Valio tukee luonnon monimuotoisuutta Äänekosken tehtaalla

Valion tehtaat eivät ole pelkästään tuotantolaitoksia, vaan ne elävät rinnakkain luonnon ja lähiympäristön kanssa. Siksi luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen myös tehdasalueilla on tärkeää. Tänä kesänä toteutimme monimuotoisuussuunnitelman mukaisia toimia Valio Auran kotitehtaalla Äänekoskella.

Valion Äänekosken tehdas sijaitsee vanhan pappilan mailla Ala-Keiteleen Suolahden rannassa. Tehdasalueella on tuotantolaitoksen lisäksi monenlaisia lajitiheydeltään runsaita ympäristöjä: perinnebiotooppeja, lehtometsää ja rantametsää sekä matalampia nurmityyppisiä niittyjä ja metsäkohteita. 

Vuonna 1919 nykyiselle Äänekosken tehtaan tontille valmistui Rauharannan pappila. Tilan mailla oli tuolloin puutarha, peltoja, laidun- ja hakamaita sekä metsää. Mailla oli pienpiirteistä maataloutta ja kotieläimiä aina siihen asti, kun Valio ja seurakunta vaihtoivat maa-alueita vuonna 1951. Meijeri sai Rauharannan ja seurakunta Kolmio-nimisen alueen Pukkimäeltä.

Luontotyö alkaa kartoituksella

Kaikki Valion tehtaat sijaitsevat teollisuuskäyttöön kaavoitetuilla tonteilla. Osalla tonteista on tuotantotilojen lisäksi myös viheralueita ja tehtaiden luontotyö kohdistuu erityisesti näihin alueisiin. Toimet sovitellaan yhteen elintarviketuotannon ja -turvallisuusvaatimusten kanssa.

Luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen ja tukeminen vaativat tietoa olemassa olevasta lajistosta ja alueen historiasta. Valitsimme pioneerikohteeksi Äänekosken tehtaan, sillä sen rikas luonto ja historia tarjoavat luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta uniikkeja toimintamahdollisuuksia.

Kesällä 2024 aloitimme työn kartoittamalla lähtötilanteen yhdessä paikallisen luontoon perehtyneiden biologien kanssa. Kartoituksen perusteella laadimme monimuotoisuussuunnitelman, joka sisälsi alueelle soveltuvia ja toteutettavissa olevia toimia, joilla luonnon monimuotoisuutta voidaan ylläpitää ja kehittää. Osa toimista vaatii enemmän perustamis- ja hoitotyötä, toiset toimet taas ovat sellaisia, joissa tietty luontokohde jätetään aktiivisen hoidon ulkopuolelle.

lampaat laiduntavat taas

Yhä tänä päivänä Äänekosken tehtaan alueelta löytyy pitkään laidunnetuille maille tyypillisiä harvinaisia lajeja. Niittymäisten alueiden maiseman avoimena pitämiseksi toimme alueelle kesän ajaksi laiduntavia suomenlampaita. Laidunnus ylläpitää luonnon monimuotoisuutta tarjoamalla monipuolisen maiseman, jossa viihtyvät useat erilaiset kukkivat niittykasvit kuten kissankello, niittynätkelmä ja nurmitädyke sekä päiväperhoset ja kovakuoriaiset sekä monet pölyttäjät.

Lampaat syövät myös alueelle levittäytynyttä komealupiinia. Komealupiini on puutarhasta luontoon levinnyt haitallinen vieraslaji, joka tukahduttaa muita kasveja ja vaikuttaa negatiivisesti moniin hyönteisiin. Lupiinien hävittäminen on haasteellista, sillä kasvi on sitkeä ja maaperään kertynyt siemenpankki voi tuottaa uusia yksilöitä vielä kymmeniä vuosia. Lampaat syövät ja näivettävät kasvavia lupiineja, niin että siemenet eivät pääse kypsymään ja juurien elinvoima hiljalleen heikkenee.

Lampaat tekevät alueella tärkeää luontotyötä kesän ajan. Kesäkuun alussa laiduntamaan saapuneet lampaat lähtevät kesän lopussa. Yleisö ei voi tulla tehdasalueelle vierailemaan eikä katsomaan lampaita.

läheiset Metsät tarjoavat kodin liito-oravalle

Äänekosken tehtaan tontilta löytyy myös vaikuttavia metsäalueita. Kiinteistön rantametsät muodostavat alueellisesti tärkeän ekologisen yhteyden ja monimuotoisten metsäkuvioiden osuus on alueen kokoon nähden erinomainen. Tontin suuret puut ja monipuoliset metsäkuviot yhdessä niittykohteiden kanssa ovat monimuotoisuuden kannalta erinomaista elinympäristöjen reunavyöhykettä.

Äänekosken tehtaan metsäalueilla on myös uhanalaisia metsäluontotyyppejä ja uhanalaisten lajien elinympäristöjä. Myös liito-oravasta on tehty alueella havaintoja, joten päätimme tuoda sopivaan kohtaan liito-oraville pöntön. Liito-oravat asuvat mieluiten pöntössä, joka on sijoitettu sekametsässä olevaan suureen kuuseen, jonka läheltä löytyy myös lehtipuita.

Vieraslajien torjuntaan oma strategia

Haitalliset vieraslajit uhkaavat suomalaisen luonnon monimuotoisuutta, jonka vuoksi niiden poistaminen on olennainen osa luontotyötä. Luontokartoituksen yhteydessä tontilta löytyi runsaasti komealupiinia sekä isotuomipihlaja, jättipalsamia, kanukoita, terttuseljoja ja kurtturuusukasvusto. Vieraslajien poistaminen vaatii usein pitkäjäteistä tekemistä, jossa toimien oikea ajoitus ja tulosten seuraaminen ovat osa onnistunutta torjuntaa.

Komealupiini on levittäytynyt alueen niityille ja jopa metsänpohjaan. Lupiinin pitkäikäisen siemenpankin vuoksi torjuntaa tukemaan laadittiin lupiinistrategia. Tehtaalle palkattiin kaksi paikallista nuorta alkukesäksi vieraslajitorjuntaan. He poistivat kasvustoja kitkemällä. Tienpientareille levittäytynyttä komealupiinia niitettiin tehostetusti, niin että kasvusto leikattiin maan myötäisesti kukkavarren kasvun lähdettyä käyntiin, kun juuri on heikoimmillaan. Lisäksi lampaat hoitavat osan lupiinitorjunnasta laidunalueiden puitteissa. Komealupiini on lampaille lievästi myrkyllinen kasvi, mutta laitumilta löytyy runsaasti myös muuta syötävää.

Kurtturuusut, kanukat ja terttuseljat poistettiin laitumien aitojen rakennuksen yhteydessä.