Hiilijalanjälki­laskennan ABC

Meillä on kunnianhimoinen tavoite: haluamme nollata maidon hiilijalanjäljen Suomessa vuoteen 2035 mennessä. Jotta pääsemme tavoitteeseen, meidän on tunnettava tuotteidemme elinkaaren aikana syntyvä kasvihuonekaasujen määrä yksityiskohtaisesti. Vain siten voimme tehdä merkittäviä parannuksia omassa toiminnassamme.

Hiilijalanjälkilaskentaa tarvitaan todentamaan ja ohjaamaan päästövähennyksiä. Yksittäisiä lukuja tärkeämpiä ovat ne teot, joilla ilmastonmuutosta hidastetaan - siis päästöjen pienenemisen vauhti.

Ruoan hiilijalanjälkeä lasketaan tällä hetkellä monella eri tarkkuudella. Koska laskentakäytännöt eri yrityksissä ovat kirjavat, kuluttajankin kannattaa olla tarkkana lukuja tutkiessaan.

Yksi peruselementti ravitsemuksellisesti hyvälle ruoalle on ravintoainetiheys. Se on ruokaa, jossa energian mukana tulee välttämättömiä ravintoaineita eli vitamiineja, kivennäisaineita, kuituja, rasvahappoja ja proteiineja. Keskenään ravitsemuksellisesti erilaisten tuotteiden hiilijalanjäljen vertailu ei kannata, koska vertailut eivät huomioi, kuinka paljon mistäkin ruoasta saa ravintoaineita. Ruokavaliota kannattaa mieluummin tarkastella kokonaisuutena.

Suurin osa maidon hiilijalanjäljestä syntyy maatilalla

Yli 90 prosenttia maitotuotteiden hiilijalanjäljestä muodostuu alkutuotannosta. Siksi maitotilojen kanssa tehtävällä työllä on erityisen tärkeä merkitys. Suomalaislehmien tuottaman metaanin määrä maitolitraa kohti on puolittunut 50 vuodessa eläinten parantuneen tuotantokyvyn, terveyden ja ruokinnan myötä. Lehmä pystyy nykyisin tuottamaan samasta rehumäärästä enemmän maitoa.

Mikä hiilijalanjälki?

Hiilijalanjälki kuvaa tuotteen tai toiminnan koko elinkaaren kasvihuonekaasupäästöt yhtenä lukuna tai lukujen vaihteluvälinä. Tuotteen tai toiminnan aiheuttamat kasvihuonekaasut kuten metaani, typpioksiduuli ja hiilidioksidi muutetaan yhteismitalliseen muotoon eli hiilidioksidiekvivalenteiksi. Näin saadaan luku, joka kuvaa sitä, miten suuren ilmastokuorman raaka-aineen tuotanto ja valmistaminen sekä muun muassa kuljettaminen ovat synnyttäneet. Yleensä vaikutukset lasketaan noin sadan vuoden aikajaksolle.

Hiilijalanjälki on aina arvio todellisuudesta. Siksi eri tuotteiden hiilijalanjäljet olisikin hyvä esittää vaihteluvälinä, johon vaikuttaa esimerkiksi se, että maatilat ovat keskenään erilaisia.

Maidon hiilijalanjälki

Lehmät muuttavat nurmen sisältämän energian maidoksi. Sitä kutsutaan märehtimiseksi ja sen hintana lehmän pötsissä syntyy metaania. Suurin osa maidontuotannon päästöistä (40–50 %) syntyy lehmien pötsikäymisessä sekä lantavarastossa. Toiseksi suurimman osan (35–45 %) hiilijalanjäljestä muodostaa typpioksiduulia synnyttävä rehuntuotanto. Lisäksi tuotantoketjun eri vaiheissa, esimerkiksi tehtaiden energiantuotannossa ja kuljetuksissa syntyvä hiilidioksidi muodostaa osan (10–15 %) hiilijalanjäljestä.

Maidon tai muiden ruokien hiilijalanjälkilaskennan LCA-malleissa ei ole toistaiseksi mukana maaperän hiilitasetta eli nurmipeltojen hiilensidontaa ja turvepeltojen viljelystä syntyviä päästöjä. Peltojen hiilinielut ja päästöt pitäisi saada mukaan laskentaan, jotta saisimme oikean kuvan suomalaisen ruoan todellisesta hiilijalanjäljestä.

Lukuja kaikkialla - miten ruoan hiilijalanjälki lasketaan?

Hiilijalanjälkeä lasketaan eri yrityksissä eri tavoilla. Löyhimmillään hiilijalanjälki voidaan määrittää hyödyntämällä ulkoisen datapankin tarjoamia yleisiä arvioita vastaavantyyppisen tuotteen hiilijalanjäljestä. Tällöin todellinen hiilijalanjälki voi erota merkittävästi arviosta, eikä ulkopuolelta saatu luku toisaalta tarjoa juurikaan mahdollisuuksia kehittää tuotantoketjua hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Yhtenäisten laskentatapojen lisäksi hiilijalanjälkitulosten tarkasteluun tulisi saada mukaan eri ruokien ravintoarvot kuten proteiini- ja energiapitoisuus, vitamiinit ja kivennäisaineet.

Käytännössä hiilijalanjäljen laskeminen vaatii suuren työn, sillä yhden kauppaan kuljetetun tuotteen takana on monta työvaihetta, joista jokaisella on oma ilmastovaikutuksensa. Lisäksi pitää huomioida maatilojen keskinäiset erot. Hiilijalanjälki lasketaan elinkaariarvioinnin (LCA) avulla, eli ruoantuotannon eri vaiheissa syntyneet kasvihuonekaasut allokoidaan lopputuotteille.

Ruoan hiilijalanjäljen laskennan ohjeet

Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC antaa ruoan hiilijalanjäljelle laskentaohjeita kolmella eri tarkkuudella:

  1. taso: IPCC:n tarjoamat  päästökertoimet
  2. taso: Päästökertoimet lasketaan  IPCC:n tarjoamilla laskentakaavoilla ja parametreille
  3. taso (tarkin): Käytetään omia  tarkimpia kansallisia laskentamenetelmiä, kertoimia ja parametreja

Päästökertoimet voi poimia myös muista yleisistä  inventaariotietokannoista.

Hiilijalanjälkeä voidaan myös kompensoida eli hyvittää oman tuotantoketjun ulkopuolisilla toimilla (esim. metsityshankkeet kehitysmaissa). Tämä ei pienennä eikä muuta tuotteen todellista hiilijalanjälkeä. Siksi kompensaatiota ei saa ohjeistusten mukaan sisältää hiilijalanjälkeen, vaan on kerrottava että hiilijalanjälki on hyvitetty.

Valio tekee parhaillaan hiilijalanjäljen laskentaa eri tuotteille. Käytössämme ovat tarkimmat mahdolliset laskentamenetelmät. Valiolla ilmastovaikutusten laskennassa ei ole mukana päästöjen hyvityksiä eli kompensaatioita, vaan keskitymme työssämme oman maitoketjun päästöjen minimointiin. Näin saamme aikaan pysyviä päästövähennyksiä.

Maidon hiilijalanjäljen laskennan ohjeet

Maidon hiilijalanjäljen nykylaskenta perustuu kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n laskukaavoihin. European Dairy Association EDA on laatinut niiden pohjalta Euroopan Komissiolle ohjeet maidon hiilijalanjäljen laskentaan eli ns. PEFCR-ohjeet (Product Environmental Footprint Category Rules).

Kasvihuonekaasupäästöjä raportoidaan Suomessa Tilastokeskuksen antamien ohjeiden mukaisesti useammalla raportointisektorilla. Turvepeltojen eli orgaanisten maiden kasvihuonekaasupäästöt ovat kansallisessa raportoinnissa osa maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous -sektorin (LULUCF) -päästöjä eli ne eivät näy tilastoissa osana maataloussektorin ja ruoantuotannon kasvihuonepäästöjä. Peltojen hiilinielut ja päästöt pitäisi saada mukaan laskentaan, jotta saisimme oikean kuvan suomalaisen ruoan todellisesta hiilijalanjäljestä - niin maidon kuin muiden ruokien osalta.

Hiilijalanjälki nolla 2035

Me tunnemme oman toimintamme ympäristövaikutukset ja haluamme olla osa ratkaisua. Tavoitteemme ei ole vain pienentää maidon hiilijalanjälkeä, vaan nollata se vuoteen 2035 mennessä.

Seuraa etenemistämme
Tämä verkkopalvelu käyttää evästeitä käyttökokemuksen parantamiseen, tilastoimiseen sekä mainosten näyttämiseen. Lisätietoja ›