Hiilijalanjälki­laskennan ABC

Meillä on kunnianhimoinen tavoite: haluamme nollata maidon hiilijalanjäljen Suomessa vuoteen 2035 mennessä. Olemme sitoutuneet rajoittamaan koko tuotantoketjumme ilmastopäästöt Pariisin ilmastosopimuksen mukaiseen, korkeintaan 1,5 asteen nousuun, ja näille tavoitteille olemme saaneet myös Science Based Targets -aloitteen hyväksynnän. Tavoitteeseen päästäksemme meidän on tunnettava tuotteidemme elinkaaren aikana syntyvä kasvihuonekaasujen määrä yksityiskohtaisesti. Vain siten voimme tehdä merkittäviä parannuksia omassa toiminnassamme.

Hiilijalanjälkilaskentaa tarvitaan todentamaan ja ohjaamaan päästövähennyksiä. Yksittäisiä lukuja tärkeämpiä ovat ne teot, joilla ilmastonmuutosta hidastetaan - siis päästöjen pienenemisen vauhti.

Valio on  sitoutunut merkittäviin päästövähennyksiin koko tuotantoketjussa maitotilalta kauppaan: maidon päästövähennystavoite tilatasolla on 50 %, tehtaiden käyttämän energian osalta 47 % ja maidonkeräilylogistiikan osalta 28 % vuoteen  2030 mennessä vuoden 2019 tasosta. Nämä ovat välitavoitteitamme. Valion ilmastotavoitteet ulottuvat kuitenkin tätä pidemmälle: haluamme nollata maidon hiilijalanjäljen kokonaan vuoteen 2035 mennessä. Katso tästä tiekartta vuoteen 2035.

Moni asia vaikuttaa maidon tuotantoketjun hiilijalanjälkeen. Ilmastopäästöjen määrä vaihtelee eri maitotilojen välillä paljonkin riippuen muun muassa tilalla käytetystä energiasta, lehmien iästä, ruokinnasta ja tuottavuudesta, peltoviljelykasveista ja peltojen satotasosta sekä lannan käsittelytavoista. Tämän lisäksi maidon jalostaminen, pakkaaminen ja logistiikka tuovat siihen 10–15 prosenttia lisää.

Ruoan hiilijalanjälkeä lasketaan tällä hetkellä monella eri tarkkuudella. Koska laskentakäytännöt eri yrityksissä ovat kirjavat, kuluttajankin kannattaa olla tarkkana lukuja tutkiessaan.

Yksi peruselementti ravitsemuksellisesti hyvälle ruoalle on ravintoainetiheys. Se on ruokaa, jossa energian mukana tulee välttämättömiä ravintoaineita eli vitamiineja, kivennäisaineita, kuituja, rasvahappoja ja proteiineja. Keskenään ravitsemuksellisesti erilaisten tuotteiden hiilijalanjäljen vertailu ei kannata, koska vertailut eivät huomioi, kuinka paljon mistäkin ruoasta saa ravintoaineita. Ruokavaliota kannattaa mieluummin tarkastella kokonaisuutena.

Suurin osa maidon hiilijalanjäljestä syntyy maatilalla

Noin 85-95 prosenttia maitotuotteiden hiilijalanjäljestä muodostuu alkutuotannosta. Siksi maitotilojen kanssa tehtävällä työllä on erityisen tärkeä merkitys. On kuitenkin tärkeää, että myös teollisuuden ja logistiikan päästöjä seurataan ja vähennetään eri tavoin.

Valion tilakohtaisen hiilitaseen seurannassa käytetään Suomen ilmastoon ja olosuhteisiin kehitettyä ja sertifioitua CARBO® ympäristölaskuria. Sen avulla maitotilat voivat laskea oman tilansa ilmastovaikutukset ja selvittää tehokkaimmat toimet niiden pienentämiseksi. Monet päästöjä vähentävät toimet kuten maan hiilensidontakykyä parantava hiiliviljely, nurmisadon nostaminen, lehmien hyvinvoinnin lisääminen ja rehunkäytön parantaminen lisäävät myös tilojen tuottavuutta ja kannattavuutta. Katso tästä esimerkki Hilliahon tilan CARBO®-hiilijalanjälkilaskelmasta ja mitä se sisältää.

Suomalaislehmien tuottaman metaanin määrä maitolitraa kohti on puolittunut 50 vuodessa eläinten parantuneen tuotantokyvyn, terveyden ja ruokinnan myötä. Lehmä pystyy nykyisin tuottamaan samasta rehumäärästä enemmän maitoa.

Mikä hiilijalanjälki?

Hiilijalanjälki kuvaa tuotteen tai toiminnan koko elinkaaren kasvihuonekaasupäästöt yhtenä lukuna tai lukujen vaihteluvälinä. Tuotteen tai toiminnan aiheuttamat kasvihuonekaasut kuten metaani, typpioksiduuli ja hiilidioksidi muutetaan yhteismitalliseen muotoon eli hiilidioksidiekvivalenteiksi. Näin saadaan luku, joka kuvaa sitä, miten suuren ilmastokuorman raaka-aineen tuotanto ja valmistaminen sekä muun muassa kuljettaminen ovat synnyttäneet. Yleensä vaikutukset lasketaan noin sadan vuoden aikajaksolle.

Hiilijalanjälki on aina arvio todellisuudesta. Siksi eri tuotteiden hiilijalanjäljet olisikin hyvä esittää vaihteluvälinä, johon vaikuttaa esimerkiksi se, että maatilat ovat keskenään erilaisia.

Ilmastotyön pohjana on välttämätöntä olla luotettavia hiilijalanjälkilukuja, mutta keskeisintä on kädenjälkityö, eli millaista muutosta saamme aikaan.

Maidon hiilijalanjälki

Lehmät muuttavat nurmen sisältämän energian maidoksi. Sitä kutsutaan märehtimiseksi ja sen hintana lehmän pötsissä syntyy metaania. Suurin osa maidontuotannon päästöistä (40–50 %) syntyy lehmien pötsikäymisessä sekä lantavarastossa. Toiseksi suurimman osan (35–45 %) hiilijalanjäljestä muodostaa typpioksiduulia synnyttävä rehuntuotanto. Lisäksi tuotantoketjun eri vaiheissa, esimerkiksi tehtaiden energiantuotannossa ja kuljetuksissa syntyvä hiilidioksidi muodostaa osan (10–15 %) hiilijalanjäljestä.

Keskimääräinen maidon hiilijalanjälki Valion maitotiloilla on 0,8–1,3 kilogrammaa CO2-ekvivalenttia maitolitraa kohti. Maidon hiilijalanjäljen globaali keskiarvo on n. 2,5 CO2-ekvivalenttia per litra (FAO). Katso tästä esimerkki Hilliahon tilan CARBO®-hiilijalanjälkilaskelmasta ja mitä se sisältää.

Maidon tai muiden ruokien hiilijalanjälkilaskennan LCA-malleissa ei ole toistaiseksi mukana maaperän hiilitasetta eli nurmipeltojen hiilensidontaa ja turvepeltojen viljelystä syntyviä päästöjä. Peltojen hiilinielut ja päästöt pitäisi saada mukaan laskentaan, jotta saisimme oikean kuvan suomalaisen ruoan todellisesta hiilijalanjäljestä.

Lukuja kaikkialla - miten ruoan hiilijalanjälki lasketaan?

Hiilijalanjälkeä lasketaan eri yrityksissä eri tavoilla. Löyhimmillään hiilijalanjälki voidaan määrittää hyödyntämällä ulkoisen datapankin tarjoamia yleisiä arvioita vastaavantyyppisen tuotteen hiilijalanjäljestä. Tällöin todellinen hiilijalanjälki voi erota merkittävästi arviosta, eikä ulkopuolelta saatu luku toisaalta tarjoa juurikaan mahdollisuuksia kehittää tuotantoketjua hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Yhtenäisten laskentatapojen lisäksi hiilijalanjälkitulosten tarkasteluun tulisi saada mukaan eri ruokien ravintoarvot kuten proteiini- ja energiapitoisuus, vitamiinit ja kivennäisaineet.

Käytännössä hiilijalanjäljen laskeminen vaatii suuren työn, sillä yhden kauppaan kuljetetun tuotteen takana on monta työvaihetta, joista jokaisella on oma ilmastovaikutuksensa. Lisäksi pitää huomioida maatilojen keskinäiset erot. Hiilijalanjälki lasketaan elinkaariarvioinnin (LCA) avulla, eli ruoantuotannon eri vaiheissa syntyneet kasvihuonekaasut allokoidaan lopputuotteille.

Ruoan hiilijalanjäljen laskennan ohjeet

Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC antaa ruoan hiilijalanjäljelle laskentaohjeita kolmella eri tarkkuudella:

  1. taso: IPCC:n tarjoamat  päästökertoimet
  2. taso: Päästökertoimet lasketaan  IPCC:n tarjoamilla laskentakaavoilla ja parametreille
  3. taso (tarkin): Käytetään omia  tarkimpia kansallisia laskentamenetelmiä, kertoimia ja parametreja

Päästökertoimet voi poimia myös muista yleisistä  inventaariotietokannoista.

Hiilijalanjälkeä voidaan myös kompensoida eli hyvittää oman tuotantoketjun ulkopuolisilla toimilla (esim. metsityshankkeet kehitysmaissa). Tämä ei pienennä eikä muuta tuotteen todellista hiilijalanjälkeä. Siksi kompensaatiota ei saa ohjeistusten mukaan sisältää hiilijalanjälkeen, vaan on kerrottava että hiilijalanjälki on hyvitetty.

Valion hiilijalanjälkilaskennassa käytössämme ovat tarkimmat mahdolliset laskentamenetelmät. Valiolla ilmastovaikutusten laskennassa ei ole mukana päästöjen hyvityksiä eli kompensaatioita, vaan keskitymme työssämme oman maitoketjun päästöjen minimointiin. Näin saamme aikaan pysyviä päästövähennyksiä.

Maidon hiilijalanjäljen laskennan ohjeet

Maidon hiilijalanjäljen nykylaskenta perustuu kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n laskukaavoihin. European Dairy Association EDA on laatinut niiden pohjalta Euroopan Komissiolle ohjeet maidon hiilijalanjäljen laskentaan eli ns. PEFCR-ohjeet (Product Environmental Footprint Category Rules).

Kasvihuonekaasupäästöjä raportoidaan Suomessa Tilastokeskuksen antamien ohjeiden mukaisesti useammalla raportointisektorilla. Turvepeltojen eli orgaanisten maiden kasvihuonekaasupäästöt ovat kansallisessa raportoinnissa osa maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous -sektorin (LULUCF) -päästöjä eli ne eivät näy tilastoissa osana maataloussektorin ja ruoantuotannon kasvihuonepäästöjä. Peltojen hiilinielut ja päästöt pitäisi saada mukaan laskentaan, jotta saisimme oikean kuvan suomalaisen ruoan todellisesta hiilijalanjäljestä - niin maidon kuin muiden ruokien osalta.

Hiilijalanjälki nolla 2035

Me tunnemme oman toimintamme ympäristövaikutukset ja haluamme olla osa ratkaisua. Tavoitteemme ei ole vain pienentää maidon hiilijalanjälkeä, vaan nollata se vuoteen 2035 mennessä.

Seuraa etenemistämme