Lehmän elämää

Lehmä on valiolaisille maitotiloille arvokas tuotantoeläin. Lehmistä kannattaa pitää hyvää huolta, sillä hyvinvoiva, terve lehmä, joka saa asianmukaista ravintoa ja hoitoa, lypsää laadukasta maitoa.

Lehmän vuosi

Lehmä alkaa tuottaa maitoa vasta ensimmäisen vasikan syntymän jälkeen, ja poikimisesta alkaa lehmän vuosikierto. Poikimisen jälkeen lehmä lypsää viikon ajan normaalia huomattavasti rasvaisempaa ternimaitoa, jonka tarkoitus on suojata vastasyntynyttä vasikkaa.

Lehmä lypsää päivittäin 30–60 kiloa maitoa. Maitomäärä on suurimmillaan noin kuukauden kuluttua poikimisesta, ja korkean maitomäärän kausi jatkuu kolmesta viiteen kuukautta. Noin kolmen kuukauden kuluttua poikimisesta lehmä siemennetään uudelleen, ja päivittäinen maitotulos alenee vähitellen, kunnes pari kuukautta ennen uuden vasikan syntymistä lypsäminen lopetetaan.

Lehmät lypsetään kaksi tai kolme kertaa päivässä. Mikäli navetassa on lypsyrobotti, voi lehmä käydä lypsyllä milloin itse haluaa.

Sosiaalinen navetan asukas

Lehmä on sosiaalinen laumaeläin, ja laumassa syntyy tyypillisesti myös sisäinen arvojärjestys. Arvoasteikossa alimpana olevat lehmät voivat joutua ylempiensä kolhimiksi, ja myös ravinto voi jakautua epätasaisesti lauman kesken. Eritoten vapaasti pihatossa käyskentelevien lehmien välille saattaa syntyä kärhämää. Lehmän sarvet ovat terävät, ja viisisataakiloinen eläin voi aiheuttaa sarvillaan vahinkoa paitsi ihmisille, myös lajitovereille, joten nupouttamalla eli sarvien poistolla pyritään lisäämään sekä lehmien että niistä huolehtivien ihmisten turvallisuutta.

Nupoutus eli sarvien poisto

Sarvien poistolla eli nupouttamalla pyritään lisäämään sekä lehmien että niistä huolehtivien ihmisten turvallisuutta. Nupouttaminen tehdään polttamalla pariviikkoisen vasikan sarvenalut niin, etteivät ne enää kasva. Toimenpide aiheuttaa kipua, ja siksi nupouttaminen suositellaankin tehtäväksi yhteistyössä eläinlääkärin kanssa, jotta rauhoitus ja kivunlievitys voidaan hoitaa asianmukaisesti.

 

Mitä lehmä syö?

Rehun laatu on tärkeä tekijä, sillä se vaikuttaa paitsi lehmän hyvinvointiin, myös maidon laatuun. Lehmät syövät enimmäkseen nurmea. Osa syötetään tuoreena niittorehuna, mutta suurin osa on nurmisäilörehua, ja lisäksi lehmä saa valkuaista sekä kivennäis- ja hivenaineita sisältäviä täydennysrehuja. Valkuaisen lähde on tavallisesti rypsi, jonka on todettu olevan maailmalla yleisesti käytettyä soijaa parempi valkuaisen lähde.

 

Puhtaan ruoan puolesta

Yksi valiolaisen maidontuotannon periaatteista on geenimuuntelemattoman rehun käyttö. Valio velvoittaa tilat hankkimaan ostorehut Eläintautien torjuntayhdistyksen (ETT) positiivilistallaan nimeämiltä yrityksiltä. Valio on kolmen viime vuoden ajan vuosittain varmistanut positiivilistan yrityksiltä, ettei niiden valmistamissa lypsykarjan rehuissa käytetä geenimuunneltuja raaka-aineita.

 

Lehmäsanastoa


Vastaa kyselyyn!

Auta meitä kehittämään Valio.fi-verkkopalvelua vastaamalla lyhyeen kyselyyn.

Osallistu Ei kiitos

Energiatarpeesi