muihin maihin.

Metaanin määrä puolittunut 50 vuodessa

Suomalaiset maidontuottajat ovat tehneet jo vuosikymmenien ajan hyvää ympäristötyötä ja vähentäneet lehmien metaanipäästöjä sekä fosfori- ja typpilannoitteiden aiheuttamaa rehevöitymistä. Suomalaislehmien tuottaman metaanin määrä on puolittunut 50 vuodessa eläinten parantuneen tuotantokyvyn, terveyden ja ruokinnan myötä. Tähän on vaikuttanut myös lehmien määrän väheneminen. Maidon osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on pysynyt koko 2000-luvun noin 3−4 prosentissa (Tilastokeskus 2017). Nyt tarvitsemme uusia keinoja päästöjen vähentämiseksi.

Ruoan hiilijalanjäljen laskenta kehittyy

Teimme vuoden 2018 aikana hiilijalanjälkilaskentaa usealle Valion tuotteelle. Julkaisemme tuloksia niiden valmistuttua, jotta kuluttajien on jatkossa helpompi arvioida syömisen ilmastovaikutuksia.

Eri ruokien hiilijalanjäljen luotettava vertailu on toistaiseksi hankalaa, siksi että laskentakäytännöt ovat kirjavat. Yhtenäisten laskentatapojen lisäksi hiilijalanjälkitulosten esittelyyn tulisi saada mukaan eri ruokien ravintoarvot kuten proteiini- ja energiapitoisuus, vitamiinit ja kivennäisaineet. Näin eri tuotteiden vertailu helpottuisi, sanoo Aleksi Astaptsev, joka tekee Valiolla hiilijalanjäljen laskentaan liittyvää tutkimusta.

Hiilijalanjälkilaskennassa metaani (CH4), typpioksiduuli (N2O) ja muut kasvihuonekaasut muutetaan CO2-ekvivalenteiksi.

Miten maidon hiilijalanjälki nollataan?
Helena Karhujoki
Vaikutuksemme luonnon monimuotoisuuteen
Helena Karhujoki

Materiaali- ja energiatehokkuutta maidon koko matkan varrella

Valion tuotantolaitosten merkittävimmät ympäristövaikutukset ovat energian käyttö sekä veden kulutus ja jätevesikuorma. Hankimme ympäristövaikutuksia vähentävää tekniikkaa, käytämme raaka-aineita ja energiaa tehokkaasti ja suosimme uudelleenkäytettäviä, kierrätettäviä tai energiahyötykäyttöön soveltuvia pakkauksia.

Palkittua energiatehokkuutta

Valio on mukana Suomessa elintarviketeollisuuden energiatehokkuuden toimenpideohjelmassa vuodesta 2008. Tuolloin sitouduimme energiatehokkuustoimenpiteisiin, joilla laskettaisiin kulutusta yhdeksän prosenttia vuoden 2005 kulutuksesta. Toteuma oli vuoden 2017 lopussa noin 12 prosenttia, joten tavoite saavutettiin kirkkaasti. Valio on myös luopunut raskaan polttoöljyn käytöstä kaikilla tuotantolaitoksillaan. 34 prosenttia käyttämästämme lämmöstä tuotetaan uusiutuvilla energianlähteillä.

Meijeriprosessit käyttävät energiaa höyryn ja sähkön muodossa. Sähköä tarvitaan pääsääntöisesti prosessilaitteistojen käyttöön ja jäähdytykseen. Lämpöenergiaa tarvitaan erityisesti jauhemaisten tuotteiden kuivauksessa, tuotteiden lämpökäsittelyissä, pesuissa sekä kiinteistöjen lämmityksessä. Energian tuotannosta aiheutuu päästöjä ilmaan. Päästöjen laatu ja määrä riippuvat energian tuotantoon käytettävästä polttoaineesta.

Tavoitteemme on, että uusiutuvan energian osuus tuotantolaitosten energiankäytössä Suomessa nousee vuoden 2016 noin 24 prosentista yli 70 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä.

Kierrätettävät pakkaukset

Valion Suomessa valmistettavat tuotteet pakataan kertakäyttöisiin, täysin kierrätettäviin kuluttajapakkauksiin. Nestemäisten tuotteiden kuljetuspakkauksina käytetään palautuvia maitolaatikoita, rullakoita ja alusvaunuja. Käytön jälkeen ne pestään tuotantolaitoksilla ennen uudelleen käyttöä. Emme käytä PVC:tä emmekä hormonihäirikkökemikaaleja sisältäviä muoveja.

Valion tuotannon jätehuolto perustuu jätteiden lajitteluun. Olemme vähentäneet kaatopaikkajätteen määrää jätteiden lajittelua tehostamalla ja ohjaamalla yhä enemmän jätettä energiajakeeksi.

Maidon matka tilalta kauppaan on lyhyt

Maito kulkee tilalta meijeriin keskimäärin 77 kilometriä ja meijeriltä kauppaan 88 kilometriä. Maito ehtii tilalta kuluttajalle noin kahdessa vuorokaudessa, ja kauppaan toimitettavien kuluttajatuotteiden toimitusvarmuus on yli 99 prosenttia. Tehokas logistiikka tarkoittaa pienempiä päästöjä ja maitohävikkiä.

Suunnittelemme maidonkeräilyautojen reitit optimaalisiksi ja vältämme ylimääräistä ajoa. Keräilykaluston keski-ikä on noin puolitoista vuotta, ja autoissa hyödynnetään uusinta markkinoilla olevaa tekniikkaa. Tuotteiden jakelussa ympäristökuormaa vähentävät reittioptimoinnin lisäksi yhteisjakelu muiden yritysten kanssa ja kuormien mahdollisimman hyvä täyttöaste.

Valio Luomu™ maito hyppäsi Suomen ensimmäisen biokaasulla kulkevan maidonkeräysauton kyytiin

Helmikuun 2019 alusta lähtien Valio Luomu™ maito kulkee tilalta meijeriin nesteytetyn biokaasun eli LBG:n voimalla. Biokaasuauto pienentää maidon keräilyn hiilijalanjälkeä ja on kiertotaloutta parhaimmillaan: Valion tehtaiden jätteestä valmistetaan nimittäin biokaasua. LBG-maidonkeräilyauto kerää vajaat 10 prosenttia kaikesta Valio Luomu™ maidosta ja kiertää eteläisen Suomen keräilyreitillä.

"Logistiikkakokonaisuuden hiilijalanjäljen pienentäminen on merkittävää koko hiilineutraalin maidontavoitteen kannalta, sillä ajokilometrejä tulee paljon, kun maitoa ja siitä valmistettuja tuotteita kuljetetaan. Meillä on muitakin biokaasukäyttöisiä ajoneuvoja, kuten jakeluauto ja henkilöstön työsuhdeautoja", Valion kehityspäällikkö Petteri Tahvanainen sanoo.

100 % kasvipohjaiset tölkit ensimmäisenä maailmassa

Kaikki Suomessa myytävät harjakattoiset maito-, jogurtti-, piimä- ja kermatölkkimme tehdään uusiutuvista materiaaleista. Toimme pakkaukset kauppoihin vuonna 2015, ja joulukuussa 2018 pääsimme isoon 100 % tavoitteeseemme: kaikki maitotuotteita sisältävät tölkit ovat kasvipohjaisia. Tölkin hiilijalanjälki verrattuna perinteiseen pakkaukseen −58 %.

Tölkki on puukuitukartonkia. Korkin ja kartongin pintojen muovi on tehty sokeriruokoteollisuuden jätteestä. Ohut muovikerros pitää nesteen purkissa ja sisällön tuoreena. Tölkki kierrätetään kartonkikeräykseen ja korkki muovin mukana.

Pakkaustalkoomme jatkuvat: vuonna 2019 luovumme mustasta muovista.