Hiilijalanjälki nolla vuonna 2035

Ilmastonmuutos on aikamme suurin globaali haaste, joka koskettaa myös Suomea ja suomalaisia. Omilla teoillamme voimme kuitenkin vaikuttaa tilanteen muuttamiseen paremmaksi. Me tunnemme oman toimintamme ympäristövaikutukset ja haluamme olla osa ratkaisua. Tavoitteemme ei ole vain pienentää maidon hiilijalanjälkeä, vaan nollata se vuoteen 2035 mennessä.

Työmme painopiste on päästöjen vähentämisessä, ei niiden kompensoinnissa.

Olemme jo kouluttaneet ensimmäiset 250 maitotilaa hiiliviljelyyn – siis sitomaan ilmasta enemmän hiiltä peltoihin. Lehmiemme tärkeimpänä ruokana on nurmi – soijaa ne eivät syö lainkaan. Muoville annoimme uuden elämän juustojen pakkauksissa, ja ensimmäiset biokaasulla kulkeva maitoautot ovat jo liikenteessä.

Isoimmat haasteemme liittyvät lannan kierrättämiseen polttoaineeksi sekä soista raivattujen peltojen päästöjen vähentämiseen. Näihin etsimme kiivaasti ratkaisuja yhdessä kumppaniemme kanssa. Työmme on jo hyvässä vauhdissa, mutta mikään kestävä ei synny yhdessä yössä.

Seuraa etenemistämme tällä sivulla!

Mitä tulevaisuuden hiilineutraali maito tarkoittaa?

Kaikesta ruoantuotannosta syntyy päästöjä:  muun muassa peltojen viljelystä, eläimistä, kuljetuksista, tehtaista ja pakkauksista. Tulevaisuudessa näiden päästöjen on pienennyttävä merkittävästi.

Hiilineutraali maito  vuonna 2035 tarkoittaa, että päästöjä vähennetään ja sidotaan ilmasta vähintään sama määrä kuin niitä syntyy maitotilalla, kuljetuksissa, tehtaalla ja pakkausten valmistamisessa sekä muualla maidon matkan varrella. Hiilijalanjälkilaskennassa kasvihuonekaasut (esim. metaani, typpioksiduuli ja hiilidioksidi) muutetaan yhteismitalliseen muotoon eli hiilidioksidiekvivalenteiksi.

Suomessa maitoa tuotetaan eri tavalla kuin monessa muussa maassa. Meillä lehmät syövät pääasiassa nurmea, eivät soijaa. Monivuotiset nurmikasvit ovat viljelykasveista parhaita hiilensitojia. Nurmia tarvitaan myös vuoroviljelyssä: kun viljapellossa kasvaa välivuosina nurmi, maa pysyy muhevana. Nurmikasvit pärjäävät hyvin Suomen karuissa luonnonoloissa.

Lue lisää

Hiiltä ilmasta peltoon! Koulutamme maitotilat hiiliviljelyyn

Fiksulla viljelyllä voidaan lisätä peltojen hiilensidontaa. Huhtikuussa 2019 järjestimme yhdessä ympäristösäätiö Baltic Sea Action Groupin kanssa ensimmäisen yhteisen hiiliviljelijäkoulutuksen. Nyt jo 250 innokasta maidontuottajaa on osallistunut koulutuksiin.

Katso video

Yksi isoista haasteistamme liittyy soista raivattujen peltojen päästöihin. Joulukuun 2019 hackathon-kilpailussa etsimme uusia ideoita päästöjen vähentämiseen. Kisajoukkueissa oli esimerkiksi maanviljelijöitä, startupeja, maatalousalan opiskelijoita ja tutkijoita. Kesällä 2020 pyöräytimme käyntiin pilottiprojekteja maitotiloilla.

Lue lisää

Biokaasulla kulkevat maitoautot liikenteessä

Helmikuun 2019 alusta lähtien Valio Luomu™ maito on kulkenut tilalta meijeriin nesteytetyn biokaasun eli LBG:n voimalla. Biokaasuauto pienentää maidon keräilyn hiilijalanjälkeä ja on kiertotaloutta parhaimmillaan: Valion tehtaiden jätteestä valmistetaan nimittäin biokaasua. Vuonna 2020 kaksi uutta biokaasuautoa lähti liikenteeseen.

Katso video

Poo-power!

Vajaa kolmasosa lehmän syömän nurmen sisältämästä energiasta päätyy lantaan. Siitä voitaisiin tehdä biokaasua korvaamaan liikenteen fossiilisia polttoaineita. Lannassa on myös kasvien tarvitsemia ravinteita, typpeä ja fosforia. Joillakin valiolaisilla maitotilalla on jo oma biokaasulaitos. Tulevaisuudessa tarvitaan lisäksi isompia, keskitettyjä biokaasulaitoksia.

Lue lisää

Kottarainen ja kimalainen bongattu! Lehmät lisäävät luonnon monimuotoisuutta

Ruoantuotanto ei onnistu ilman monimuotoista luontoa. Lajien runsaus on hyvä asia, sillä esimerkiksi eri kasvit kestävät kylmää, kuivaa ja kuumaa keliä eri tavoin. Tiesitkö että lehmien syömä apila houkuttelee pölyttäjiä, ja lanta laitumella hyönteisiä, jotka vuorostaan ovat lintujen ruokaa?

Lue lisää

Reittejä ruuan hiilijalanjäljen nollaamiseen on kaksi: nopeampi ja hitaampi. "Olemme valinneet pidemmän tien, sillä uskomme, että vain haastamalla itsemme ja koko maitoketjun teemme pysyviä muutoksia, ja voimme saavuttaa hiilineutraalin maidon vuoteen 2035 mennessä", sanoo Juha Nousiainen.

Lue lisää

Ilmasto- ja nurmitutkimuksen huippuryhmät yhdessä

Voimme saavuttaa tavoitteen vain yhteistyöllä. CARBO-yhteistyöverkostossa pureudumme erityisesti nurmen hiilensidonnan tutkimukseen. Mukana ovat Ilmatieteen laitos, Luonnonvarakeskus Luke, Itä‐Suomen yliopisto, Yara ja Atria Tuottajat. Teemme töitä myös monen pienemmän yrityksen ja tutkimusryhmän kanssa.

Lue lisää

Jogurtin valmistus alkoi Riihimäen Herajoella vuonna 1968. Vireä viisikymppinen tehdas sai vuonna 2017 viereensä uuden välipalatehtaan, joka säästää 30 % energiaa vanhaan verrattuna. Myös hävikki on hallussa: "Useampaan vuoteen meiltä ei ole toimitettu mitään jätettä kaatopaikalle. Tuotannon sivuvirrat, joita ei voi enää hyödyntää, päätyvät esimerkiksi biopolttoaineen raaka-aineeksi", kertoo vuorovastaava Minna Ranta.

Lue lisää

Hiilijalanjälkilaskennan ABC

Lehmät muuttavat nurmen energian maidoksi. Sitä kutsutaan märehtimiseksi ja sen hintana lehmän pötsissä syntyy metaania. Toiseksi suurin osa maidon hiilijalanjäljestä tulee rehuntuotannosta. "Hiilijalanjälkilaskentaa tarvitaan todentamaan ja ohjaamaan päästövähennyksiä. Yksittäisiä lukuja tärkeämpiä ovat ne teot, joilla ympäristövaikutuksia pienennetään." Tutkija Aleksi Astaptsev laskee työkseen maidon hiilijalanjälkeä.

Lue lisää

Ilmastosanasto

Hiilinielu, hiiliviljely, turvepelto ja biodiversiteetti... Ilmastokeskustelu vilisee uusia sanoja. Tästä löydät pika-avun keskustelussa luovimiseen!

Lue lisää

Eläinten, luonnon ja ihmisten hyvinvoinnin puolesta koko elämänsä liputtanut Tuuli Hakala on mieluummin oivaltaja kuin aina oikeassa.

Lue lisää

Mihin maitoa oikein tarvitaan?

”On hienoa että niin moni suomalainen miettii oman ruokavalionsa ilmastovaikutuksia. Ruokavalinnoissa kannattaa aina tarkastella myös ravitsemusnäkökulmaa”, ravitsemusasiantuntija ja tutkija Tuula Tuure kertoo.

Lue lisää

Puupelleteillä porisevat kattilat ja lisää tuulivoimaa tehtaille

"Tehtaillamme valmistetaan päivässä tuhansia tonneja erilaisia tuotteita. Eniten sähköä tarvitaan tuotteiden jäähdytykseen ja kylmäsäilytykseen. Kun maitoa pastöroidaan, tarvitaan ensin kuumaa ja heti perään kylmää. Uusiutuvien polttoaineiden osuus on jo yli 50 prosenttia", kertoo energiapäällikkö Peter Fabritius.

Lue lisää

Juustopakkaus kierrätysmuovista – fossiilisen muovin käyttö vähenee

Syksyllä 2020 kaikki Valion juustoviipaleet siirtyvät osittain kierrätysmuovista tehtyyn pakkaukseen. Pakkaus on myös ohuempi, ja muovia säästyy 70 000 kiloa vuodessa. Muoviset lusikkakannet poistuvat Valio PROfeel® rahkoista ja vanukkaista. Muovimäärä vähenee seitsemän miljoonan muovikassin verran.

Lue lisää

Aloita kierrätys helpoimmasta!

Muovi ja erityisesti pakkausmuovi mietityttävät monia meistä – niin myös Valion pakkauskehityksen vetäjä Juhana Pilkama. "Aloita kierrätys helpoimmasta, vaikka kartongin tai paperin kierrätyksestä. Laajenna pikkuhiljaa useampaan – kohta huomaat kierrättäväsi ison osan jätteistäsi."

Lue lisää

Kohti hiilineutraalia maitoa 2035

Etenemme vuoden 2035 tavoitteeseen erityisesti kolmea reittiä: Sidomme nurmipeltoihin ilmasta enemmän hiilidioksidia, teemme lannasta biokaasua ja vähennämme turvepeltojen päästöjä.

Lue lisää
Tämä verkkopalvelu käyttää evästeitä käyttökokemuksen parantamiseen, tilastoimiseen sekä mainosten näyttämiseen.Lisätietoja ›