Kuusi myyttiä luomusta – mikä pitää paikkansa?

1. Luomutuotanto on eläinystävällisempää kuin tavallinen tuotanto.

Kyllä.

Luomu on eläimille parempi vaihtoehto kuin tavanomainen tuotanto. Keskeisimmät eläinten hyvinvointiin liittyvät erot luomun ja tavallisen tuotannon välillä ovat eläinten suurempi käytössä oleva tila sekä mahdollisuus ulkoiluun talvisin ja laiduntaminen kesäisin. Toisaalta nämä tekijät toteutuvat usein myös muilla kuin luomutiloilla.

Kaikki Valio Luomu™ lehmät elävät pihattonavetoissa, joissa ne saavat liikkua vapaasti ja viettää aikaa laumassa. Kesäisin luomulehmät laiduntavat, mikä yhdessä luomuviljelyn monipuolisen viljelykierron kanssa lisää luonnon monimuotoisuutta.

Vuoden 2021 alusta kaikki 4 300 Valion maitotilaa, luomutilat ja kaikki muutkin tilat, sitoutuvat Valion vastuullisuuskriteereihin. Jokaiselle Valiolle maitoa toimittavalle maitotilalle maksetaan nyt vastuullisuuslisää kaksi senttiä litralta. Kriteerien täyttäminen edellyttää tilalta muun muassa lehmien suunnitelmallista terveydenhuoltoa ja hyvinvoinnin systemaattista seurantaa.

Luomutilojen siirtyessä luomutuotannon piiriin niihin tehdään alkutarkastus, jonka jälkeen tiloilla tehdään luomutarkastus joka vuosi. Luomutiloja siis valvotaan keskimääräistä tarkemmin. Luomulehmienkin hyvinvoinnissa on vielä kehittämistä, ja Valio tekee jatkuvasti työtä eläinten hyvinvoinnin eteen.

2. Luomutuotanto on ympäristön kannalta kestävämpää kuin tavallinen tuotanto.

Kyllä ja ei.

Tutkimusta luomutuotannon kestävyydestä ei vielä ole riittävästi, mutta tämänhetkisten tutkimusten valossa luomu ei automaattisesti ole ympäristölle kestävämpi vaihtoehto. Luomuhehtaari tuottaa vähemmän päästöjä vesistöihin, mutta kun asiaa tarkastellaan tuotettuun kilomäärään nähden, edut häviävät, tai kääntyvät päinvastaisiksi. Luomusatojen koko vaihtelee, mutta on useimmiten noin 30–50 % pienempi tavanomaiseen verrattuna.

Toisaalta luomuviljelystä päätyy vähemmän torjunta-aineita luontoon. Lisäksi luomu on maaperän kasvukunnon kannalta parempi, kun maassa on parempi orgaanisen aineksen määrä. On myös viitteitä siitä, että vähemmän intensiivisessä luomuviljelyssä varastoituisi enemmän hiiltä maaperään kuin tavallisessa tuotannossa. Jos tämä pitää paikkansa, saattavat myös hiilijalanjälkitulokset kääntyä entisestään luomun eduksi.

Yhdeksi kiistattomaksi ja paljon tutkituksi luomun eduksi nousee luonnon monimuotoisuudelle koituvat hyödyt. Luomupellolla viihtyy enemmän lajeja kuin tavanomaisella. Luomuun olennaisesti kuuluva eloperäisen aineksen kierrätys ja monipuolinen viljelykierto luovat edellytyksiä myös maatalouden vesistö- ja ilmastopäästöjen hillitsemiseksi.

3. Luomutuotettu ruoka on terveellisempää.

Enimmäkseen ei.

Tieteellisesti ei ole pystytty osoittamaan, että luomu olisi ihmiselle terveellisempää kuin tavallinenkaan ruoka, mutta ei se haitallisempaakaan ole. Maailmassa ei ole vielä toteutettu sellaista tutkimusta, jossa kaksi verrokkiryhmää olisi syönyt tismalleen samaa ruokaa, toinen luomua, toinen ei-luomua, täsmälleen saman ajan.

Eroja luomun ja tavallisen elintarvikkeen välillä on vaikea osoittaa, sillä kahdesta samalla tavalla tuotetusta yksittäisestä tuotteesta voi löytyä suurempia eroja kuin eri tavoilla tuotetuista. Kasvien ominaisuuksiin vaikuttavat muun muassa lajike, maaperä, viljelyalue, kypsyys ja kasvukauden säätila, olivatpa ne sitten luomua tai eivät.

Lehmien syömällä rehulla on merkitystä maidon sisältämille ravintoaineille. Luomutilan viljelykierrossa puna-apila on tärkeä kasvi, ja puna-apilaa on runsaammin säilörehussa, jota luomutilojen lehmät syövät. Puna-apilan ansiosta luomumaidon on tutkittu sisältävän enemmän ihmiselle välttämätöntä alfalinoleenihappoa kuin tavallinen maito. Luomutuotteissa sallittuja lisäaineita on vain 27, kun tavanomaisissa tuotteissa sallittujen lisäaineiden määrä on lähes 300. Luomutuotteisiin ei saa lisätä keinotekoisia väri- ja makeutusaineita.

4. Ei ole mitään taetta siitä, että luomu on todella luomua – luomutuotantoonkin liittyy ruokaväärennöksiä.

Kyllä ja ei.

Luomuhuijauksia on kyllä paljastunut maailmalta. Toisaalta luomutuotteiden tuotantoa ja tuotteiden alkuperää valvotaan läpi koko tuotantoketjun, jotta kuluttaja voi luottaa tuotteiden aitouteen. Luomuvalvontajärjestelmään kuuluvissa yrityksissä tehdään luomutarkastus kerran vuodessa. Luomulle on koko EU:n alueella yhteiset säädökset, joita sovelletaan myös EU:n ulkopuolelta tuotaviin tuotteisiin. Eviran tuoreimman luomuvalvontaraportin tulosten mukaan suomalainen kuluttaja voi luottaa luomumerkkiin, sillä 98 % toimijoista noudattaa tuotantoon liittyviä ehtoja.

5. Luomu on vain keino rahastaa puhtaalla mielikuvalla.

Ei.

Luomutuotannon periaate on tuottaa tuotteita, joiden valmistusmenetelmät eivät ole haitallisia ympäristölle, eivätkä ihmisten, kasvien tai eläinten terveydelle ja hyvinvoinnille. Puhtaus merkitsee eri ihmisille eri asioita, ja luomu vastaa näistä moniin.

Luomusta puhuttaessa puhtaudella tarkoitetaan, että luomutuotteissa ei ole jäämiä esimerkiksi torjunta-aineista tai lääkkeistä, ja lisäaineiden lukumäärä on rajoitettu noin 10 prosenttiin tavanomaisesta. Luomuelintarvikkeiden valmistuksessa muun muassa sallittujen lisäaineiden ja valmistuksen apuaineiden lukumäärää on rajoitettu vain välttämättömimpiin. Esimerkiksi keinotekoisten väriaineiden ja makeutusaineiden käyttö on kielletty. Luomueläinten lääkinnässä noudatetaan kaksi kertaa pidempää varoaikaa kuin tavanomaisessa tuotannossa ja kasvinsuojeluaineiden käyttö on kielletty.

Luomutuotteiden hieman korkeampi hinta johtuu siitä, että luomun tuotantokustannukset ovat suuremmat koko ketjussa kuin tavanomaisessa tuotannossa. Esimerkiksi luomukotieläintuotannossa on suuremmat rakennuskustannukset, koska luomueläimille tarvitaan enemmän tilaa, ja myös luomurehu on tavanomaista kalliimpaa.

6. Luomu on vanhanaikaista.

Ei.

Luomutuotannon on usein ajateltu olevan vanhanaikainen tuotantotapa ja täynnä erilaisia rajoitteita, jotka estävät teknologisen kehityksen ja innovaatiot. Näin ei kuitenkaan ole. Luomutuotanto pohjaa luonnon prosessien ymmärtämiseen ja siksi ammattimainen luomutuotanto edellyttää viljelijöiltä erityistä osaamista. Luomu on myös kasvuala. Maatalouden kannattavuus on Luonnonvarakeskuksen tuoreiden laskelmien mukaan heikkoa. Luomuviljelijöillä menee taloudellisesti keskimäärin paremmin: kaikissa tuotantosuunnissa luomutuotanto on tavanomaista tuotantoa kannattavampaa. Parempaa kannattavuutta selittävät tuotteiden korkeampi hinta, tuotannosta maksettava korkeampi tuki, tuotannon erilainen kustannusrakenne ja suurempi tilakoko. Luomusta voisi ottaa oppia myös perinteisessä tuotannossa. Valio tavoittelee lukuisilla hankkeilla koko maitoketjun resurssi- ja ilmastotehokkuuden parantamista muun muassa nurmipeltojen hiilensidontakyvyn avulla.