Valio on julkaissut Ruoan uusi tila -visiojulkaisun, joka esittää neljä muutosta suomalaisen ruokajärjestelmän uudistamiseksi. Ruoantuotannon tulevaisuus edellyttää tehokkaampaa ravinteiden kiertoa, kannattavaa kiertotaloutta, uudistavien alkutuotantotapojen laajaa käyttöönottoa sekä kuluttajien nopeasti muuttuviin mieltymyksiin ja tarpeisiin vastaamista. Ruokajärjestelmän uudistamisessa alkutuotannon kannattavuudesta huolehtiminen säilyy prioriteettina.
Visiopaperi on ladattavissa uutisen lopusta.
Valion asiantuntijoiden laatima Ruoan uusi tila -visiojulkaisu esittää Valion näkemyksen siitä, miten Suomi voi uudistaa ruokajärjestelmäänsä ja vahvistaa asemaansa kestävästi tuotetun ruoan ja ruoantuotannon osaamisen viejänä. Visiojulkaisu on osa Valion laajaa Food 2.0 -tutkimusohjelmaa, jota Business Finland rahoittaa. Ohjelman tavoitteena on rakentaa koko ruoka-alan voimin Suomeen ruokajärjestelmää, jossa kilpailukyky pohjaa kestävään tuotantoon ja innovaatioihin.
Ilmastonmuutos, luontokato ja geopoliittinen epävarmuus koettelevat ruoantuotantoa. Energian ja lannoitteiden hintojen ja saatavuuden vaihtelut lisäävät ruoan alkutuottajien epävarmuutta, ja alkutuottajat Suomessa ja maailmalla kärsivät kannattavuuden haasteista. Samalla ruokaa pitäisi pystyä tuottamaan kuluttajille kohtuulliseen hintaan ja ympäristöä vähemmän kuormittaen.
”Näkemyksemme mukaan aidosti kestävä ruokajärjestelmä sisältää kestävästi tuotettuja eläin- ja kasviperäisiä tuotteita sekä uusien teknologioiden tuomia mahdollisuuksia, kuten solumaataloutta. Nämä arvoketjut tukevat toisiaan, linkittyvät toisiinsa entistä tiiviimmin ja rakentuvat kiertotalouden periaatteille. Tulevaisuuden ruokajärjestelmä tuo uusia ratkaisuja siihen, että alkutuotanto on kannattavaa”, Valion tutkimus- ja kehitysjohtaja Harri Kallioinen tiivistää julkaisun ydinviestin.
Neljä muutosta ulottuu maatiloilta kuluttajan lautaselle
- Ravinteet ja energia tehokkaammin kiertoon. Eläin- ja kasvintuotanto sekä solumaatalous on kytkettävä toisiinsa niin, että tuotannon sivuvirrat hyödynnetään nykyistä tarkemmin. Esimerkiksi lannasta voidaan tuottaa biokaasua ja kierrätyslannoitteita tai laktoosia hyödyntää proteiinin tuotannossa.
- Kiertotaloudesta kannattavaa liiketoimintaa. Uudet ratkaisut vaativat kysyntää, investointeja ja toimialarajat ylittävää yhteistyötä. Ennakoitava ohjauspolitiikka tukee uusien ratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa.
- Uudistavan alkutuotannon käytännöt laajasti käyttöön digitalisaation avulla. Luotettava ja vertailukelpoinen tieto auttaa todentamaan ympäristötoimien vaikutuksia ja suuntaamaan toimia sinne, missä niillä saavutetaan suurin hyöty. Digitaalisten työkalujen on tuettava maatilojen arkea ja huomioitava tilojen erilaiset olosuhteet.
- Hyvinvointia tukevia, maistuvia tuotteita kuluttajille. Suuret muutokset kestävissä tuotantotavoissa tapahtuvat ”konepellin alla”, ilman että tutut tuotteet muuttuvat. Eri tuotantomuotojen yhdistelmät tuovat lisäarvoa lautaselle: eläinperäisiin tuotteisiin voidaan esimerkiksi lisätä kasvikuituja ja -öljyjä. Uusia kasvipohjaisia raaka-aineita otetaan käyttöön. Lisäksi tuotteilla voidaan vastata yhä tarkemmin yksilöllisiin ravitsemustarpeisiin ja tukea esimerkiksi sydämen, aivojen ja suoliston hyvinvointia.
Suomella on mahdollisuus vahvistaa ruokavientiään
Julkaisussa arvioidaan ruoantuotannon painopisteen siirtyvän ilmaston lämmetessä pohjoisemmaksi. Myös Suomessa sään ääri-ilmiöt lisääntyvät, mutta samalla ruoantuotannon suhteelliset edellytykset voivat parantua. Tämä voi avata Suomelle uusia mahdollisuuksia ruokavientiin sekä kestävän ruoantuotannon osaamisen ja innovaatioiden vientiin.
