Valion ilmasto-ohjelma

Tavoitteemme on nollata Valion maidon arvoketjun ilmastovaikutukset vuoteen 2035 mennessä. Hiilineutraali maito tarkoittaa, että päästöjä vähennetään ja sidotaan ilmasta vähintään sama määrä kuin niitä syntyy maitotiloilla, kuljetuksissa, tehtaissa ja pakkausten valmistamisessa sekä muualla maidon matkalla tilalta kauppaan. Työmme painopiste on päästöjen vähentämisessä, ei niiden kompensoinnissa. Valio on asettanut ilmasto-ohjelmansa lähtötasovuodeksi 2019, jolloin päästölaskenta yhdenmukaistettiin kansainvälisen kasvihuonekaasuprotokollan (Greenhouse Gas Protocol) mukaiseksi.

Valio Suomen toimintojen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2023 olivat noin 2,16 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Tästä vastaanotetun raakamaidon osuus oli 80 prosenttia, tehtaiden energiankäytön seitsemän ja logistiikan kaksi prosenttia. Loput päästöistä liittyvät muun muassa tuotteiden valmistuksessa käytettäviin raaka-aineisiin, pakkauksiin, jätteiden käsittelyyn, energian alkutuotantoon, henkilöstön matkoihin sekä tuotteiden säilytykseen ja käsittelyyn kaupassa ja kuluttajan kotona. Näiden päästöjen lisäksi pelloilla vapautuu ja sitoutuu hiilidioksidia, jonka olemme huomioineet erillisessä hiilitaseessa.

KOHTI NETTONOLLAA TUTKIMUKSELLA JA YHTEISTYÖLLÄ

Valion ilmastotyö perustuu uusimpaan kotimaiseen ja kansainväliseen tutkimustietoon. Noudatamme kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) ja kasvihuonekaasuprotokollan ohjeistuksia ilmastovaikutustemme arvioinnissa.

Ilmasto-ohjelmassamme tutkimustieto yhdistyy käytännön toimiin. Teemme tiivistä yhteistyötä maatalouden, energia- ja ympäristöalan toimijoiden sekä eri tutkimuslaitosten kanssa. Kumppaneitamme ovat muun muassa Luonnonvarakeskus, Ilmatieteenlaitos, Itä-Suomen ja Helsingin yliopistot, Yara ja Atria tuottajat sekä ympäristösäätiö Baltic Sea Action Group.

Noin 3200 maitotilayrittäjää omistaa Valion alueellisten osuuskuntien kautta. Maitotilayrittäjät ovat avainasemassa ilmastotyössämme, koska suurin osa maidon hiilijalanjäljestä syntyy tiloilla. Valio tarjoaa rahallista tukea, tieteeseen pohjautuvaa tietoa ja yhteistyömahdollisuuksia ilmastoystävällisten tuotantotapojen tueksi. Esimerkiksi uusi toukokuussa 2023 voimaan tullut vastuullisuusohjelmamme kannustaa taloudellisesti tiloja hiilijalanjäljen pienentämiseen.

HIILTÄSITOVAN NURMIVILJELYN TEHOSTAMINEN

Kuten metsällä, myös nurmella on kyky sitoa hiiltä ilmakehästä. Suomen pelloista yli neljännes on nurmipeltoa. Ei ole siis aivan saman tekevää, miten niitä viljelemme.

Pellon hiilensidontaa voi parantaa esimerkiksi nurmen lajikirjoa lisäämällä, niittokorkeutta nostamalla ja pitämällä pellot kasvipeitteisinä ympäri vuoden. Hiiliviljelytoimenpiteillä voidaan myös parantaa satoisuutta ja tilan taloudellista kannattavuutta.

Toimenpiteet

• Parannamme kivennäismaiden hiilensidontaa
• Edistämme maan kasvukuntoa
• Nostamme satotasoja
• Hyödynnämme palkokasveja viljelyssä
• Käytämme entistä vähäpäästöisempiä lannoitusmenetelmiä

Mitä olemme saaneet aikaan?

• Olemme kouluttaneet yli 1600 hiiliviljelijää
• Yli 1600 valiolaista maitotilaa tekee uudistavan viljelyn toimenpiteitä yhteensä miltei 130 000 peltohehtaarilla
• Noin 2 200 valiolaista maitotilaa on laskenut tuottamansa raakamaidon hiilijalanjäljen.
• Teemme tiivistä yhteistyötä huippututkimusryhmien ja nurmen kasvatuksen sekä käytön asiantuntijayritysten kanssa
• Olemme kehittäneet kuusi erilaista Carbo® nurmensiemenseota, joka sisältävät erilaisia hiiltä sitovia ja monimuotoisuutta lisääviä nurmilajikkeita
• Kannustamme maitotilallisia hiilensidontaan maksamalla vastuullisuuslisää. Tekemällä ilmastotoimenpiteitä maitotilalliset voivat ansaita enemmän tuottamastaan maidosta.

TURVEPELTOJEN PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN

Noin puolet Suomen maatalouden kokonaiskasvihuonekaasupäästöistä on peräisin menneiden vuosikymmenten aikana soista tai suometsistä raivatuista turvepelloista. Turvepeltojen osuus Suomen peltopinta-alasta on noin 10 prosenttia. Saavuttaaksemme hiilineutraalin maitoketjun tavoitteen, on turvepeltojen kasvihuonekaasupäästöjä vähennettävä merkittävästi.

Turvepeltojen päästöjä voidaan pienentää oikeanlaisilla viljelytavoilla. On ensiarvoisen tärkeää, että pystymme ohjeistamaan ja tukemaan maidontuottajia ilmastoystävällisemmissä viljelytavoissa. Heikkotuottoisten turvemaiden tehokkain ilmastotoimi on ennallistaminen kosteikoksi.

Toimenpiteet

• Peltojen ympärivuotinen kasvipeitteisyys
• Monivuotinen nurmenviljely yksivuotisten kasvien sijaan
• Peltomaan muokkauksen vähentäminen
• Pohjavedenpinnan nosto
• Heikkotuottoisten peltojen ennallistaminen kosteikoiksi ja metsitys

Mitä olemme jo saaneet aikaan?

• Julkaisimme maitotilallisille ajankohtaisimpaan tutkimustietoon pohjautuvat turvepeltojen viljelysuositukset
• Järjestimme turvepeltoaiheisen hackathonin löytääksemme ratkaisuja turvepeltojen päästöjen vähentämiseen
• Osallistumme turvepeltojen tutkimus- ja kehittämishankkeisiin kuten Luken OMAIHKA-, ARMI-, RUUHI- ja VÄPÄ-hankkeet
• Mittaamme viidellä valiolaisella maitotilalla turvepeltojen kasvihuonekaasupäästöjä ympärivuotisesti
• Vuonna 2024 ennallistamme valiolaisen luomumaitotilan heikkotuottoisen turvepellon ilmastokosteikoksi.

LANNASTA UUSIUTUVAA POLTTOAINETTA KORVAAMAAN FOSSIILISIA ENERGIANLÄHTEITÄ

Lannoitusvaikutuksensa vuoksi lanta on maitotiloille arvokas raaka-aine, mutta sen varastoinnista aiheutuu metaanipäästöjä. Lannan varastoinnin metaanipäästöjä voidaan pienentää keräämällä lannasta mahdollisesti vapautuva metaani biokaasulaitoksessa. Jos biokaasusta jalostetaan liikennekaasua, saadaan päästövähennyksiä paitsi maidontuotannossa, myös liikenteessä.

Maatiloilla käytettävien teollisten väkilannoitteiden tuotannosta syntyy hiilidioksidipäästöjä. Peltoviljelyssä käytettävien teollisten väkilannoitteiden käyttöä voidaan vähentää käsittelemällä maitotilalla syntyvä karjanlanta biokaasulaitoksessa ja käyttämällä ravinnepitoisen prosessoidun lannan ravinteet hyödyksi peltoviljelyssä.

Toimenpiteet

• Korvaamme fossiilisia liikennepolttoaineita biokaasulla
• Lisäämme kansallista energiaomavaraisuutta
• Pienennämme lannan varastoinnin metaanipäästöjä
• Vähennämme väkilannoitteiden käyttöä
• Vähennämme kuiviketurpeen käyttöä tuottamalla lannasta eläimille kuivikkeita
• Selvitämme mahdollisuutta hyödyntää lantaa kaupallisten multatuotteiden raaka-aineena turpeen sijaan

Mitä olemme jo saaneet aikaan?

• Yhdessä energiayhtiö St1 Biokraftin kanssa omistamamme yhteisyritys Suomen Lantakaasu Oy:n tavoitteena on tuottaa neljännes Suomen liikenteen biokaasutavoitteesta (1 tWh)
• Tällä hetkellä yhtiöllä on rakenteilla kaksi teollisen mittakaavan biokaasulaitosta Kiuruvedelle ja Nurmoon sekä suunnitelmia useamman satelliittilaitoksen rakentamiseksi.
• Kehitimme ja patentoimme maailman ensimmäisenä prosessin, jolla lannasta saadaan biokaasun lisäksi puhdasta vettä sekä fosfori- ja typpilannoitejakeita
• Kahdellakymmenellä valiolaisella tilalla on biokaasulaitos
• Valiolla on kuusi biokaasulla kulkevaa maitoautoa, joista yksi kulkee lantabiokaasulla

LEHMIEN HYVINVOINTI, RUOKINTA JA JALOSTUS

Lehmien terveys ja hyvinvointi eivät ole ristiriidassa ilmastotavoitteidemme kanssa – päinvastoin. Terve ja hyvinvoiva lehmä tuottaa kasvihuonekaasupäästöjä merkittävästi vähemmän maitolitraa kohti laskettuna. Laidunnus tukee lehmien hyvinvointia ja voi parhaimmillaan lisätä hiilensidontaa.

Oikeanlaisella ruokinnalla ja jalostuksella on merkittävä vaikutus maidon hiilijalanjälkeen. Suomalainen maidontuotanto perustuu hyvin sulavaan nurmirehuun, joka on märehtijöiden luontaista ravintoa. Lypsykarjan ilmastoviisas jalostus edistää eläinten terveyttä ja kestävyyttä sekä proteiini- ja rasvapitoisuuksiltaan korkeaa maidontuotantoa. Jalostuksella voidaan myös vaikuttaa lehmän kykyyn käyttää ravinnon sisältämä energia tehokkaasti, jolloin ravintoa tarvitaan vähemmän eläinten hyvinvointia ja tuotosta heikentämättä.

Toimenpiteet

• Edistämme lehmien hyvinvointia ja terveyttä esimerkiksi maksamalla vastuullisuuslisää
• Pilotoimme metaanipäästöjä vähentävää ruokintaa
• Edistämme ilmastoystävällistä eläinjalostusta

Mitä olemme jo saaneet aikaan?

• Maidontuotannon metaanipäästöt ovat pienentyneet 60 vuodessa -57 %
• Kaikki Valion maidontuottajat ovat sitoutuneet eläinten hyvinvointia parantaviin, lainsäädännön vaatimukset ylittäviin tekoihin
• Valio on ollut vuodesta 2010 alkaen aktiivisesti mukana lypsykarjan rehunkäyttökykyä edistävässä jalostustutkimuksessa
• Olemme pilotoineet metaanin tuotantoa vähentävää rehua valiolaisilla tiloilla vuonna 2022 noin 400 lehmällä ja vuonna 2023 noin 3000 lehmällä. Keväällä 2024 lanseerasimme kansainvälisille teollisuusasiakkaillemme suunnatun Valio Carbo™ -kumppanuusohjelman, jossa metaanipäästöjä vähentävä ruokinta on mukana ensimmäisenä ilmastotoimena.
• Valiolla on tuettu pitkään lehmien nurmiruokintaa, joka on lajinmukaista ravintoa ja hiilijalanjäljeltään maltillinen. Nurmenviljelyn avulla voidaan myös sitoa hiiltä ilmakehästä maaperään.

UUSIUTUVA ENERGIA JA ENERGIATEHOKKUUS

Energiajärjestelmän muutos kohti uusiutuvia ja energiatehokkaita ratkaisuja on olennainen osa Valion ilmasto-ohjelmaa. Investoimme jatkuvasti tehtaidemme energiatehokkuuteen ja kannustamme maitotilayrittäjiämme kohti ilmastoviisaita energiaratkaisuja.

Toimenpiteet

• Parannamme energiatehokkuutta maitotiloilla, tehtaissa ja logistiikassamme
• Lisäämme uusiutuvan energian osuutta energian käytöstä koko arvoketjussamme

Mitä olemme jo saaneet aikaan?

• Valio paransi energiatehokkuuttaan usean pienen energia-tehokkuustoimenpiteen avulla vuonna 2024. Suomen ja Viron tehtailla tehtiin yli 60 energia-tehokkuustoimenpidettä.
• Turengin tehtaan uusi biolämpölaitos
• Riihimäen tehtaan lämmöntalteenottojärjestelmä
• Lapinlahden tehtaan savukaasulauhdutin-lämpöpumppujärjestelmä
• Tehostimme ja kehitimme lämmön jakelu- ja talteenottoverkkojen toimintaa
• Valion käyttämästä lämpöenergiasta puolet on alkuperältään uusiutuvaa ja sähköstä 20 % on alkuperätakuuna hankittua tuulisähköä
• Valio tukee maitotiloja aurinkosähköpaneeleiden hankinnan järjestämisessä

UUDET PÄÄSTÖVÄHENNYSTEKNOLOGIAT

Valio on ollut koko historiansa ajan teknologiavetoinen yritys ja rohkea suhtautuminen uusiin innovaatioihin on osa strategiaamme. Päästäksemme nettonollatavoitteeseen tarvitsemme ratkaisuja, jotka muovautuvat matkamme varrella vuoteen 2035 mennessä. Tutkimme jatkuvasti uusia mahdollisuuksia vähentää päästöjä ja sitoa hiilidioksidia ilmakehästä. Pilotoimme teknologioita ja tuomme uusia ratkaisuja suomalaisen maidontuotannon käyttöön.

Mitä olemme tekemässä?

• Olemme mukana kahdessa EU:n rahoittamassa nelivuotisessa tutkimushankkeessa, joissa kehitetään uusia teknisiä ratkaisuja navettailmassa olevan metaanin hajottamiseksi
• Kartoitamme mahdollisuuksia sitoa, varastoida ja hyödyntää hiilidioksidia uusien teknologioiden avulla
• Tehostamme kierrätystä
• Vähennämme hävikkiä

Mitä olemme jo saaneet aikaan?

• Järjestimme avoimen hackathon-ideointikilpailun navetan metaanin talteenotosta ja hyödyntämisestä vuonna 2018. Tämän jälkeen olemme jatkaneet selvitystyötä VTT:n kanssa. Selvitystyön lopputulemana olemme nyt mukana kahdessa eri kansainvälisessä konsortiossa kehittämässä alalle uusi teknisiä ratkaisuja.
• Olemme mukana tutkimus- ja kehityshankkeessa, jonka tarkoituksena on edistää pakkausten aitoa kiertotaloutta: Muovipakkausten suljetun kierronekosysteemi (SULKI). Tavoitteenamme on kaikki pakkauksemme ovat aidosti kiertotalouteen sopivia.
• Ilmastotiimimme seuraa jatkuvasti globaaleja innovaatioita ja soveltaa niitä Valion käyttöön