| Miten maidon hiilijalanjälki nollataan? |
|---|
| Fiksusti viljelty nurmipelto sitoo ilmasta hiiltä (Mahdollisuus laskea maidon hiilijalanjälkeä 20-35%, jos maitotilan kaikki maat ovat hiilinielukelpoisia kivennäismaita, Valion oma arvio) |
| Lannasta saadaan uusiutuvaa biokaasua korvaamaan autojen ja traktoreiden polttoainetta (Mahdollisuus laskea maidon hiilijalanjälkeä 20-25 %, laskentatavasta riippuen, Valion oma arvio) |
| Vähennämme soista raivattujen turvepeltojen päästöjä esimerkiksi säätämällä pohjaveden tasoa pellolla (ns. säätösalaojitus) |
| Etsimme ratkaisuja lehmien tuottaman metaanin vähentämiseen ja hyödyntämiseen. |
| Kuljetuksissa suorat reitit, täyteen pakattu rekka ja uusiutuvat polttoaineet |
| Energiatehokkaat tehtaat, joilla käytetään uusiutuvaa energiaa |
| Maito- ja ruokahävikin minimointi maatilalla, tehtaalla, kaupassa ja kotona |
| Kasvipohjaiset pakkaukset ja muut uudet pakkausinnovaatiot |
Miten maidon hiilijalanjälki nollataan?
Virpi Kling
Kehityspäällikkö, hiilineutraali maitoketju
Virpi pienentää maidon hiilijalanjälkeä uusien innovaatioiden avulla. Esimerkiksi Virpin järjestämässä hackathonissa etsittiin ratkaisuja metaanin vähentämiseen. Vapaalla Virpi nauttii retkeilystä ja hiihdosta.
Huoli ilmastonmuutoksesta saa yhä useamman meistä miettimään omien valintojen hiilijalanjälkeä. Meille on tärkeää, että jokainen voi käyttää Valion tuotteita hyvällä omallatunnolla. Kunnianhimoinen tavoitteemme on nollata maidon hiilijalanjälki Valion omassa tuotantoketjussa vuoteen 2035 mennessä.
Meillä on meneillään iso kokonaisuus tekoja, joilla vähennämme kasvihuonepäästöjä ja sidomme hiilidioksidia ilmasta. Vaikutuksiltaan merkittävimmät tekemisemme:
- Sidomme nurmipeltoihin ilmasta hiilidioksidia nykyistä enemmän. Suomessa lehmät syövät pääasiassa nurmea, eivät soijaa.
- Haluamme muuttaa tiloilla muhivan lannan energiaksi. Lannasta saadaan tulevaisuudessa yhä useammin biokaasua, joka korvaa liikenteen fossiilisia polttoaineita. Lannan ravinteista tulee lannoitteita.
- Vähennämme soista raivattujen turvepeltojen päästöjä.
Lisäksi parannamme tehtaiden energiatehokkuutta, optimoimme kuljetusreittejä, käytämme kasvipohjaisia tuotepakkauksia sekä vähennämme hävikkiä tuotannossa. Valion ensimmäinen biokaasulla kulkeva jakeluauto lähti liikenteeseen syyskuussa 2018, ja ensimmäinen maatiloja kiertävä maitoauto starttasi helmikuussa 2019.
Lehmien oikea ruokinta ja hyvä terveys vähentävät lehmän ruuansulatuksessa syntyvää metaania. Vähennämme metaanin syntymistä lehmän pötsissä ja kehitämme lehmän ulos röyhtäilemän metaanin talteenottoa navetoissa.
Näin me teemme sen
1. Sidomme nurmipeltoihin ilmasta hiilidioksidia nykyistä enemmän.
Kasvillisuuden ja maaperän hiilinielut ovat tehokkain ja halvin tapa poistaa hiiltä ilmakehästä. Suomessa lehmät syövät pääasiassa nurmea, eivät soijaa. Monivuotiset nurmikasvit ovat viljelykasveista parhaita hiilensitojia. Iso ja syvä juuristo pumppaa kasvin yhteyttämisessä käyttämää hiiltä maahan. Nurmipelto uudistetaan vain noin joka neljäs vuosi. Yksivuotiset ruokakasvit, esimerkiksi vilja- ja perunapellot pitää kyntää ja kylvää joka vuosi uudelleen. Silloin myös maan muokkauksesta syntyy kasvihuonepäästöjä.
Valion koolle kutsumassa CARBO‐hankekokonaisuudessa teemme töitä yhdessä huippututkimusryhmien ja nurmen kasvatuksen ja käytön asiantuntijayritysten kanssa. Mukana ovat mm. Ilmatieteen laitos, Luonnonvarakeskus Luke, Itä‐Suomen yliopisto, lannoiteratkaisuistaan tunnettu Yara sekä Atria Tuottajat. Tutkimus- ja kehityshankkeet pureutuvat erityisesti nurmen hiilensidontaan ja nurmiviljelyn tehokkuuteen. Tavoitteena on suomalaisen maito- ja lihaketjun ympäristövaikutusten pienentäminen tutkimukseen perustuvan tiedon, uusien innovaatioiden ja tilapilottien avulla. Samalla parannetaan maatalouden kannattavuutta ja kilpailukykyä.
Keväällä 2019 aloimme kouluttaa Valion maitotilayrittäjiä ns. hiiliviljelijöiksi yhdessä Baltic Sea Action Groupin kanssa. Vuonna 2019−2020 koulutamme vähintään 200 tilaa ja pikkuhiljaa kaikki tilat.
2. Muutamme tiloilla muhivan lannan energiaksi ja kierrätämme ravinteita
Lehmän lannasta voidaan tulevaisuudessa tuottaa yhä useammin biokaasua, joka korvaa liikenteen fossiilisia polttoaineita. Lanta sisältää myös kasvien tarvitsemia arvokkaita ravinteita, typpeä ja fosforia. Vuonna 2017 patentoimme ensimmäisenä maailmassa prosessin, jolla lannasta saadaan biokaasun lisäksi puhdasta vettä sekä fosfori- ja typpilannoitejakeita.
Hyötyjä on monia: lietelannan käyttö lannoitteena helpottuu, ravinteiden kierrätys tehostuu ja ravinteiden valumat ympäristöön vähenevät. Huhtikuussa 2019 teimme aiesopimuksen energiayhtiö Gasumin kanssa: selvitämme teknis-taloudelliset edellytykset tuottaa nestemäistä liikennepolttoainetta lannasta. Yksi vaihtoehto on esimerkiksi yhteinen biolaitos tai useamman biolaitoksen verkosto. Monilla maitotiloilla on jo nyt käytössä oma, pieni biokaasulaitos, jolla lannasta tuotetaan biokaasua. Tulevaisuudessa tarvitaan molempia.
3. Vähennämme soista raivattujen turvepeltojen päästöjä
Maidon hiilijalanjäljen nollaamisen isoin haaste ovat soista raivattujen peltomaiden muita peltoja isommat päästöt. Luonnonvarakeskus Luken mukaan turvepeltojen eli ns. orgaanisten peltomaiden osuus Suomen peltopinta-alasta on noin kymmenen prosenttia. Turvepellot tuottavat noin puolet kaikista suomalaisen maatalouden ilmastopäästöistä eli noin 6,3 miljoonaa tonnia CO2-ekvivalenttia. Turvepeltojen päästöjä on vähennettävä merkittävästi, jotta voimme saavuttaa hiilineutraalin maidon tavoitteen.
Hiilijalanjälki nolla 2035
Me tunnemme oman toimintamme ympäristövaikutukset ja haluamme olla osa ratkaisua. Soijaton lehmien ruokinta, hiiliviljelijäkoulutukset ja biokaasulla kulkeva maitoauto ovat esimerkkejä työstämme tähän asti.
Seuraa etenemistämmeTämä verkkopalvelu käyttää evästeitä käyttökokemuksen parantamiseen, tilastoimiseen sekä mainosten näyttämiseen.Lisätietoja ›