Monilajinen nurmi voi tukea hiilensidontaa ja vahvistaa luonnon monimuotoisuutta
Metsien merkitys hiilinieluina on useimmille suomalaisille jo tuttua, mutta maaperän kyky sitoa hiiltä on aiheena ehkä tuntemattomampi. Hiili sitoutuu maaperään kasvien yhteyttämisen tuloksena, minkä vuoksi peltojen nurmiviljely on paitsi lehmien ravinnon viljelyn kannalta järkevää, se voi samalla myös tukea maaperän hiilensidontaa. Monilajinen nurmiseos voi tarjota ravintoa pölyttäjille ja tukea monimuotoisuutta.
Hiiliviljely tarkoittaa peltoviljelyä, jonka tavoitteena on sitoa hiiltä ilmasta maaperään. Hiiliviljelyyn panostaminen ja sen vaikutusten todentaminen ovat tärkeä osa Valion tavoitetta pienentää merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä koko maidontuotannon arvoketjussa.
Valion maitotiloilla hiiliviljelyn keinoin vastataan paitsi ympäristötavoitteisiin, myös tuotetaan lehmille ravintoa. Nurmiseoksen koostumuksella on merkitystä sekä lehmien ruokinnan että viljelyn näkökulmasta.
Kahdeksan faktaa siitä, miksi nurmella on väliä:
- Laajakirjoinen nurmiseos voi tukea maaperän hiilensidontaa sekä tarjota hyönteisille monimuotoisen elinympäristön.
- Kukkivat kasvit, kuten apilat, houkuttelevat hyönteisiä.
- Kaiken perustana on yhteyttäminen ja sen lisääminen. Näin hiili saadaan sidottua kasvimassaan ja sitä kautta maaperään.
- Hiiliviljelyn menetelmät voivat tukea maan kasvukuntoa ja kasvattaa nurmisatoa. Liian yksipuoliset viljelykäytännöt voivat heikentää peltojen kuntoa ja samalla niiden kykyä sitoa hiiltä.
- Hiiliviljelyssä maaperä on hyvä pitää kasvipeitteisenä vuoden ympäri. Kasvipeitteisyys voi tukea hiilen säilymistä maaperässä paremmin kuin paljas maa.
- Hiiliviljelyn periaatteiden mukaisesti nurmi jätetään korjatessa keskimäärin 10–12 sentin pituuteen. Riittävän pitkä sänki varmistaa, ettei yhteyttäminen pysähdy ja nurmi toipuu niitosta nopeasti uuteen kasvuun.
- Rehuksi viljeltävä nurmi on myös lehmille maistuvaa ja ruokinta-arvoltaan hyvää.
- Kasvillisuuden ja maaperän hiilinieluilla on merkittävä rooli hiilen sitoutumisessa ilmakehästä. Valiolla hiilensidontaa todennetaan tutkimuksella yhdessä Ilmatieteenlaitoksen, Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Itä-Suomen yliopiston kanssa.