Kestävä maidontuotanto
Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuskato ja väestönkasvu ovat suuria haasteita ruoan tuotannolle. Tulevaisuudessa ruokaa tuotetaan enemmän nykyistä pienemmällä peltopinta-alalla. Samalla ruoantuotannon ympäristö- ja ilmastovaikutuksia täytyy vähentää merkittävästi. Haluamme olla osa haasteiden ratkaisua: tunnemme ympäristö- ja ilmastovaikutuksemme ja vähennämme niitä aktiivisesti.
Ruoantuotanto perustuu luonnon meille antamiin resursseihin, joita meidän on osattava käyttää viisaasti. Maidontuottajat ja maatalous ovat avainasemassa ilmastonmuutoksen hillinnässä, ympäristöongelmien ratkaisuissa ja monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämisessä.
Vähennämme päästöjä, kasvatamme hiilinieluja, luomme kiertotalouden ratkaisuja, huolehdimme luonnon monimuotoisuudesta ja parannamme eläinten hyvinvointia.
Kaiken tämän lisäksi, jokapäiväinen päämäärämme on tehdä terveellistä ruokaa arjen polttoaineeksi ja nautinnoksi.
Mitä tulevaisuuden hiilineutraali maito tarkoittaa?
Kaikesta ruoantuotannosta syntyy päästöjä: muun muassa peltojen viljelystä, eläimistä, kuljetuksista, tehtaista ja pakkauksista. Tulevaisuudessa näiden päästöjen on pienennyttävä merkittävästi.
Hiilineutraali maito vuonna 2035 tarkoittaa, että päästöjä vähennetään ja sidotaan ilmasta vähintään sama määrä kuin niitä syntyy maitotilalla, kuljetuksissa, tehtaalla ja pakkausten valmistamisessa sekä muualla maidon matkan varrella. Hiilijalanjälkilaskennassa kasvihuonekaasut (esim. metaani, typpioksiduuli ja hiilidioksidi) muutetaan yhteismitalliseen muotoon eli hiilidioksidiekvivalenteiksi.
Kohti hiilineutraalia maitoa
Valion kunnianhimoinen ilmasto-ohjelma koostuu konkreettisista teoista, joilla maidon hiilijalanjälki nollataan vuoteen 2035 mennessä. Olemme listanneet toimenpiteet, aikataulut ja tavoitteet, joilla maidontuotannosta syntyy ja sitoutuu saman verran kasvihuonekaasupäästöjä vuonna 2035.
Hiiltä ilmasta peltoon! Koulutamme maitotilat hiiliviljelyyn
Fiksulla viljelyllä voidaan lisätä peltojen hiilensidontaa. Huhtikuussa 2019 järjestimme yhdessä ympäristösäätiö Baltic Sea Action Groupin kanssa ensimmäisen yhteisen hiiliviljelijäkoulutuksen. Nyt jo 600 innokasta maidontuottajaa on osallistunut koulutuksiin.
Yksi isoista haasteistamme liittyy soista raivattujen peltojen päästöihin. Joulukuun 2019 hackathon-kilpailussa etsimme uusia ideoita päästöjen vähentämiseen. Kisajoukkueissa oli esimerkiksi maanviljelijöitä, startupeja, maatalousalan opiskelijoita ja tutkijoita. Kesällä 2020 pyöräytimme käyntiin pilottiprojekteja maitotiloilla.
Biokaasulla kulkevat maitoautot liikenteessä
Helmikuun 2019 alusta lähtien Valio Luomu™ maito on kulkenut tilalta meijeriin nesteytetyn biokaasun eli LBG:n voimalla. Biokaasuauto pienentää maidon keräilyn hiilijalanjälkeä ja on kiertotaloutta parhaimmillaan: Valion tehtaiden jätteestä valmistetaan nimittäin biokaasua. Biokaasulla kulkee jo viisi maidonkeräilyautoa.
Poo-power!
Vajaa kolmasosa lehmän syömän nurmen sisältämästä energiasta päätyy lantaan. Siitä voidaan tehdä biokaasua korvaamaan liikenteen fossiilisia polttoaineita. Lannassa on myös kasvien tarvitsemia ravinteita, typpeä ja fosforia, joista saadaan luomulannoitteita. Joillakin valiolaisilla maitotilalla on jo oma biokaasulaitos. Tulevaisuudessa tarvitaan lisäksi isompia, keskitettyjä biokaasulaitoksia.
Kottarainen ja kimalainen bongattu! Lehmät lisäävät luonnon monimuotoisuutta
Ruoantuotanto ei onnistu ilman monimuotoista luontoa. Lajien runsaus on hyvä asia, sillä esimerkiksi eri kasvit kestävät kylmää, kuivaa ja kuumaa keliä eri tavoin. Tiesitkö että lehmien syömä apila houkuttelee pölyttäjiä, ja lanta laitumella hyönteisiä, jotka vuorostaan ovat lintujen ruokaa?
Reittejä ruuan hiilijalanjäljen nollaamiseen on kaksi: nopeampi ja hitaampi. "Olemme valinneet pidemmän tien, sillä uskomme, että vain haastamalla itsemme ja koko maitoketjun teemme pysyviä muutoksia, ja voimme saavuttaa hiilineutraalin maidon vuoteen 2035 mennessä", sanoo Juha Nousiainen.
Ilmasto- ja nurmitutkimuksen huippuryhmät yhdessä
Voimme saavuttaa tavoitteen vain yhteistyöllä. CARBO-yhteistyöverkostossa pureudumme erityisesti nurmen hiilensidonnan tutkimukseen. Mukana ovat Ilmatieteen laitos, Luonnonvarakeskus Luke, Itä‐Suomen yliopisto, Yara ja Atria Tuottajat. Teemme töitä myös monen pienemmän yrityksen ja tutkimusryhmän kanssa.
Jogurtin valmistus alkoi Riihimäen Herajoella vuonna 1968. Vireä viisikymppinen tehdas sai vuonna 2017 viereensä uuden välipalatehtaan, joka säästää 30 % energiaa vanhaan verrattuna. Myös hävikki on hallussa: "Useampaan vuoteen meiltä ei ole toimitettu mitään jätettä kaatopaikalle. Tuotannon sivuvirrat, joita ei voi enää hyödyntää, päätyvät esimerkiksi biopolttoaineen raaka-aineeksi", kertoo vuorovastaava Minna Ranta.
Hiilijalanjälkilaskennan ABC
Lehmät muuttavat nurmen energian maidoksi. Sitä kutsutaan märehtimiseksi ja sen hintana lehmän pötsissä syntyy metaania. Toiseksi suurin osa maidon hiilijalanjäljestä tulee rehuntuotannosta. "Hiilijalanjälkilaskentaa tarvitaan todentamaan ja ohjaamaan päästövähennyksiä. Yksittäisiä lukuja tärkeämpiä ovat ne teot, joilla ympäristövaikutuksia pienennetään." Tutkija Aleksi Astaptsev laskee työkseen maidon hiilijalanjälkeä.
Ilmastosanasto
Hiilinielu, hiiliviljely, turvepelto ja biodiversiteetti... Ilmastokeskustelu vilisee uusia sanoja. Tästä löydät pika-avun keskustelussa luovimiseen!
Eläinten, luonnon ja ihmisten hyvinvoinnin puolesta koko elämänsä liputtanut Tuuli Hakala on mieluummin oivaltaja kuin aina oikeassa.
Mihin maitoa oikein tarvitaan?
”On hienoa että niin moni suomalainen miettii oman ruokavalionsa ilmastovaikutuksia. Ruokavalinnoissa kannattaa aina tarkastella myös ravitsemusnäkökulmaa”, ravitsemusasiantuntija ja tutkija Tuula Tuure kertoo.
Puupelleteillä porisevat kattilat ja lisää tuulivoimaa tehtaille
"Tehtaillamme valmistetaan päivässä tuhansia tonneja erilaisia tuotteita. Eniten sähköä tarvitaan tuotteiden jäähdytykseen ja kylmäsäilytykseen. Kun maitoa pastöroidaan, tarvitaan ensin kuumaa ja heti perään kylmää. Uusiutuvien polttoaineiden osuus on jo yli 50 prosenttia", kertoo energiapäällikkö Peter Fabritius.
Jatkuvasti parempia pakkauksia
Kehitämme jatkuvasti pakkauksiamme paremmin kiertotalouteen sopiviksi sekä minimoimme niiden ilmastovaikutuksia. Ympäristöviisas pakkaus on parhaimmillaan kiertotalouteen sopiva ja valmistettu uusiutuvista tai kierrätetyistä materiaaleista.
Suomen karut pellot sopivat lehmille
Pohjoisissa olosuhteissamme on paljon karuja peltoja, jotka eivät suoranaisesti sovellu ihmisruoan tuotantoon. Sen sijaan märehtijät, esimerkiksi lehmät, voivat saada tämän kaltaisilta pelloilta ravintonsa (*Lähde: YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAO). Kun maailman väestö jatkaa kasvuaan, tarvitsemme kasvintuotannon rinnalle myös nurmialueita ja märehtijöitä. Maito ja liha tuotetaan kestävimmin sellaisilla alueilla, joilla on riittävästi vettä ja joissa lehmiä ruokitaan nurmella.
Suomessa lehmät eivät syö soijaa, vaan nurmea. Niiden ravintoa täydennetään kotimaisilla viljoilla sekä esimerkiksi rypsi- ja rapsiöljyn tuotannossa ylijäävillä kasvin osilla. Talvella lehmät ruokitaan säilötyllä nurmirehulla. Suomen soijaton maidontuotanto on kansainvälisessäkin mittakaavassa poikkeuksellista. Soijan viljelyn alta hakataan maapallon hiilivarastona toimivia sademetsiä, joten se on myös ilmastovalinta.
Nurmipellot sitovat tehokkaasti hiiltä
Monilajinen ja monivuotinen nurmikasvusto toimiikin metsän tapaan myös hiilinieluna. Pelto uudistetaan noin joka neljäs vuosi, joten kasvien yhteyttäminen ja hiilen pumppaus maahan alkaa heti, kun lumet ovat sulaneet. Tällöin myöskään maan muokkauksesta ei synny päästöjä. Esimerkiksi peruna- ja viljapelto kynnetään ja kylvetään joka vuosi uudelleen. Nurmia tarvitaan myös vuoroviljelyssä: kun viljapellossa kasvaa välivuosina nurmi, maa pysyy muhevana.
Kestävä ruokavalio ihmiselle ja ilmastolle
Mietimme usein yksittäisten elintarvikkeiden merkitystä, kun sen sijaan meidän olisi tärkeä katsoa ruokavalion kokonaisuutta. Jokainen meistä voi koostaa ravitsevan ruokavalionsa monella eri tavalla. Maitotuotteissa on helpossa paketissa paljon sellaista ravitsemuksellista hyvää, josta elimistömme hyötyy.
Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen Ruokaminimi-hankkeessa tutkittiin, millaisilla ruokavalioilla voidaan pienentää ruoan ilmastovaikutuksia ja samalla huolehtia siitä, että kehomme saa kaiken tarvitsemansa. Yksi suositusruokavalio, joka oli hyödyllinen sekä ravitsemuksen että ilmaston kannalta, sisälsi paljon kalaa sekä nykyisten ravitsemussuositusten verran maitotuotteita. Tutustu helppoihin, ilmaston kannalta vastuullisiin resepteihin täältä.
On selvää, että nykyinen ruoantuotantomallimme ei riitä väestön kasvaessa. Kasvipohjaisilla tuotteilla ja uusilla keinoilla tuotetuilla elintarvikkeilla onkin merkittävä rooli tulevaisuuden ruoantuotannossa. Olemme mukana tässä muutoksessa: vuonna 2018 lanseerasimme kasvipohjaisen Oddlygood® tuoteperheen.
*Grasslands of the world. Plant Production and Protection Series No. 34. Toim. Suttie, Reynolds and C. Batello. Food and Agriculture Organization of the United Nations, 2005. Are grasslands under threat? Brief analysis of FAO statistical data on pasture and fodder crops, Food and Agriculture Organization of the United Nations.