Hyvinvoivat eläimet ovat toimintamme perusta. Valio on maitotilallisten omistama yritys ja eläimistä huolehtiminen maitotilojen päivittäistä työtä.
lue lisää
Vasikat vierihoidossa Stubbin tilalla
Stubbin perhetilalla Pedersöressä vasikoita ruokkii imettäjälehmä. Myöhäisellä vieroituksella on monia myönteisiä vaikutuksia vasikan terveyteen.
Kolme vasikkaa kyhnyttää imettäjälehmän kyljessä Stubbin tilan laitumella. Vasikat eivät päästä Moa-lehmää karkaamaan viittä metriä kauemmas. Ei kannatakaan, sillä nälkä voi yllättää milloin tahansa.
Daniel, Lotta ja Simon Stubbin perhetilalla innostuttiin vasikoiden vierihoidosta vajaat neljä vuotta sitten, eikä paluuta entiseen ole. Uusi robottinavettakin suunniteltiin siten, että toiseen päähän mahtuu neljä isoa, olkikuivitettavaa karsinaa vierihoitoa varten.
Ensimmäiset kuukaudet ovat kaikkein tärkeimmät eläimen koko elinkaaren aikana. Silloin luodaan pohja eläimen terveydelle.
"Vierihoito on hyvä tapa kasvattaa vasikoita. Vasikat saavat lämmintä maitoa aina halutessaan ja niistä kasvaa todella terveitä virkeitä vasikoita”, Lotta Stubb tiivistää Moa-imettäjälehmä seuranaan.
”Innostuin vierihoidosta erään ystäväni kokemusten kautta. Vasikat näyttivät tilalla hyvinvoivilta ja energisiltä”, Lotta Stubb kertoo.
Emän tai imettäjälehmän lähellä vasikat kasvavat mahdollisimman luonnonmukaisesti. Menetelmässä on hyviä puolia on myös maitotilallisen näkökulmasta: ”Kun otimme vierihoidon käyttöön, huomasimme heti eron tutilla juotettaviin vasikoihin. Imettäjälehmän kanssa olleet vasikat kasvoivat nopeammin. Ne myös oppivat nopeammin syömään kiinteää ravintoa", Stubb kertoo.
Mitä vierihoito on käytännössä?
Vasikat ovat aluksi oman emän kanssa poikimakarsinassa kahdesta päivästä kahteen viikkoon, jonka jälkeen ne pääsevät imettäjälehmän kanssa saman ikäisten vasikoiden joukkoon. Joskus oma emäkin voi jäädä imettäjälehmäksi.
Yksi imettäjälehmä pystyy yleensä huolehtimaan noin 3–4 vasikasta. Vierihoitoryhmä saavat viettää koko kesän laitumella, jossa niillä on suojana katos.
Stubbin tilalla on tällä hetkellä 65 lehmää. Imettäjälehmiksi valitaan lehmiä, jotka tuottavat paljon ja laadultaan hyvää maitoa, jotta maitoa varmasti riittää kaikille vasikoille.
”Vasikoille tarjotaan tilan parasta maitoa, ja imettäjälehmän tulee olla luonteeltaan lempeä, jotta se antaa vasikoiden imeä vapaasti. Kaikki imettäjälehmämme ovat tottuneet hoitamaan myös muiden vasikoita. Vasikoiden pitää luonnollisesti olla suunnilleen saman ikäisiä”, Stubb kertoo.
Ternimaito on heti poikimisen jälkeen erittyvää, erityisen ravinteikasta maitoa. Oman emän ternimaidon laatu varmistetaan huolellisesti. Tämä on tärkeää erityisesti ensimmäistä kertaa poikineilla lehmillä. Tarvittaessa ternimaitoa annetaan varastosta.
Vasikat totutetaan vierihoidossa kiinteään ravintoon samaan tahtiin kuin perinteisessä vasikoiden hoidossa. Vasikoille on heti syntymästään saakka tarjolla maidon lisäksi vettä, vasikkarehua, heinää ja apetta.
Vasikat ovat imettäjälehmän kanssa kolme, joskus neljäkin, kuukautta, jonka jälkeen ne siirtyvät alle puolivuotiaiden hiehojen ryhmään.
Kesällä vasikkaryhmät ovat huolettomia hoidettavia, kun ne ovat imettäjälehmän kanssa navetan vieressä sijaitsevalla laitumella. Laitumen laidalla on paksulla olkipedillä varustettu katos.
Vierihoito yleistyy
Vierihoidossa vasikat ovat terveitä ja kasvavat nopeammin kuin karsinoissa ruokittuina. Miksi sitten vierihoito ei ole tämän yleisempää? Yksi syy voi olla, että vierihoitokarsinoiden puhtaanapito ja kuivitus vaativat enemmän työtä kuin perinteinen vasikkala. Ne myös vievät enemmän tilaa. Tapa kuitenkin todennäköisesti yleistyy, kun hyviä kokemuksia jaetaan.
Vierihoidosta on olemassa eri versioita. Rajoitetussa vierihoidossa vasikat ovat yöt oman emän tai imettäjälehmän kanssa ja päivät ikäistensä seurassa harjoittelemassa sosiaalista elämää.
Juttu on ilmestynyt aiemmin Maito ja Me -lehdessä. Teksti ja kuvat: Markku Pulkkinen