Pakkaukset

Ei ole ihan sama, miten tuotteet pakataan.

Kun valmistaa 250 000 000 tällaista vuodessa, ei ole sama, miten ne valmistaa.

Tällaiset harjakattoiset maito-, piimä-, kerma- ja jogurttipakkaukset ovat meillä tänä päivänä täysin kasvipohjaisia. Myös tuo korkki.

Koko tölkki kasvista

Harjakattoinen tölkki, kuten me niitä kutsumme, sisältää kartonkia ja muovia. Tölkin runko valmistetaan kartongista, joka syntyy pääosin suomalaisesta puukuidusta. Rungon sisällä on ohuen ohuita muovikerroksia, jotka tekevät pakkauksesta nestetiiviin. Nämä muovikerrokset valmistetaan sokeriruokoteollisuuden sivuvirtana muodostuvasta kasvietanolista. Koko tölkki on siis 100 % kasvipohjaisesta materiaalista ilman tippaakaan fossiilista öljyä. Entäpä korkki?

Sitten se korkki

Oletkin ehkä huomannut, että melkein kaikissa näissä harjakattoisissa tölkeissä on tänä päivänä korkki. Uudelleen suljettava pakkaus helpottaa käyttöä, auttaa ruokaa säilymään ja vähentää samalla ruokahävikkiä. Ja ajattelepa tätä: korkki on valmistettu myös siitä samasta sokeriruokoteollisuuden sivuvirtana muodostuvasta kasvietanolista, joka menisi muuten hukkaan. Korkki on siis kasvipohjaista muovia, ja siksi se kierrätetään muovinkeräyksessä. Sangen hyvä korkki siis.

Maailman ensimmäinen

Meillä tuote- ja pakkauskehitystä ohjaa vahvasti ajatus, että haluamme pakkauksiemme olevan tulevaisuudessa mahdollisimman ympäristöystävällisiä. Siksi otimme vuonna 2015 ensimmäisenä maailmassa käyttöömme 100 % kasvipohjaiset tölkit ja laajennamme tätä käytäntöä muihin pakkauksiin.

Moi moi perinteinen muovi

Fossiilisen, öljypohjaisen muovin käyttöä vähennämme heti siirtymällä esimerkiksi juustoviipalepakkauksissa kierrätysmuoviin. Valio PROfeel® proteiinirahkoissa otimme pakkauksista kannet ja muovilusikat veke. Se vähensi pakkausten muovin määrää 44 %, mikä vastaa noin seitsemää miljoonaa kaupan muovikassia vuodessa. Mustasta muovista luovuimme kokonaan. Gramma pois sieltä, gramma pois täältä, saattaa kuulostaa pieneltä. Mutta kun sen kertoo sadoilla miljoonilla pakkauksilla vuodessa, on sillä merkitystä meille kaikille.

Meille vastuullisuus on työtä ympäristön, yhteiskunnan, ihmisten ja eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi. Haluamme pitää Suomen elinvoimaisena ja tavoitteemme on nollata maidon hiilijalanjälki vuoteen 2035 mennessä.

Tämä verkkopalvelu käyttää evästeitä käyttökokemuksen parantamiseen, tilastoimiseen sekä mainosten näyttämiseen.Lisätietoja ›