Maitotilalliset ilmastonmuutosta jarruttamassa: Anu Ellä varastoi hiilidioksidia maaperään

Hiiliviljelystä puhutaan nyt paljon, ja moni ihmettelee, mistä siinä oikein on kysymys – hiilen viljelystä tuskin kuitenkaan. Perinteinen maanviljely tuottaa ilmakehää lämmittäviä hiilidioksidipäästöjä, ja hiiliviljelyllä tilanne pyritään kääntämään päinvastaiseksi: oikeanlaisten viljelymenetelmien ja kasvivalintojen avulla hiiltä saadaan sidottua maaperään. Keinoja on monia, ja osa niistä on hyvinkin perinteisiä.

Kun Anu Ellä kulkee tarkastelemassa nurmikasvustoja Sukoisten tilan pelloilla, tärkein työkalu on lapio. Sen hän upottaa maahan, nostaa multapaakun ylös ja tutkii maan kuntoa. Syvät juuret ja maan kunto ovat avainasemassa maan hiilensidontakyvyssä. Maidontuottajat ovat aina myös nurmen viljelijöitä, sillä Suomessa lehmien ruoasta suurin osa on oman tilan nurmea. Soijaa meillä ei syötetä lehmille ollenkaan.

Mynämäellä sijaitsevalla Sukoisten maitotilalla hiiliviljely ei ole uusi juttu. Tilalla on arvostettu maata viljelyn perustana jo aiempina sukupolvien aikana. Nyt Anu Ellä paitsi viljelee myös kouluttaa Valion maitotiloja ja vetää ProAgrian nurmipienryhmiä. Hiiliviljelyä opiskellaan yhdessä käytännön tekemisen ja kokemusten vaihtamisen kautta. Noin 70 Valion maidontuottajaa on jo osallistunut hiiliviljelijäkoulutuksiin, joita Valio on järjestänyt yhdessä ympäristösäätiö Baltic Sea Action Groupin kanssa. Ne ovat yksi palanen työkalupakissa, jolla Valio pyrkii nollaamaan maidon hiilijalanjäljen vuoteen 2035 mennessä.

Mitä on hiiliviljely?

  • Valio | Hiiliviljely #kohtihiilineutraaliamaitoa

    Hiiliviljely tarkoittaa viljelytoimenpiteitä, jotka vähentävät maatalouden kasvihuonepäästöjä ja / tai lisäävät hiilen varastoitumista maaperään. Katso video!

Hiiliviljelijän pelto kestää märkää ja kuivaa keliä

– Hiiliviljelystä on alettu puhua enemmän vasta hiljattain. Vaikka hiiliviljely on sanana uusi, on itse menetelmä vanha, Anu kertoo.

– Avainsana on maan kunto. Kaikki lähtee maasta, kuten vanha maanviljelyviisaus kuuluu. On tärkeää, että nurmikasvustot ovat tiheitä, jotta rikkakasvit eivät pääse kasvamaan väliin. Tiheyden lisäksi olennaista on nurmilajien syväjuurisuus. Pellot lannoitetaan kuivikelannalla ja maata virkistetään vuoroviljelyllä. Hyväkuntoisten peltojen tuottavuus paranee, jolloin niistä saa paremman sadon. Pellot myös sopeutuvat paremmin erilaisiin sääilmiöihin eli kestävät paremmin esimerkiksi kuivuutta ja märkyyttä, Anu kuvailee.

Nurmiviljelyssä hän peräänkuuluttaa suunnitelmallisuutta ja kärsivällisyyttä. Kun työt tehdään alusta saakka hyvin, on päälle helpompi rakentaa. Nurmen perustaminen on tehtävä oikein, koska korjaaminen on aina hankalampaa kuin hyvän perustan tekeminen. Lisäksi nurmelle täytyy antaa aikaa – muutokset eivät tapahdu nopeasti.

Pellolle havainnoimaan lapio olalla

Anu Ellä korostaa, että on erittäin tärkeää käydä säännöllisesti pellolla tarkkailemassa peltojen tilaa myös maanpinnan alapuolelta. Maan kunnon ja maaperän rakenteen – ja sitä kautta myös hiilensidonnan onnistumisen voi nähdä vain kaivamalla multaa esiin.

– Jokaisen viljelijän tulisi käydä säännöllisesti läpi peltojensa maaperän rakennetta eri viljelylohkoilla. Lapiollisesta multaa voi havainnoida maan rakennetta, pieneliöstön määrää ja maan väriä. Niistä voi päätellä, millaisessa kunnossa maa on. Olen myös käyttänyt drone-kuvaa apuna saadakseni näkymää lintuperspektiivistä eri peltojen kunnosta. Sekin on hyvin havainnollista ja auttaa huomaamaan, jos viljelyssä täytyy muuttaa jotain. Lisäksi on hyvä teettää ravinneanalyysit joka vuosi kasvusto- tai rehunäytteistä, Anu toteaa.

Nurmi on erityisen tehokas hiilensitojakasvi, koska se on talvellakin kasvipeitteinen, toisin kuin yksivuotiset viljat.

Anun hiiliviljelyoppien mukaan kasvien pitäisi olla hyvässä kasvuvoimassa, jotta ne pystyvät yhteyttämään tehokkaasti. Hän suosittelee suunnittelemaan viljelykierron niin, että syväjuuristen nurmikasvien ohella viljelykierrossa mukana on syväjuurisia nurmen perustamisen suojakasveja. Näitä ovat esimerkiksi virna, härkäpapu, herne ja muut yksivuotiset typensitojasuojakasvit. Hiiliviljelijä huolehtii ravinteiden tasapainosta ja riittävyydestä kokonaisvaltaisesti sekä valitsee toimenpiteiden ajoitukset kasvukauden olosuhteet huomioiden. Näin maan kasvukunto ja kasvuvoima pysyvät hyvänä. Vuoroviljelyä tarvitaan myös viljatiloilla. Kun viljelykierrossa on välillä nurmi, maa pysyy muhevana.

– Mielestäni nurmen arvostusta pitäisi lisätä, ja me maidontuottajat voisimme puhua enemmän nurmesta ja sen roolista viljelyssä ja hiilen sidonnassa. Nurmi kun peittää valtaosan karjatilojen peltoalasta. Nurmiin kannattaa panostaa, sillä ne ovat ympäristön ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä. Nurmikasveista esimerkiksi apila houkuttelee pölyttäjiä.   Nurmirehu on lehmille luontaisinta ravintoa ja lehmät pysyvät terveinä, kun ne syövät vuoden ympäri laadukasta nurmirehua säilöttynä ja laitumilta.

Hiilensidonta todennetaan tutkimuksella
Helena Karhujoki
Hyödyntämätön aarre − 3 faktaa lannasta ja sen kierrätyksestä
Helena Karhujoki
Maitotilat ja lehmät töissä luonnon monimuotoisuuden puolesta
Helena Karhujoki

Kohti hiilineutraalia maitoa 2035

Tunnemme maidontuotannon ympäristövaikutukset ja vastuunamme on vähentää niitä aktiivisesti. Maidontuottajat maatalous ovat osa ilmastonmuutoksen ratkaisua.

Lue lisää
Tämä verkkopalvelu käyttää evästeitä käyttökokemuksen parantamiseen, tilastoimiseen sekä mainosten näyttämiseen. Lisätietoja ›