Kestävä maidontuotanto ja kiertotalous − kohti hiilineutraalia maitoa 2035

Tunnemme maidontuotannon ympäristövaikutukset ja vastuunamme on vähentää niitä aktiivisesti. Maidontuottajat ja maatalous ovat osa ilmastonmuutoksen ratkaisua.

Haluamme nollata maidon hiilijalanjäljen Suomessa vuoteen 2035 mennessä. Tavoite on erittäin kunnianhimoinen, mutta mahdollinen saavuttaa yhteistyöllä. Mukana on Valion ja maitotilojen lisäksi maatalouden ja energia-alan muita yrityksiä sekä tutkimuslaitoksia, esimerkiksi Luonnonvarakeskus Luke, Ilmatieteenlaitos ja ympäristösäätiö Baltic Sea Action Group.

Ilmastonmuutos ja väestönkasvu ovat merkittäviä haasteita maailman ruoantuotannolle. Ruokaa pitää tuottaa enemmän ja samalla ruoantuotannon ympäristövaikutuksia täytyy vähentää merkittävästi. Syksyllä 2018 julkaistu kansainvälisen ilmastopaneelin raportti vahvisti ilmastonmuutoksen kiihtyvän tahdin.

Haluamme nollata maidon hiilijalanjäljen

Lehmä pystyy muuttamaan nurmen sisältämän energian ravintorikkaaksi maidoksi. Märehtimisen hintana pötsissä syntyy metaania. YK:n maatalousjärjestö FAO:n mukaan maailmassa tuotetun maitokilon ilmastopäästöjen keskiarvo on 2,5 kiloa hiilidioksidiekvivalenteiksi muunnettuna. Suomessa luku on eri tutkimusten mukaan noin 1 kilo.

Maidon tärkeimmät ilmastopäästöt ovat pötsikäymisessä ja lantavarastossa muodostuva metaani (40−50 %), rehuntuotannossa peltomaassa syntyvä typpioksiduuli (35−45 %) ja ketjun eri vaiheissa energiantuotannossa syntyvä hiilidioksidi (10−15 %). Tällä hetkellä maankäytön päästöt ja toisaalta viljelymaiden hiilinielut eivät sisälly virallisiin ruoan hiilijalanjäljen LCA-laskentamalleihin. Jotta meillä olisi oikea kokonaiskuva suomalaisen ruoantuotannon päästöistä, myös maankäytön vaikutus hiilijalanjälkeen tulisi huomioida niin maidon kuin muidenkin ruokien osalta.

Kasvihuonekaasupäästöjä raportoidaan Tilastokeskuksen antamien kansallisten ohjeiden mukaisesti useammalla raportointisektorilla.  Turvepeltojen eli orgaanisten maiden kasvihuonekaasupäästöt ovat kansallisessa raportoinnissa osa maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous -sektorin (LULUCF) -päästöjä eli ne eivät näy tilastoissa osana maataloussektorin kasvihuonepäästöjä.

Tulevaisuuden hiilineutraali maito tarkoittaa, että päästöjä vähennetään ja sidotaan ilmasta vähintään sama määrä kuin niitä syntyy maitotilalla, kuljetuksissa, tehtaalla ja pakkausten valmistamisessa sekä muualla maidon matkan varrella. Etenemme vuoden 2035 tavoitteeseen erityisesti kolmea reittiä:

  1. Sidomme nurmipeltoihin ilmasta nykyistä enemmän hiilidioksidia
  2. Teemme lannasta biokaasua, joka korvaa liikenteen fossiilisia polttoaineita
  3. Vähennämme orgaanisten peltomaiden eli turvepeltojen päästöjä

Tiesitkö, että hiilijalanjälkilaskennassa metaani (CH4), typpioksiduuli (N2O) ja muut kasvihuonekaasut muutetaan hiilidioksidiekvivalenteiksi (CO2)?

Tämän kasvihuonekaasupäästöjen yhteismitan avulla voidaan laskea yhteen eri kasvihuonekaasujen vaikutukset.

Nurmipellot pohjoisen maidontuotannon erikoisuus − lehmille ei soijaa

Valion maidontuotanto Suomessa poikkeaa useimmista maailman maista siinä, että lehmät eivät syö soijaa valkuaisen lähteenä. Ravinto koostuu pääosin nurmesta ja sitä täydennetään kotimaisilla viljoilla sekä esimerkiksi rypsi- ja rapsiöljyn tuotannossa ylijäävillä kasvin osilla. Soijan viljelyn alta hakataan maailman hiilivarastona toimivia sademetsiä, joten soijaton ruokinta on myös ilmastovalinta. Monivuotiset nurmet taas sitovat yksivuotisia viljelykasveja tehokkaammin hiiltä, muun muassa siksi että peltoja ei tarvitse kyntää ja kylvää joka vuosi. Tällöin myöskään maan muokkauksesta ei synny päästöjä. (Lähde: Luonnonvarakeskus Luke.) Soijaton maidontuotanto on maailman mittakaavassa ainutlaatuista.

Suomalaisen maidontuotannon toinen erikoisuus on se, että meillä noin 80 prosenttia naudanlihasta tulee lypsylehmistä tai niiden synnyttämistä sonneista, jotka kasvatetaan lihakarjaksi. Kun samasta eläimestä saadaan sekä maitoa että lihaa, päästöt maito- ja liha-annosta kohti ovat pienemmät. Monessa muussa maassa pihvilihan ja maidon tuotanto on erotettu toisistaan.

Materiaali- ja energiatehokkuutta maidon koko matkan varrella

Valion tuotantolaitosten merkittävimmät ympäristövaikutukset ovat energian käyttö sekä veden kulutus ja jätevesikuorma. Hankimme ympäristövaikutuksia vähentävää tekniikkaa, käytämme raaka-aineita ja energiaa tehokkaasti ja suosimme uudelleenkäytettäviä, kierrätettäviä tai energiahyötykäyttöön soveltuvia pakkauksia.

Palkittua energiatehokkuutta

Meijeriprosessit käyttävät energiaa höyryn ja sähkön muodossa. Sähköä tarvitaan pääsääntöisesti prosessilaitteistojen käyttöön ja jäähdytykseen. Lämpöenergiaa tarvitaan erityisesti jauhemaisten tuotteiden kuivauksessa, tuotteiden lämpökäsittelyissä, pesuissa sekä kiinteistöjen lämmityksessä. Energian tuotannosta aiheutuu päästöjä ilmaan. Päästöjen laatu ja määrä riippuvat energian tuotantoon käytettävästä polttoaineesta.

Valio on mukana teollisuuden energiansäätösopimuksessa. Tavoitteemme on tehdä vuodesta 2017 vuoden 2020 loppuun mennessä energiatehokkuustoimenpiteitä, jotka vastaavat 4 prosenttia vuoden 2015 sähkön ja lämmön kulutuksesta. Olemme vuosien 2017 ja 2018 aikana saavuttaneet yhteensä 2,2 prosenttia eli kun jatkamme samalla tahdilla, saavutamme tavoitteemme vuonna 2020.

Valion lämmöntuotannossa käytettyjen uusiutuvien polttoaineiden osuus oli Suomessa vuonna 2018 melkein puolet ja kotimaisuusaste polttoaineissa oli yli neljäviidesosaa. Jatkossa uusiutuvien polttoaineiden osuus lähentelee 60 prosenttia.

Kierrätettävät pakkaukset

Valion Suomessa valmistettavat tuotteet pakataan kertakäyttöisiin, täysin kierrätettäviin kuluttajapakkauksiin. Nestemäisten tuotteiden kuljetuspakkauksina käytetään palautuvia maitolaatikoita, rullakoita ja alusvaunuja. Emme käytä PVC:tä emmekä hormonihäirikkökemikaaleja sisältäviä muoveja.

Valion tuotannon jätehuolto perustuu jätteiden lajitteluun. Olemme vähentäneet kaatopaikkajätteen määrää jätteiden lajittelua tehostamalla ja ohjaamalla yhä enemmän jätettä energiajakeeksi.

Maidon matka tilalta kauppaan on lyhyt

Maito kulkee tilalta meijeriin keskimäärin 77 kilometriä ja meijeriltä kauppaan 88 kilometriä. Maito ehtii tilalta kuluttajalle noin kahdessa vuorokaudessa.. Tehokas logistiikka tarkoittaa pienempiä päästöjä ja maitohävikkiä.

Suunnittelemme maidonkeräilyautojen reitit optimaalisiksi ja vältämme ylimääräistä ajoa. Tuotteiden jakelussa ympäristökuormaa vähentävät reittioptimoinnin lisäksi yhteisjakelu muiden yritysten kanssa ja kuormien mahdollisimman hyvä täyttöaste.

Maailman väkiluku kasvaa, maito ruokkii miljoonia

Ruohokasveilla on tärkeä rooli maailman ruoantuotannossa. Ne muuttavat suunnattoman määrän aurinkoenergiaa eläinten ruoaksi. Lehmät taas muuttavat nurmen sisältämän valkuaisen ja energian proteiiniksi: maidoksi ja lihaksi. Ne siis ovat välittäjiä aurinkoenergian ja ihmisen välillä.

Maapallon pelloista noin 30−40 prosenttia on luonnonolosuhteiltaan karuja nurmialueita, joita voidaan käyttää ihmiselle sopivan ruoan tuotantoon pääasiassa vain märehtijöiden avulla (Lähde: YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAO).

  1. Grasslands of the world. Plant Production and Protection Series No. 34. Toim. Suttie, Reynolds and C. Batello. Food and Agriculture Organization of the United Nations, 2005. Are grasslands under threat? Brief analysis of FAO statistical data on pasture and fodder crops, Food and Agriculture Organization of the United Nations.

Maailman väestö kasvaa 10 miljardiin, joten nurmialueita ja märehtijöitä tarvitaan ruoantuotantoon myös tulevaisuudessa kasvisten rinnalla. Maito ja liha voidaan tuottaa kestävimmin sellaisilla alueilla, joilla lehmiä ruokitaan nurmella ja joilla on riittävästi vettä - esimerkiksi Suomessa. Haluamme rakentaa ketjusta vielä kestävämmän sen sijaan, että ulkoistaisimme ympäristövaikutukset muihin maihin.

Metaanin määrä puolittunut 50 vuodessa

Suomalaiset maidontuottajat ovat tehneet vuosikymmenien ajan hyvää ympäristötyötä ja vähentäneet lehmien metaanipäästöjä sekä fosfori- ja typpilannoitteiden aiheuttamaa rehevöitymistä. Luonnonvarakeskus Luken mukaan nurmipeitteisiltä pelloilta huuhtoutuu fosforia 0,43 kiloa hehtaarilta. Määrä on alle puolet siitä, mitä tähän saakka on uskottu.

Suomalaislehmien tuottaman metaanin määrä on puolittunut 50 vuodessa eläinten parantuneen tuotantokyvyn, terveyden ja ruokinnan myötä. Lehmä pystyy nykyisin tuottamaan samasta rehumäärästä enemmän maitoa. Metaanipäästöjen vähenemiseen on vaikuttanut myös lehmien määrän väheneminen. Maidon osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on pysynyt koko 2000-luvun noin 3−4 prosentissa (Tilastokeskus 2017). Nyt tarvitsemme uusia keinoja päästöjen vähentämiseksi.

Ruoan hiilijalanjäljen laskenta kehittyy

Eri ruokien hiilijalanjäljen luotettava vertailu on toistaiseksi hankalaa siksi, että laskentakäytännöt ovat kirjavat. Yhtenäisten laskentatapojen lisäksi hiilijalanjälkitulosten esittelyyn tulisi saada mukaan eri ruokien ravintoarvot kuten proteiini- ja energiapitoisuus, vitamiinit ja kivennäisaineet. Näin eri tuotteiden vertailu helpottuisi, sanoo Aleksi Astaptsev, joka tekee Valiolla hiilijalanjäljen laskentaan liittyvää tutkimusta.

Hiilijalanjälkilaskennassa metaani (CH4), typpioksiduuli (N2O) ja muut kasvihuonekaasut muutetaan CO2-ekvivalenteiksi.

Miten maidon hiilijalanjälki nollataan?
Helena Karhujoki
Vaikutuksemme luonnon monimuotoisuuteen
Heidi Huttunen

Valio Luomu™ maito hyppäsi Suomen ensimmäisen biokaasulla kulkevan maidonkeräysauton kyytiin

Helmikuun 2019 alusta lähtien Valio Luomu™ maito kulkee tilalta meijeriin nesteytetyn biokaasun eli LBG:n voimalla. Biokaasuauto pienentää maidon keräilyn hiilijalanjälkeä ja on kiertotaloutta parhaimmillaan: Valion tehtaiden jätteestä valmistetaan nimittäin biokaasua. LBG-maidonkeräilyauto kerää vajaat 10 prosenttia kaikesta Valio Luomu™ maidosta ja kiertää eteläisen Suomen keräilyreitillä.

"Logistiikkakokonaisuuden hiilijalanjäljen pienentäminen on merkittävää koko hiilineutraalin maidontavoitteen kannalta, sillä ajokilometrejä tulee paljon, kun maitoa ja siitä valmistettuja tuotteita kuljetetaan. Meillä on muitakin biokaasukäyttöisiä ajoneuvoja, kuten jakeluauto ja henkilöstön työsuhdeautoja", Valion kehityspäällikkö Petteri Tahvanainen sanoo.

100 % kasvipohjaiset tölkit ensimmäisenä maailmassa

Kaikki Suomessa myytävät harjakattoiset maito-, jogurtti-, piimä- ja kermatölkkimme tehdään uusiutuvista materiaaleista. Toimme pakkaukset kauppoihin vuonna 2015, ja joulukuussa 2018 pääsimme tavoitteeseemme: kaikki maitotuotteita sisältävät tölkit ovat kasvipohjaisia. Tölkin hiilijalanjälki verrattuna perinteiseen pakkaukseen −58 %.

Tölkki on puukuitukartonkia. Korkin ja kartongin pintojen muovi on tehty sokeriruokoteollisuuden jätteestä. Ohut muovikerros pitää nesteen purkissa ja sisällön tuoreena. Tölkki kierrätetään kartonkikeräykseen ja korkki muovin mukana.

Pakkaustalkoomme jatkuvat: vuonna 2019 luovumme mustasta muovista.

Tämä verkkopalvelu käyttää evästeitä käyttökokemuksen parantamiseen, tilastoimiseen sekä mainosten näyttämiseen. Lisätietoja ›