Valio Akatemia® kummit esittelyssä: kestävyysjuoksija Topi Raitanen

Lajin vaihtaminen oli iso ja rohkeakin päätös.

– Olin saavuttanut arvokisamitaleja suunnistuksessa, mutta ylioppilaskirjoitusten jälkeen halusin viedä itseäni urheilijana eteenpäin. Yleisurheilussa kilpailu on kovempaa, mutta ammattilaisuralle se tuntui kuitenkin suunnistusta luontevammalta vaihtoehdolta.

Raitanen kokeili estejuoksua ja sijoittui heti lupaavasti kolmanneksi oman ikäistensä sarjassa.

– Huomasin, että suunnistustaustasta ja epätasaisella maalla juoksemisesta oli eniten hyötyä estejuoksussa: myös siinä juoksun rytmi rikkoutuu jatkuvasti esteiden takia. Kestävyysjuoksu jos mikä on tilastolaji ja sekin kiehtoi: tilastoista pystyy helposti katsomaan, millaisia aikoja omat esikuvat ovat juosseet uransa eri vaiheissa.

Topi haluaakin kannustaa vastaavassa tilanteessa olevia nuoria urheilijoita puntaroimaan sitä, mitä aidosti itse haluaa ja tekemään rohkeitakin valintoja omien tavoitteiden saavuttamiseksi.

– Silloin nuorena urheilijana minulla oli kaksi vaihtoehtoa: urheilla täysillä ja opiskella mahdollisuuksien mukaan siinä sivussa – tai päinvastoin. Mietin tosissani asiaa ja totesin, että sauma huippu-urheiluun on nyt ja halusin sitoutua siihen. Nuorena sitä on monien valintojen edessä, mutta onneksi ihan kaikkea ei tarvitse saavuttaa samaan aikaan.

Suunnitelmien ja tavoitteiden suhteen pitää olla myös realisti, hän toteaa.

– Jos haluaa päästä urheilussa maailman huipulle, silloin ei voi samaan aikaan opiskella huippukirurgiksi. Valintoja on tehtävä, isoja ja rohkeitakin. Muiden valinnoista ei kannata ottaa liikaa paineita. Onneksi opiskella voi vanhemmallakin iällä ja toisaalta monella alalla verkko-opiskelu on nykyään helpompaa. On hienoa, että urheilija pystyy opiskelemaan urheilun ehdoilla omassa aikataulussaan kotoa käsin eikä niin, että pitää herätä treenaamaan klo 6 ehtiäkseen luennoille.

Tavoitteista todellisuutta

Topi Raitasen juoksijan ura on ollut kovassa nosteessa, ja asetetut tavoitteet ovat nyt todella lähellä. Kesällä 2021 hän edusti Suomea Tokion olympialaisissa sijoittuen 3000 metrin estejuoksun finaalissa parhaana eurooppalaisena kahdeksanneksi.

– Silloin viisi vuotta sitten ne olivat unelmia ja tavoitteita, nyt ne ovat realismia. Olen tehnyt kovaa töitä monta vuotta. Nyt alan olla sellaisessa kunnossa, että minulla on täydet mahdollisuudet tuoda kesän 2022 Münchenin EM-kisoista mitali.

Tokion olympialaisten estefinaali onkin Raitasen tähänastisen uran ehdottomia huippuhetkiä.

– Olympialaiset järjestetään neljän vuoden välein. Valmistautuminen meni tismalleen suunnitelmien mukaan ja huippukunto onnistuttiin ajoittamaan oikealle viikolle.

Monen vuoden työ punnittiin ensin olympialaisten karsinnoissa ja sitten finaalissa. Tiukassa paikassa, viimeisessä alkuerässä Raitanen pystyi loistosuoritukseen sijoittuen toiseksi. Finaalisuoritukseensa Raitanen oli tuoreeltaan kisan jälkeen hieman pettynyt, mutta nyt hän ajattelee siitä jo ymmärtäväisemmin.

– Juoksin hyvin, mutta olisin voinut pystyä parempaan. Viides sijakin olisi voinut olla otettavissa. Nyt olen kuitenkin suoritukseeni tyytyväinen. Juoksin kovassa paikassa lähelle omaa ennätystäni – kyllä se iso palkintokin sieltä vielä tulee!

Viime kaudelle mahtui myös takaiskuja. Kevään ensimmäisessä Timanttiliigan kilpailuissa huono keli vei terän parhaista suorituksista. Rooman Timanttiliiga jäi väliin, sillä kisat siirrettiin kesäkuulta lähelle Turun Paavo Nurmi -kisoja, joihin Raitanen halusi osallistua.

– Keskikesän parhaat Timanttiliigan kisat menivät minulta ohi, eikä oikein tullut paikkoja juosta uusia ennätyksiä. Toisaalta kaikki tähtäsi siihen, että olisin Tokiossa parhaassa kunnossa.

Elokuun Pariisin Timanttiliigan kisoista seuraavana päivänä Topi Raitanen osallistui Kalevan kisoihin. SM-finaalin 3000 metrin esteiden voittosuoritus kuitenkin hylättiin ratarikon takia.

– Kompastuin vesiesteellä niin, että jouduin ottamaan tukea radan sisäreunasta, että en kaataisi muita. Mitään etua en tilanteesta saanut, mutta suoritus hylättiin. Onneksi sääntöjä on tämän jälkeen tarkistettu niin, että ensi kaudella vastaavasta tilanteesta ei enää pitäisi tulla hylkäystä. Raitanen haluaakin muistuttaa nuoria urheilijoita siitä, että myös takaiskut kuuluvat urheiluun, ja niiden hetkellä on tärkeää pitää mielessä iso tavoite sekä usko omaan tekemiseen.

– Aina välillä tulee epäonnistumisia kisoissa. Itsellänikin on ollut kaatumisia ja keskeytyksiä, mutta epäonnistumisia pitää vain sietää aina välillä. Kuukausien hyvä harjoitustyö ei siitä yhdestä suorituksesta mihinkään katoa, vaan palkinto tulee kyllä lopulta. Kaikista kisoista ei tule ennätyksiä eikä joka vuosi tapahdu huimaa kehitystä.

Matkalla kohti isoa tavoitetta pitää tietenkin olla välitavoitteita, mutta kilpailuilla on muutakin merkitystä kuin sijoitukset, hän uskoo.

– Lasse Virénin valmentaja Rolf Haikkola kysyi joskus valmentajaltani, että miten Topi suhtautuu harjoituskilpailuihin. Se jäi mieleen. Muistan miettineeni, että olipa hyvä kysymys. Osa kilpailuista tosiaan on harjoituskilpailuja. Esimerkiksi Virén ei välttämättä mahtunut SM-kisoissa kymppisakkiin, mutta arvokisoista tuli sitten mitali.

Mukana tukemassa nuorten hyvinvointia

Topi Raitanen on ollut mukana Valio Akatemia® leireillä ja valitsemassa kestävyysjuoksun ja suunnistuksen stipendiaatteja. Koronan takia leirejä ei valitettavasti ole voitu järjestää muutamaan vuoteen, mutta Topilla on niiltä monia hyviä muistoja:

– On joka kerta yhtä upeaa nähdä nuorten into omaan tekemiseen, ja leireillä onkin ollut todella hienoja kohtaamisia. Nuoria urheilijoita on siellä monista lähtökohdista: osalla on jopa kansainvälisiä tavoitteita, osa tavoittelee SM-tasoa ja sitten on heitäkin, joiden tavoitteena on yksinkertaisesti jatkaa hauskaa tekemistä hyvässä porukassa kavereiden kanssa. Liikunnan riemu ja positiivinen asenne liikuntaan yhdistää näitä kaikkia nuoria!

Topi Raitanen uskoo, että Valio Akatemian rooli tulee vielä korostumaan, kun koronan myötä monet lasten ja nuorten harrastukset ovat olleet katkolla.

– On hienoa, että Valio haluaa olla yhdessä tekemässä terveempää tulevaisuutta ja tukemassa nuorten hyvinvointia. Kaikkien lasten tai nuorten ei tarvitse tähdätä huipulle, vaan on hienoa, että saa tehdä jotakin sellaista mistä nauttii yksin tai ryhmässä, saa kannustusta tai pääsee vaikka ensimmäiselle urheiluleirilleen. Stipendin lisäksi lapset ja nuoret saavat kokemuksen, että heihin uskotaan, ja se on myös todella tärkeää.

Esikuvien merkitys on ollut Raitaselle itselleenkin iso, ja siksi hän onkin aina valmis juttelemaan nuorten urheilijoiden kanssa.

– Toivon, että voin omalla esimerkilläni ja tarinallani rohkaista ja kannustaa nuoria urheilijoita tavoittelemaan omia unelmiaan. Kun olen päässyt keskustelemaan ja kuulemaan omien esikuvieni oppeja, olen ymmärtänyt, että tulosten takana on aina tarina.

Topin vinkit kisapäiviin ja palautumiseen

Yleisurheilussa tärkeät kilpailut ovat usein myöhään illalla ja ruokarytmi asettuu sen mukaan.

– Tykkään rutiineista. Minulla jokainen päivä alkaa aamupuurolla, rahkalla ja marjoilla. Puuroa kannan arvokisoihinkin mukaan. Ja kahvia menee aamuisin tietenkin myös. Kisapäivinä teen usein lyhyen aamutreenin ja sen päälle syön lounasta noin 6–8 tuntia ennen kilpailua. Ruoan pitää olla kevyttä ja hyvin sulavaa. Lautasella on silloin usein ainakin pastaa tai riisiä. Pienempää välipalaa syön vielä noin 2 –3 tuntia ennen kisaa. Noin kaksi tuntia ennen starttia juon kupin kahvia ja vielä tuntia ennen nappaan esimerkiksi energiageelin. Heti suorituksen jälkeen syön jotakin helppoa ja nopeaa kuten juotavaa jogurttia tai patukan.

Palautumisessa lepo on kaikki kaikessa.

– Tärkeintä on se, että urheilija saa arjessa viettää mahdollisimman paljon aikaa paikoillaan. Se tarkoittaa, että tehdään ne pari harjoitusta, mutta arjessa ei saisi olla liikaa muuta juoksemista. Kotosalla olo rauhoittaa arkea, jota harjoitukset rytmittävät. Ajankäyttö on tietysti myös taloudellinen kysymys, joka erottaa harrastajat ammattilaisista sekä kansainvälisen tason urheilijat kansallisista.

Vastapainoa huippu-urheilijan elämään tuovat ystävät ja perhe sekä hieman yllättäväkin urheilulaji.

– Pieni paheeni on golf, jota käyn kesäisin pelaamassa sen verran kuin valmentaja antaa luvan. Siinä saa mukavasti ajatuksia ja stressiä purettua kisojen jälkeen. Jos kävelisin 4 tuntia helteessä, se voisi vaikuttaa liikaa seuraavan päivän suoritukseen, joten välillä reiät tulee kierrettyä golfautolla.

Topilla on monia suosikkeja Valion tuotteista.

– Rasvatonta Valio Eila maitojuomaa löytyy aina jääkaapista, sitä menee 2-3 litraa päivässä. Kesähelteillä pitkän harjoituksen päälle saatan kulauttaa litran puolessa minuutissa! Parasta se on tietenkin tuoreen pullan kanssa. Lisäksi suosikkejani ovat Valion mustikka- ja mansikkajogurtit. Maustamaton rahka on myös hyvä ja monipuolinen pohja välipalalle. Ruoanlaitossa tykkään käyttää erilaisia maustettuja kermoja. Ja kahvinystävänä Valio Oddlygood Barista kaurajuomat tuovat mukavaa uutta makua kahviin.

Topi laittaa paljon ruokaa ja on kokeilunhaluinen ja monipuolinen kokkaaja.

– Joka päivä tulee jotakin ruokaa tehtyä. Minä olen meidän taloudessamme se, joka huolehtii ruoan ajallaan pöytään. Iltatreenien jälkeen en halua aloittaa mitään monen tunnin haudutuksia, vaan ruoan pitää olla nopeasti pöydässä. Valion valmis kermainen currykastike paistettujen kanasuikaleiden ja riisin kanssa on yksi arkiruokasuosikeistani. Siinä saa kymmenessä minuutissa ravitsevan ja täyttävän ruoan nenän eteen!

Viikonloppuisin hän tekee ruokaa mielellään vähän pidemmänkin kaavan mukaan.

– Tämä nyt ei ole mikään maksettu mainos, mutta Valion sivuiltahan löytyy ohje melkein mihin vain! Teen sieltä ruokia lihapullista pastoihin ja esimerkiksi crème brûléen teen aina Valion ohjeella, hän vinkkaa.

Tutustu Valio Akatemia® ohjelmaan: