Siirry sisältöön
Ilmasto

Luken ja Valion yhteistyötutkimus turvepeltopäästöistä vahvistaa: jokainen turvepelto on yksilö

Korpelan tila Tuuli Hakala

Turvepeltojen päästömittaukset osoittavat, että tarvitsemme lisää tutkittua tietoa turvepeltojen yksilöllisistä ominaisuuksista ja niiden vaikutuksista kasvihuonekaasupäästöihin. Turvepeltojen päästöjen pienentämiseksi on ymmärrettävä entistä paremmin, miten päästöt muodostuvat erilaisilla turvepelloilla. Keväällä 2023 päättynyt Luonnonvarakeskuksen (Luke) koordinoima OMAIHKA-hanke (Orgaanisten maiden ilmastopäästöjen hillintä nautakarjatiloilla) antoi arvokasta tietoa turvepeltojen päästöistä. Tutkimus auttaa tukemaan maitotiloja ilmastoystävällisissä viljelytavoissa.

Valion tavoite on nollata maidon hiilijalanjäljen vuoteen 2035 mennessä . Tässä kunnianhimoisessa työssä tärkeä askel on turvepeltojen päästöjen vähentäminen. Päästövähennystyötä tehdään tutkimustiedon pohjalta, yhdessä tutkimuslaitosten ja maitotilallisten kanssa.

Tutkimusyhteistyötä Luonnonvarakeskuksen kanssa

Makeran (Maatilatalouden kehittämisrahasto) sekä Valion rahoittama OMAIHKA-hankkeen tavoitteena oli ymmärtää, mitkä tekijät vaikuttavat turvepeltojen päästöihin ja millä viljelytoimenpiteillä turvepeltojen päästöjä voidaan pienentää. Tällä hetkellä turvepeltojen päästölaskelmat perustuvat Hallitusten välisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n ( Intergovernmental Climate Change) päästökertoimiin, joissa ei ole otettu huomioon turvepeltojen moninaisuutta.

Jokainen pelto on yksilöllinen.”

”Jokainen turvepelto on yksilöllinen. Ne eroavat toisistaan esimerkiksi iältään, paksuudeltaan ja ojitustavaltaan. Niinpä myös niiden kasvihuonekaasupäästöjen määrät poikkeavat toisistaan, eivätkä ne myöskään reagoi samalla tavalla päästövähennystoimiin. Kun meillä on tietoa päästöihin vaikuttavista tekijöistä, voimme kohdistaa ilmastotoimia tehokkaasti tilatasolle”, kertoo Valion ilmastotiimin kehityspäällikkö Tuuli Hakala.

Korpelan tila Tuuli Hakala
Tuuli Hakala Korpelan Tila

Konkreettiset päästömittaukset turvepelloilla innostavat maitotilallisia ilmastotyöhön

OMAIHKA-hankkeen päästömittauksia tehtiin neljällä Valion maitotilalla, joilla kaikilla on turvepeltoa viljelykäytössä. Tutkimuksessa mitattiin turvepeltojen päästöihin vaikuttavia tekijöitä, kuten peltojen ominaisuuksia, viljelytoimia ja sääolosuhteita, joita taas verrattiin toteutuneisiin päästöihin. Maitotilallisia pyydettiin myös kirjaamaan kaikki pelloilla tehdyt viljelytoimet ja niiden ajankohdat.

”Pilottitilalliset ymmärsivät turvepeltojensa kasvihuonekaasupäästöjen merkittävyyden, kun ylätason päästökeskustelu konkretisoitui heidän peltojensa ja kasvien tasolle. Turvepeltojen päästöt saattoivat olla jopa 98 prosenttia tilan maankäytön päästöistä. Samalla heille konkretisoitui, kuinka suuri turvepeltojen potentiaali päästövähennyksillä todellisuudessa on. Tämä selvästi innosti tiloja ilmastotoimiin”, kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Arja Mustonen, joka vastasi hankkeen pilottitilojen yhteistyöstä.

OMAIHKA-tutkimus oli myös Mustoselle silmiä avaava kokemus.

”Saatoin itsekin aikaisemmin ajatella, että pohjaveden korkeuden nostaminen turvepelloilla on liian vaikeaa ja siksi turhaa. Tämä tutkimus kuitenkin vahvisti käsitystäni siitä, miten merkittäviä päästövähennyksiä voimme turvepelloilla tehdä.” Mustonen suunnitteli kullekin tilalle yksilöllisiä päästövähennyskeinoja yhdessä maitotilojen kanssa. Hän korostaa, että kaikki ilmastototoimet, kuten pohjaveden pinnan nosto, eivät toimi jokaisella tilalla. ”Ilmastotoimien tulee aina olla myös olla taloudellisesti kannattavia, koska näille ihmisille tila on elinkeino.”

Turvepelto

Mittaaminen on ilmastotyön keskiössä

OMAIHKA-hankkeen tutkimustulokset tarjosivat myös yllätyksiä, esimerkiksi dityppioksidipäästöistä. ”Ajattelimme, että turvepeltojen dityppioksidipäästöjä voidaan vähentää, kun nurmi uusitaan kesällä kevään sijaan. Huomasimme kuitenkin, että kesäkynnön kasvihuonekaasupäästöt riippuivat siitä, miten uusinta ajoittui lämpö- ja sadehuippuihin”, kertoo Mustonen. Mustosen mukaan tarvitsemme lisää tutkimusta turvepelloista ja niiden päästöistä. Hän korostaa, että on tärkeää selvittää dityppioksidipäästöjen suhde hiilidioksidipäästöihin.

Tarvitsemme lisää tutkimusta turvepelloista ja niiden päästöistä.

“Meidän on ymmärrettävä entistä tarkemmin, miten päästövähennystoimet onnistuvat käytännössä turvepelloilla. Näin voimme tukea maitotiloja ympäristöviisaassa viljelyssä”, sanoo Tuuli Hakala Valion ilmastotiimistä.

Valio on mukana monissa turvepeltojen päästöjen tutkimushankkeissa, joista voit lukea täältä.

Luken ja Valion yhteistyötutkimus turvepeltopäästöistä

Search