Miten maidon hiilijalanjälki nollataan?

Huoli ilmastonmuutoksesta saa yhä useamman meistä miettimään omien valintojen hiilijalanjälkeä. Meille on tärkeää, että jokainen voi käyttää Valion tuotteita hyvällä omallatunnolla. Kunnianhimoinen tavoitteemme on nollata maidon hiilijalanjälki Valion omassa tuotantoketjussa vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteemme kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ovat nyt saaneet Science Based Targets -aloitteen hyväksynnän. Olemme sitoutuneet rajoittamaan tuotantoketjumme ilmastopäästöt Pariisin ilmastosopimuksen mukaiseen, korkeintaan 1,5 asteen nousuun.

Meillä on meneillään monia suuria tekoja, joilla vähennämme kasvihuonepäästöjä ja sidomme hiilidioksidia ilmasta. Vaikutuksiltaan merkittävimmät tekemisemme:

  1. Sidomme nurmipeltoihin ilmasta hiilidioksidia nykyistä enemmän. Suomessa lehmät syövät pääasiassa nurmea ja kotimaisia viljoja, eivät soijaa.
  2. Haluamme muuttaa tiloilla muhivan lannan energiaksi. Lannasta saadaan tulevaisuudessa yhä useammin biokaasua, joka korvaa liikenteen fossiilisia polttoaineita. Lannan ravinteista tulee lannoitteita.
  3. Vähennämme soista raivattujen turvepeltojen päästöjä.

Lisäksi parannamme tehtaiden energiatehokkuutta, optimoimme kuljetusreittejä, käytämme kasvipohjaisia tuotepakkauksia sekä vähennämme hävikkiä tuotannossa. Valion ensimmäinen biokaasulla kulkeva jakeluauto lähti liikenteeseen syyskuussa 2018, ja ensimmäinen biokaasumaitoauto starttasi helmikuussa 2019. Vuonna 2020 biokaasulla kulkevia maitoautoja tulee kolme lisää. Alkuvuodesta 2021 liikenteeseen lähti ensimmäinen lannasta tehdyllä biokaasulla kulkeva maitoauto.

Lisäksi lehmien oikea ruokinta ja hyvä terveys vähentävät lehmän ruuansulatuksessa syntyvää metaania. Vähennämme metaanin syntymistä lehmän pötsissä ja kehitämme lehmän röyhtäilemän metaanin talteenottoa navetoissa.

Tilakohtaisen hiilitaseen seurannassa käytämme Suomen ilmastoon ja olosuhteisiin kehitettyä ja sertifioitua CARBO® ympäristölaskuria. Sen avulla maitotilat voivat laskea oman tilansa ilmastovaikutukset ja selvittää tehokkaimmat toimet niiden pienentämiseksi.

Katso tästä tiekartta, jolla etenemme kohti tavoitettamme 

Näin me teemme sen

1. Sidomme nurmipeltoihin ilmasta hiilidioksidia nykyistä enemmän.

Kasvillisuuden ja maaperän hiilinielut ovat tehokkain ja halvin tapa poistaa hiiltä ilmakehästä. Suomessa lehmät syövät pääasiassa nurmea, eivät soijaa. Monivuotiset nurmikasvit ovat viljelykasveista parhaita hiilensitojia. Iso ja syvä juuristo pumppaa kasvin yhteyttämisessä käyttämää hiiltä maahan. Nurmipelto uudistetaan vain noin joka neljäs vuosi. Yksivuotiset ruokakasvit, esimerkiksi vilja- ja perunapellot pitää kyntää ja kylvää joka vuosi uudelleen. Silloin myös maan muokkauksesta syntyy kasvihuonepäästöjä. Päästöjä vähentävät toimet kuten hiiliviljely ja nurmisadon nostaminen parantavat myös tilojen tuottavuutta ja kannattavuutta.

Valion koolle kutsumassa CARBO‐hankekokonaisuudessa teemme töitä yhdessä huippututkimusryhmien ja nurmen kasvatuksen ja käytön asiantuntijayritysten kanssa. Mukana ovat mm. Ilmatieteen laitos, Luonnonvarakeskus Luke, Itä‐Suomen yliopisto, lannoiteratkaisuistaan tunnettu Yara sekä Atria Tuottajat. Tutkimus- ja kehityshankkeet pureutuvat erityisesti nurmen hiilensidontaan ja nurmiviljelyn tehokkuuteen. Tavoitteena on suomalaisen maito- ja lihaketjun ympäristövaikutusten pienentäminen tutkimukseen perustuvan tiedon, uusien innovaatioiden ja tilapilottien avulla. Samalla parannetaan maatalouden kannattavuutta ja kilpailukykyä.

Keväällä 2019 aloimme kouluttaa Valion maitotilayrittäjiä ns. hiiliviljelyyn yhdessä Baltic Sea Action Groupin kanssa. Tähän mennessä 300 tilaa on osallistunut koulutuksiin, ja tarkoituksena on kouluttaa pikkuhiljaa kaikki tilat.

2. Muutamme tiloilla muhivan lannan energiaksi ja kierrätämme ravinteita

Lehmän lannasta voidaan tulevaisuudessa tuottaa yhä useammin biokaasua, joka korvaa liikenteen fossiilisia polttoaineita. Lanta sisältää myös kasvien tarvitsemia arvokkaita ravinteita, typpeä ja fosforia. Vuonna 2017 patentoimme ensimmäisenä maailmassa prosessin, jolla lannasta saadaan biokaasun lisäksi puhdasta vettä sekä fosfori- ja typpilannoitejakeita.  Maitotiloillamme ympäri Suomen on noin 20 biokaasulaitosta, ja ensimmäinen biokaasulla kulkeva Valion maitoauto ajaa Haapaveden meijerin suunnalla. Lantabiokaasulla ajelevia maito- ja jakeluautoja on liikenteessä tällä hetkellä viisi.

Hyötyjä on monia: lietelannan käyttö lannoitteena helpottuu, ravinteiden kierrätys tehostuu ja ravinteiden valumat ympäristöön vähenevät.

3. Vähennämme soista raivattujen turvepeltojen päästöjä

Maidon hiilijalanjäljen nollaamisen isoin haaste ovat soista raivattujen peltomaiden muita peltoja isommat päästöt. Luonnonvarakeskus Luken mukaan turvepeltojen eli ns. orgaanisten peltomaiden osuus Suomen peltopinta-alasta on noin kymmenen prosenttia. Turvepellot tuottavat noin puolet kaikista suomalaisen maatalouden ilmastopäästöistä eli noin 6,3 miljoonaa tonnia CO2-ekvivalenttia. Turvepeltojen päästöjä on vähennettävä merkittävästi, jotta voimme saavuttaa hiilineutraalin maidon tavoitteen.

Valio on mukana Luonnonvarakeskuksen vetämässä, kolmivuotisessa OMAIHKA-hankkeessa, jossa kehitetään ratkaisuja nautakarjatilojen orgaanisten peltomaiden päästöjen hillitsemiseksi ja tuotetaan tietoa kansallisen ilmastopolitiikan tueksi. Turvepeltojen kasvihuonekaasumittauksia tehdään neljällä valiolaisella tilalla. Yksi keino vähentää turvepeltojen päästöjä on säätösalaojitus, jolla nostetaan ja pohjaveden pinnan korkeutta pellolla sekä mahdollisimman kattava peltojen kasvipeitteisyys läpi vuoden.

Miten maidon hiilijalanjälki nollataan?
Fiksusti viljelty nurmipelto sitoo ilmasta hiiltä (Mahdollisuus laskea maidon hiilijalanjälkeä  20-35%, jos maitotilan kaikki maat ovat hiilinielukelpoisia kivennäismaita, Valion oma arvio)
Lannasta saadaan uusiutuvaa biokaasua korvaamaan autojen ja traktoreiden polttoainetta (Mahdollisuus laskea maidon hiilijalanjälkeä 20-25 %, laskentatavasta riippuen, Valion oma arvio)
Vähennämme soista raivattujen turvepeltojen päästöjä esimerkiksi säätämällä pohjaveden tasoa pellolla (ns. säätösalaojitus)
Etsimme ratkaisuja lehmien tuottaman metaanin vähentämiseen ja hyödyntämiseen.
Kuljetuksissa suorat reitit, täyteen pakattu rekka ja uusiutuvat polttoaineet
Energiatehokkaat tehtaat, joilla käytetään uusiutuvaa energiaa
Maito- ja ruokahävikin minimointi maatilalla, tehtaalla, kaupassa ja kotona
Kasvipohjaiset pakkaukset ja muut uudet pakkausinnovaatiot

Hiilijalanjälki nolla 2035

Me tunnemme oman toimintamme ympäristövaikutukset ja haluamme olla osa ratkaisua. Soijaton lehmien ruokinta, hiiliviljelijäkoulutukset ja biokaasulla kulkeva maitoauto ovat esimerkkejä työstämme tähän asti.

Seuraa etenemistämme