Valion kunnianhimoinen ilmasto-ohjelma koostuu konkreettisista teoista, joilla maidon hiilijalanjälki nollataan vuoteen 2035 mennessä. Haaste ei ole yksinkertainen, sillä ruoantuotannosta syntyy päästöjä, joita ei voida täysin välttää. Miten siis päästöt nollataan tuotantoketjun aikana ilman kompensointia?
Tavoitteemme on nollata Valion maidon arvoketjun ilmastovaikutukset vuoteen 2035 mennessä. Hiilineutraali maito tarkoittaa, että päästöjä vähennetään ja sidotaan ilmasta vähintään sama määrä kuin niitä syntyy maitotiloilla, kuljetuksissa, tehtaissa ja pakkausten valmistamisessa sekä muualla maidon matkalla tilalta kauppaan. Työmme painopiste on päästöjen vähentämisessä, ei niiden kompensoinnissa. Valio on asettanut ilmasto-ohjelmansa lähtötasovuodeksi 2019, jolloin päästölaskenta yhdenmukaistettiin kansainvälisen kasvihuonekaasuprotokollan (Greenhouse Gas Protocol) mukaiseksi.
Valio Suomen toimintojen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2021 olivat noin 2,4 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Tästä vastaanotetun raakamaidon osuus oli 82 prosenttia, tehtaiden energiankäytön viisi ja logistiikan kaksi prosenttia. Loput päästöistä liittyvät muun muassa tuotteiden valmistuksessa käytettäviin raaka-aineisiin, pakkauksiin, jätteiden käsittelyyn, energian alkutuotantoon, henkilöstön matkoihin sekä tuotteiden säilytykseen ja käsittelyyn kaupassa ja kuluttajan kotona. Näiden päästöjen lisäksi pelloilla vapautuu ja sitoutuu hiilidioksidia, jonka olemme huomioineet erillisessä hiilitaseessa.
Valion ilmastotyö perustuu uusimpaan kotimaiseen ja kansainväliseen tutkimustietoon. Noudatamme kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) ja kasvihuonekaasuprotokollan ohjeistuksia ilmastovaikutustemme arvioinnissa.
Ilmasto-ohjelmassamme tutkimustieto yhdistyy käytännön toimiin. Teemme tiivistä yhteistyötä maatalouden, energia- ja ympäristöalan toimijoiden sekä eri tutkimuslaitosten kanssa. Kumppaneitamme ovat muun muassa Luonnonvarakeskus, Ilmatieteenlaitos, Itä-Suomen ja Helsingin yliopistot, Yara ja Atria tuottajat sekä ympäristösäätiö Baltic Sea Action Group.
Noin 4000 maitotilayrittäjää omistaa Valion alueellisten osuuskuntien kautta. Maitotilayrittäjät ovat avainasemassa ilmastotyössämme, koska suurin osa maidon hiilijalanjäljestä syntyy tiloilla. Valio tarjoaa rahallista tukea, tieteeseen pohjautuvaa tietoa ja yhteistyömahdollisuuksia ilmastoystävällisten tuotantotapojen tueksi. Esimerkiksi uusi toukokuussa 2023 voimaan tuleva vastuullisuusohjelmamme kannustaa taloudellisesti tiloja hiilijalanjäljen pienentämiseen.
Hiilineutraalin maidon tiekarttaan on kirjattu toimenpiteet, aikataulut ja tavoitteet, joilla maidontuotannosta syntyy ja sitoutuu saman verran kasvihuonekaasupäästöjä vuonna 2035. Päästöjen pienentäminen, kiertotalous ja hiilinielut yhdessä nollaavat maidon hiilijalanjäljen.
TiekarttaTuemme maitotilayrittäjiämme aktiivisesti päästövähennyksien tekemisessä. Olemme kehittäneet Carbo® ympäristölaskurin, jonka avulla kukin tila pystyy laskemaan oman raakamaitonsa hiilijalanjäljen. Yksittäisten tilojen tuloksista saadaan arvioitua myös koko Valion vastaanottaman maidon hiilijalanjälki. Laskurin käyttämä laskentamalli on Valion kehittämä ja se noudattaa IPCC:n (Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli) suosituksia. Laskentamallimme on riippumattoman Carbon Trust -organisaation sertifioima. Hiilijalanjäljen lisäksi laskuri laskee happamoitumis- ja rehevöitymispotentiaalin.
Julkaisimme vuonna 2022 Ilmasto-oppaan maitotiloille, joka tarjoaa kattavasti tietoa ja käytännön ohjeita maidon hiilijalanjäljen pienentämiseksi.
Alle olemme keränneet prosenttiosuuksittain päästövähennystavoitteita ja saavutuksia, joilla maidon hiilijalanjälki on nolla vuonna 2035.
Päästövähennystavoite -21 %
Kuten metsällä, myös nurmella on kyky sitoa hiiltä ilmakehästä. Suomen pelloista yli neljännes on nurmipeltoa. Ei ole siis aivan saman tekevää, miten niitä viljelemme.
Pellon hiilensidontaa voi parantaa esimerkiksi nurmen lajikirjoa lisäämällä, niittokorkeutta nostamalla ja pitämällä pellot kasvipeitteisinä ympäri vuoden. Hiiliviljelytoimenpiteillä voidaan myös parantaa satoisuutta ja tilan taloudellista kannattavuutta.
Toimenpiteet
Mitä olemme saaneet aikaan?
Päästövähennystavoite -17 %
Noin puolet Suomen maatalouden kokonaiskasvihuonekaasupäästöistä on peräisin menneiden vuosikymmenten aikana soista tai suometsistä raivatuista turvepelloista. Turvepeltojen osuus Suomen peltopinta-alasta on noin 10 prosenttia. Saavuttaaksemme hiilineutraalin maitoketjun tavoitteen, on turvepeltojen kasvihuonekaasupäästöjä vähennettävä merkittävästi.
Turvepeltojen päästöjä voidaan pienentää oikeanlaisilla viljelytavoilla. On ensiarvoisen tärkeää, että pystymme ohjeistamaan ja tukemaan maidontuottajia ilmastoystävällisemmissä viljelytavoissa.
Toimenpiteet
Mitä olemme jo saaneet aikaan?
Päästövähennystavoite -13 %
Lannoitusvaikutuksensa vuoksi lanta on maitotiloille arvokas raaka-aine, mutta sen varastoinnista aiheutuu metaanipäästöjä. Lannan varastoinnin metaanipäästöjä voidaan pienentää keräämällä lannasta mahdollisesti vapautuva metaani biokaasulaitoksessa. Jos biokaasusta jalostetaan liikennekaasua, saadaan päästövähennyksiä paitsi maidontuotannossa, myös liikenteessä.
Maatiloilla käytettävien teollisten väkilannoitteiden tuotannosta syntyy hiilidioksidipäästöjä. Peltoviljelyssä käytettävien teollisten väkilannoitteiden käyttöä voidaan vähentää käsittelemällä maitotilalla syntyvä karjanlanta biokaasulaitoksessa ja käyttämällä ravinnepitoisen prosessoidun lannan ravinteet hyödyksi peltoviljelyssä.
Toimenpiteet
Mitä olemme jo saaneet aikaan?
Päästövähennystavoite -20 %
Lehmien terveys ja hyvinvointi eivät ole ristiriidassa ilmastotavoitteidemme kanssa – päinvastoin. Terve ja hyvinvoiva lehmä tuottaa kasvihuonekaasupäästöjä merkittävästi vähemmän maitolitraa kohti laskettuna. Laidunnus tukee lehmien hyvinvointia ja voi parhaimmillaan lisätä hiilensidontaa.
Oikeanlaisella ruokinnalla ja jalostuksella on merkittävä vaikutus maidon hiilijalanjälkeen. Suomalainen maidontuotanto perustuu hyvin sulavaan nurmirehuun, joka on märehtijöiden luontaista ravintoa. Lypsykarjan ilmastoviisas jalostus edistää eläinten terveyttä ja kestävyyttä sekä proteiini- ja rasvapitoisuuksiltaan korkeaa maidontuotantoa. Jalostuksella voidaan myös vaikuttaa lehmän kykyyn käyttää ravinnon sisältämä energia tehokkaasti, jolloin ravintoa tarvitaan vähemmän eläinten hyvinvointia ja tuotosta heikentämättä.
Toimenpiteet
Mitä olemme jo saaneet aikaan?
Päästövähennystavoite -8 %
Energiajärjestelmän muutos kohti uusiutuvia ja energiatehokkaita ratkaisuja on olennainen osa Valion ilmasto-ohjelmaa. Investoimme jatkuvasti tehtaidemme energiatehokkuuteen ja kannustamme maitotilayrittäjiämme kohti ilmastoviisaita energiaratkaisuja.
Toimenpiteet
Mitä olemme jo saaneet aikaan?
Päästövähennystavoite -21 %
Valio on ollut koko historiansa ajan teknologiavetoinen yritys ja rohkea suhtautuminen uusiin innovaatioihin on osa strategiaamme. Päästäksemme nettonollatavoitteeseen tarvitsemme ratkaisuja, jotka muovautuvat matkamme varrella vuoteen 2035 mennessä. Tutkimme jatkuvasti uusia mahdollisuuksia vähentää päästöjä ja sitoa hiilidioksidia ilmakehästä. Pilotoimme teknologioita ja tuomme uusia ratkaisuja suomalaisen maidontuotannon käyttöön.
Mitä olemme tekemässä?
Mitä olemme jo saaneet aikaan?
Vähennämme päästöjämme suunnitellusti ilmastotiekartan mukaan. Vuoteen 2021 mennessä Valio Suomen kokonaispäästöt ovat pienentyneet 6 %. Olemme asettaneet tavoitteemme tieteeseen pohjautuen ja toimiemme vaikuttavuutta arvioidaan myös kolmannen osapuolen toimesta.
Katso miten etenemme tavoitteessamme