| Miten maidon hiilijalanjälki nollataan? |
|---|
| Fiksusti viljelty nurmipelto sitoo ilmasta hiiltä (Mahdollisuus laskea maidon hiilijalanjälkeä jopa 40%, Valion oma arvio) |
| Lannasta saadaan uusiutuvaa biokaasua korvaamaan autojen ja traktoreiden polttoainetta (Mahdollisuus laskea maidon hiilijalanjälkeä jopa 50%, Valion oma arvio) |
| Kuljetuksissa suorat reitit, täyteen pakattu rekka ja uusiutuvat polttoaineet |
| Energiatehokkaat tehtaat, joilla käytetään uusiutuvaa energiaa |
| Maito- ja ruokahävikin minimointi maatilalla, tehtaalla, kaupassa ja kotona |
| Kasvipohjaiset pakkaukset ja muut uudet pakkausinnovaatiot |
Miten maidon hiilijalanjälki nollataan?
Helena Karhujoki
Viestintäpäällikkö
Helena rakastaa tanssimista ja muiden laittamaa ruokaa.
Tähtäämme hiilineutraaliin maitoon useamman eri projektin avulla. Teemme töitä erityisesti
- nurmen hiilensidonnan parissa
- lannan energiakäytön ja ravinteiden kierrättämiseksi
- lisäksi etsimme uusia keinoja orgaanisten peltomaiden päästöjen vähentämiseen
Ruokaketjun loppupäässä maidon ilmastovaikutuksia pienentävät tehtaiden energiatehokkuuden parantaminen, kuljetusreittien optimointi, kasvipohjaiset pakkaukset sekä hävikin vähentäminen tuotannossa, kaupassa ja kuluttajan kotona. Valion ensimmäinen biokaasulla kulkeva jakeluauto lähti liikenteeseen syyskuussa 2018, ja ensimmäinen maidon keräilyauto starttasi helmikuussa 2019.
Näin me sen teemme
1) Parannamme peltomaan hiilensidontaa
Kasvillisuuden ja maaperän hiilinielut ovat tehokkain ja halvin tapa poistaa hiiltä ilmakehästä. Valion koolle kutsumassa CARBO‐hankekokonaisuudessa teemme töitä yhdessä huippututkimusryhmien ja nurmiketjun asiantuntijayritysten kanssa. Mukana ovat Ilmatieteen laitos, Luonnonvarakeskus Luke, Itä‐Suomen yliopisto, lannoiteratkaisuistaan tunnettu Yara sekä Atria Tuottajat. Tutkimus- ja kehityshankkeet pureutuvat erityisesti nurmen hiilensidontaan ja nurmiviljelyn tehokkuuteen. Tavoitteena on suomalaisen maito- ja lihaketjun ympäristövaikutusten pienentäminen tutkimukseen perustuvan tiedon, uusien innovaatioiden ja tilapilottien avulla. Samalla parannetaan maatalouden kannattavuutta ja kilpailukykyä.
Keväällä 2019 aloimme kouluttaa Valion maitotilayrittäjiä ns. hiiliviljelijöiksi yhdessä Baltic Sea Action Groupin kanssa.
2) Muutamme tiloilla muhivan lannan energiaksi
Lehmän lannasta voidaan tuottaa biokaasua, joka korvaa liikenteen fossiilisia polttoaineita. Lanta sisältää myös kasvien tarvitsemia arvokkaita ravinteita, typpiä ja fosforia. Vuonna 2017 patentoimme ensimmäisenä maailmassa prosessin, jolla lietelannasta saadaan puhdasta vettä sekä fosfori- ja typpilannoitejakeita. Samalla voidaan tuottaa biokaasua.
Hyötyjä on monia: lietelannan käyttö lannoitteena helpottuu, ravinteiden kierrätys tehostuu ja ravinteiden valumat ympäristöön vähenevät. Huhtikuussa 2019 teimme aiesopimuksen energiayhtiö Gasumin kanssa: selvitämme teknis-taloudelliset edellytykset tuottaa laajamittaisesti nestemäistä liikennepolttoainetta pääosin lannasta. Yksi vaihtoehto on esimerkiksi yhteinen biolaitos tai useamman biolaitoksen verkosto.
Hiilensidonta todennetaan tutkimuksella
Kasvillisuuden ja maaperän hiilinielut ovat tehokkain ja halvin tapa poistaa hiiltä ilmakehästä. Jotta hiilinieluja vahventavia toimenpiteitä voidaan hyödyntää, on hiilensidonta todennettava. Ilmatieteen laitos on mukana Valion vetämässä CARBO-hankekokonaisuudessa.
"Kehitämme Ilmatieteen laitoksella järjestelmän, jolla nurmen kasvillisuuden ja maaperän hiilensidontaa voidaan mitata luotettavasti. Mittausjärjestelmän avulla maaperän hiilensidontaa vahvistavia toimenpiteitä voidaan suunnitella ja ottaa käyttöön laajamittaisesti. Tutkimme hankkeessa myös sitä, millä käytännön toimilla hiiltä voidaan ruoantuotannon yhteydessä parhaiten sitoa maaperään. Koetiloilla selvitetään esimerkiksi, miten nurmikasvilajien määrä, nurmen niittokorkeus ja käytetty lannoitus vaikuttavat nurmen kykyyn sitoa hiiltä", sanoo yksikön päällikkö, tutkimusprofessori Jari Liski Ilmatieteen laitokselta.
Luonnonvarakeskus Luke ja Itä-Suomen yliopisto tekevät työparina hiilitasemittauksia maaninkalaisilla pelloilla Pohjois-Savossa: "Selvitämme miten viljelyteknisillä keinoilla saadaan yhdistettyä nurmen hiilensidonta ja rehuntuotanto järkevästi. Tämä on tärkeää etenkin nyt, koska maataloustuotannon heikon kannattavuuden vuoksi ympäristöratkaisujen tulee olla toteutettavissa kustannustehokkaasti", Luken johtava tutkija Perttu Virkajärvi kertoo.
Lue lisää Carbo-hankkeesta.
Hyödyntämätön aarre − 3 faktaa lannasta ja sen kierrätyksestä
1) Lannan energia korvaamaan fossiilisia polttoaineita Suomessa syntyy vuosittain noin 15 miljoonaa tonnia lantaa, jonka sisältämä energia voitaisiin hyödyntää biokaasuksi. (Lähde: Suomen normilanta -järjestelmä, Luonnonvarakeskus Luke. Laitumelle ja ulkotarhoihin jäävä lanta on vähennetty.)
2) Maailman fosforivarat hupenevat Lanta sisältää kasvien tarvitsemia, arvokkaita ravinteita: typpeä ja fosforia. Niitä ilman kasvit eivät kasva. Maailman fosforivarat hupenevat kovaa vauhtia, joten tarvitsemme uusia ratkaisuja ravinteiden kierrätykseen. Kun lannan fosfori ja typpi saadaan kiertoon ja tehokkaammin hyödynnettyä, tarvitaan vastaavasti vähemmän kemiallisia lannoitteita.
3) Lanta vaatii paljon säilytystilaa ja peltoa Maatilalla vetinen lietelanta vaatii isot lietesäiliöt ja paljon peltoa, jolle lannan voi levittää. Jos maidontuottaja haluaa kasvattaa tilan kokoa eli lisää lehmiä, myös peltoa tarvitaan enemmän. Uuden pellon hankkiminen on kallista ja turhaa, jos nykyiset pellot tuottavat riittävän sadon. Metsän raivaaminen pelloksi pelkästään lannan levitystä varten taas ei ole ilmaston kannalta kestävää.
3) Etsimme uusia tapoja turvemaiden ilmastopäästöjen vähentämiseen
Maidon hiilijalanjäljen nollaamisen isoin haaste liittyy soista raivattujen peltomaiden muita peltoja isompiin päästöihin. Luonnonvarakeskus Luken mukaan turvepeltojen eli ns. orgaanisten peltomaiden osuus Suomen peltopinta-alasta on noin 11 prosenttia. Turvepellot tuottavat noin puolet kaikista suomalaisen maatalouden ilmastopäästöistä eli noin 6,3 miljoonaa tonnia CO2-ekvivalenttia. Turvepeltojen päästöjä on vähennettävä merkittävästi, jotta voimme saavuttaa hiilineutraalin maidon tavoitteen.
Turvemaa varastoi paljon hiiltä, mikä on positiivinen asia. Haasteena on, että turvemaan peltoviljelyssä hiiltä vapautuu helposti ilmakehään. Viljelytoimenpiteiden kuten ojituksen, maanmuokkauksen, kalkituksen ja lannoituksen seurauksena turpeen hajoaminen voimistuu (turpeen mineralisaatio). Tunnemme turvepeltojen ilmastovaikutukset ja teemme aktiivisesti työtä haittavaikutusten vähentämiseksi.
Turvepeltojen osuus on viime vuosina hieman noussut johtuen pellonraivauksesta. Kun maitotila haluaa laajentaa toimintaansa, sillä on oltava riittävästi peltoa, jolle levittää lanta. Olemme kehittäneet uusia ratkaisuja lannan käsittelyyn, jotta maitotilojen ei tarvitsisi hankkia uutta peltoa lehmien määrän kasvaessa. Uusien turvepeltojen raivauksen välttäminen ja kaikkein huonoimpien turvepeltojen viljelystä luopuminen ovat tehokkaimpia keinoja vähentää turvemaiden päästöjä. Tähän voidaan päästä esimerkiksi parantamalla kivennäismailta saatavien nurmisatojen tasoa.
Hankimme aktiivisesti uutta tutkimustietoa turvepeltojen viljelystä ja kannustamme maitotiloja ottamaan käyttöön uusia tapoja, joilla vähentää turvepeltojen kasvihuonepäästöjä. Näitä ovat esimerkiksi säätösalaojitus, mahdollisimman kattava kasvipeitteisyys läpi vuoden sekä uudet viljelytekniikat.
Maidontuotannossa pääosa pelloista on nurmiviljelyssä. Nurmipeitteisen turvepellon ilmastopäästöt ovat alhaisemmat verrattuna tilanteeseen, jossa turvepellolla viljellään yksivuotisia kasveja, kuten kevätviljoja.
- Luonnonvarakeskus Luke, s. 9
Kasvihuonekaasupäästöjä raportoidaan useammalla raportointisektorilla. Turvemaiden kasvihuonekaasupäästöt lasketaan osaksi maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous -sektorin (LULUCF) -päästöjä eli ne eivät näy tilastoissa osana maataloussektorin kasvihuonepäästöjä.
Hackathonissa luotiin lantaa ja ratkottiin metaanihaastetta
Olemme järjestäneet kaksi hackathon-kilpailua maidon ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Parhailla joukkueilla on mahdollisuus jatkojalostaa konseptiaan yhdessä Valion kanssa.
"Milk farm methane hack"-kilpailussa helmikuussa 2018 kehitettiin tulevaisuuden maitotilaa, joka synnyttää uutta liiketoimintaa metaanista. Luonnonvarakeskus Luken ja VTT:n voittajajoukkue Methanovores ratkaisi haasteen jo navetassa: metaani otetaan talteen ilmasta ja hyödynnetään paikan päällä.
ProLanta-hackathonissa helmikuussa 2019 luotiin konkreettisia ratkaisuja, joilla lanta saataisiin eri puolilta Suomea prosessoinnin piiriin.
Kilpailussa syntyi useita hienoja ratkaisuja: mädätys, kompostointi, biokaasun valmistus, lannoitepellettien valmistus, kuivikkeen valmistus, lannasta erotetun veden sähkökemiallinen puhdistus sekä logistiikkaoptimoinnit.
"Tapahtumassa oli rento ilmapiiri ja samalla mahdollisuus verkostoitua muiden tiimien kanssa. Ratkaisuja annettuun haasteeseen saattaa löytyä myös yhdistelemällä tiimien ideoita", voittajatiimin Jaakko Tukia (JAMK) ja Ville Pyykkönen (Luke) sanovat.
Hiiliviljelijä hidastaa ilmastonmuutosta
Fiksulla viljelyllä voidaan lisätä peltojen hiilensidontaa. Huhtikuussa 2019 järjestimme yhdessä ympäristösäätiö Baltic Sea Action Groupin kanssa ensimmäisen yhteisen hiiliviljelijäkoulutuksen. Siihen osallistui 70 innokasta maidontuottajaa.
Kasvien yhteyttäminen syöttää hiiltä maaperään, josta se maaperän tilasta ja toiminnasta riippuen joko palaa kiertoon tai varastoituu maaperään. Terve maaperä sitoo ja varastoi hiiltä ilmakehästä. Se myös pidättää ravinteita tehokkaasti. Viljelijä voi parantaa maaperän hiilensidontaa esimerkiksi vuoroviljelyllä, lisäämällä nurmen lajikirjoa ja pitämällä pellot kasvipeitteisinä ympäri vuoden. Samalla sadot ja tilan kannattavuus paranevat.
Koulutamme vuosina 2019−2020 vähintään 200 vapaaehtoista tilaa ja kaikki valiolaiset tilat vuoteen 2035 mennessä. Tilat pääsevät oppimaan uutta ja jakamaan vanhoja hyviä käytäntöjä.
Kohti hiilineutraalia maitoa 2035
Tunnemme maidontuotannon ympäristövaikutukset ja vastuunamme on vähentää niitä aktiivisesti. Maidontuottajista ja maataloudesta voi tulla osa ilmastonmuutoksen ratkaisua.
Lue lisää